Joka neljäs narskuttelee!
Maailmanlaajuisesti bruksismin esiintyvyys on 22%. Toisin sanoen yksi neljästä ihmisestä saattaa kärsiä narskuttelusta eli bruksismista jossain vaiheessa elämäänsä.
On todettu, että naissukupuoli altistaa bruksismille. (Zieliňski ym. 2024.) Muita altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi stressi, mielenterveysongelmat, ja pään tai niskan alueelle kohdistuneet traumat (NIDCR 2022).
Parafunktiot, esimerkiksi narskuttelu, kynsien pureskelu, hampaiden yhteen pureminen, alaleukaan nojailu sekä leuan jännittäminen, ovat normaaleista purentaelimistön toiminnoista poikkeavia tapoja. Tällainen purentalihasten yliaktiivisuus voi altistaa purentaelimistön toimintahäiriöille (engl.temporomandibular disorder, TMD). Tämä taas voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa rakenteellisia muutoksia purentaelimistössä. (Okeson 2020.) Usein ihminen ei itse tiedosta tekevänsä parafunktio-toimintoja (Panek 2012).
Narskuttelu näkyy päänsärkynä ja kuluttaa hampaita
Bruksismi on hampaiden tarkoituksetonta, yöllä tai päivällä tapahtuvaa yhteen puremista, narskuttelua tai alaleuan jännittämistä tahattomasti (Okeson 2020; Könönen 2022). Tyypillisiä oireita etenkin öiseen aikaan bruksaavilla ovat heti aamusta esiintyvät pään alueen epämääräiset kivut, kuten ohimopäänsärky, korvakipu, särky leukanivelessä, huimaus, leukojen lukkiutuminen tai väsyminen, leukojen jäykkyys / kireys sekä niska- ja hartiaseudun vaivat. Lisäksi bruksismi voi aiheuttaa suun sisällä hampaiden eri asteista kulumista, hampaiden tai paikkausten murtumia tai hammasimplantteihin kohdistuvia vaurioita, hampaiden vihlontaa, tai suun pehmytkudosvaurioita, kuten haavaumia poskissa ja kielessä. (Könönen 2022; Helenius-Hietala & Heikkinen 2022.)
Oulussa opetushammashoitolan purentafysiologian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa 75:stä hoitoon hakeutuneesta useammalla oli purentaelimistön yliaktiivisuuteen viittaavia oireita. Potilaista 28 %:lla tulosyynä oli niska-hartiasärky. Päänsärky oli tulosyynä 24 %:lla ja naksuva leukanivel 24 %:lla. Muita syitä olivat: lihaskipu (23 %), leukanivelkipu (20 %), narskuttelu (17 %), leuan jäykkyys (15 %), purentakiskon tarve (15 %), kasvokipu (9 %), leuan väsyminen (7 %), migreeni (5 %) ja korvakipu (5 %). Usealla hoitoon hakeutuneella oli päällekkäisiä oireita. (Kumpulainen ym. 2020.) Lisäksi toisessa aihetta käsitelleessä tutkimuksessa 192 tutkittavasta itseraportoitua valvenarskuttelua esiintyi noin 20%:lla tutkittavista, unen aikaista bruksismia lähes 40%:lla sekä hampaiden yhteen puremista lähes puolella tutkittavista (Patala 2021).
Stressi voi altistaa narskuttelulle
Bruksismi on keskushermoston säätelemää ja sen taustatekijät ovat moninaiset. Psykososiaaliset tekijät, esimerkiksi stressi, mielenterveysongelmat kuten masennus ja ahdistus, ja jännittäminen voivat altistaa bruksismille. Lisäksi bruksismille voivat altistaa geneettiset tekijät, kuten naissukupuoli ja ikä. Bruksismille altistavia sairauksia ovat muun muassa parkinsonin tauti, uniapnea ja muut unihäiriöt. Myös pään tai niskan alueelle kohdistunut trauma voi laukaista bruksismin. Lääkkeet, kuten tietyt masennus- ja mielialalääkkeet, sydämeen vaikuttavat lääkkeet, keskushermostoa kiihdyttävät huumausaineet, alkoholi, kofeiini ja tupakointi ovat myös altistavia tekijöitä. (NIDCR 2022.)
Bruksismin ja psyykkisen kuormituksen välillä on yhteys. Etenkin naisilla valveilla tapahtuvan hampaiden tiukan puremisen on todettu olevan yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Miehillä unen aikaisen bruksismin on havaittu olevan yhteydessä psyykkiseen negatiiviseen stressiin. Keskushermostolla on keskeinen rooli bruksismin synnyssä. Tutkimusten mukaan yleisillä stressinhallintakeinoilla voidaan vaikuttaa bruksismin aiheuttamiin kipuoireisiin. Esimerkiksi sovelletun rentoutusharjoituksen vaikutuksesta kipuoireilun vähentämiseen on näyttöä. (Patala ym. 2021.)
Bruksismin hoidon tulee olla moniammatillista sen moninaisen taustan vuoksi, ja siinä tulee huomioida tarvittaessa esimerkiksi potilaan psyykkinen kuormittuneisuus. Moniammatilliseen hoitotiimiin voi hammaslääkärin ja fysioterapeutin lisäksi kuulua psykologi tai muu psykiatrian asiantuntija. Bruksismin hoito tulee suunnitella yksilöllisesti. (Patala ym. 2021.)
Bruksismin omahoito ja harjoitteet
Omahoitona bruksismiin on punnita oman arjen kuormituksellisia tekijöitä, ja ottaa tavaksi purentaelimistöä rentouttavat ja vahvistavat harjoitteet, sekä parasympaattista hermostoa aktivoivat harjoitteet. Kivun lievitykseen voi käyttää lämpö- tai kylmähoitoa. Myös sähköstimulaatiota (TENS) voi hyödyntää kivun lievitykseen. (Käypähoito 2021.)
Hieronnalla voi rentouttaa jännittyneitä purentalihaksia: Käy istumaan tuolille, aseta kyynärpäät polvia tai pöytää vasten, pure hampaat kevyesti yhteen, tunnustele aktivoituvat purentalihakset poskista. Rentouta nyt suu ja hiero rauhallisesti sormenpäillä näiden lihasten päältä. Aseta sormet leukalinjaan, ja lähde työntämään korvan edestä kohti poskikaarta. Voit samalla avata suuta. Näin saa venytettyä ulompaa puremalihasta tehokkaasti. Samalla tavalla voit hieroa myös ohimolihakset, jotka kulkevat viuhkamaisesti korvan yläpuolella.
Liikeharjoitteilla voi rentouttaa purentaelimistön lihaksia ja aktivoida parasympaattista hermostoa: Pyöritä kieltä niin kuin kellon viisaria alkaen ylähampaiden edestä, posken kautta, alahampaiden edestä ja toisen posken kautta takaisin ylös. Toista viisi kertaa molempiin suuntiin.
Kimalaispörinällä voi aktivoida parasympaattista hermostoa ja samalla uloshengityksesi pitenee tiedostamatta. Uloshengitys rauhoittaa kehoa ja tasoittaa vireystilaa: Aseta huulet kevyesti yhteen niin, että välistä pääsee ilmaa. Ala pörisemään kimalaisen tavoin.
Lisää omahoidon ohjeita löytyy Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD) – Käypä hoito -suosituksesta (2021).
Lähteet
Helenius-Hietala, J., Heikkinen, AM. 2022. Purentaelimistön oireita ja sairauksia. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu 15.11.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/trv00119/purentaelimiston-oireita-ja-sairauksia#s4
Könönen, E. 2022. Bruksismi, hampaiden narskutus. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 15.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00356
NIDCR – National institute of Dental and Craniofacial research. 2022. Bruxism. Viitattu 15.11.2024. https://www.nidcr.nih.gov/health-info/bruxism
Okeson, J. P. 2020. Management of Temporomandibular Disorders and Occlusion. 8th Edition. Elsevier.
Panek, H. 2012. Coincidence and awareness of oral parafunctions in college students. Community Dental Health 29, 74–77. https://doi.org/10.1922/CDH_2684Panek04,
Patala, S., Näpänkangas, R. & Sipilä, K. 2021. Bruksimi ja psyykkinen kuormittuneisuus hammaslääketieteen opiskelijoilla. Lääkärilehti. Viitattu 15.11.2024. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/bruksismi-ja-psyykkinen-kuormittuneisuus-hammaslaaketieteen-opiskelijoilla/#reference-16
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus 2021. Viitattu 15.11.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi50057?tab=suositus
Zieliňski, G., Pajak, A., Wojcicki, M. 2024. Global Prevalence of Sleep Bruxism and Awake Bruxism in Pediatric and Adult Populations: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Clinical Medicine 13(14):4259. https://doi.org/10.3390/jcm13144259
Kuva: Freepik