• hoitotyö

Ympärivuorokautisen hoidon paikat vähenevät, ikääntyneiden määrä kasvaa ja hoitohenkilöstön resursseja vähennetään. Hyvinvointialueiden tehtävä on tukea ikääntyvien osallisuutta ja toimintakykyä. Tässä vapaaehtoiset ja järjestöt ovat merkittävässä roolissa.

Vapaaehtoistyötä on kannustettu lisäämään pitkäaikaishoidossa, kuten ikääntyneiden palveluasumisessa. Vapaaehtoisten saaminen on kuitenkin helpompaa yksityisiin koteihin, esimerkiksi kotihoidon asiakkaille, kuin pitkäaikaishoitoon. (Tingvold & Forland, 2021, 155–166.) Uusimman kansallisen ikäohjelman tavoitteisiin kuuluu, että valtio, hyvinvointialueet ja kunnat tunnistavat vapaaehtoistoiminnan merkityksen ja järjestöjen roolin ikääntyvässä yhteiskunnassa sekä mahdollistavat vapaaehtoistoiminnan. Toimintaan tulisi myös vakiinnuttaa sellaisia rakenteita, jotka edistävät ja aktivoivat vapaaehtoistoimintaa. (Valtioneuvosto, 2022, 33.)

Suomessa vapaaehtoistoiminta on laajaa ja sen merkitys hyvinvoinnille on tunnustettu yleisesti. Vapaaehtoistoiminnalla mahdollistetaan yhteiskuntaan kiinnittyminen, osallisuus ja mielekäs tekeminen. Väestön ikääntyminen näkyy vapaaehtoistoiminnassa toimintakykyisten ikääntyneiden määrän lisääntymisenä, mutta myös aktiivisten vapaaehtoisten määrän vähentymisenä, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. (Valtioneuvosto, 2022, 33–34.)

Suomessa on runsaasti sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja niiden toiminta täydentää julkisia palveluja. Järjestöjen tuki voi olla osana palveluketjua- tai kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnalla voidaan edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. (STM, 2023.) Suomen sosiaali ja terveys ry:n (2022) mukaan, järjestömuotoisten palveluntuottajien määrä on vähentynyt verrattuna vuoteen 2015. Palveluntuottajista selvä enemmistö on yritysmuotoisia.

Toimintakyvyn tukeminen

Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluu ikääntyvien osallisuuden ja toimintakyvyn tukeminen. Tavoitteena on, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. (THL, 2024.)

Toimintakyvyn ylläpitäminen, mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ja omien voimavarojen käyttö ovat ikäihmiselle merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Ikääntyneiden määrän kasvaessa palvelujen tarve lisääntyy ja myös toimintakyvyn tukemisen merkitys kasvaa. Toimintakyky jaetaan usein osa-alueisiin: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. (Pohjalainen, 2014, 5-6.)

Toimintakykyä voidaan edistää sekä yksilön tasolla, myös suhteessa ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja yhteiskunnallisen osallisuuden tasolla. Yhteiskunnallista osallisuutta voidaan parantaa auttamalla osallistumaan toiveiden ja tavoitteiden mukaisiin aktiviteetteihin toimintakyvystä huolimatta. (Rantanen, 2022.)

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys

Kokemus osallisuudesta on merkittävä tekijä hyvinvoinnin kannalta. Osallisuuden edistäminen on alalla keskeinen orientaatio ja sen toteuttamisessa tarvitaan ammatillista osaamista. (Myllymäki ym. 2020, 5-6.) Osallisuuden ytimessä on kokemus yhteenkuuluvuudesta. Ihminen haluaa tulla kuulluksi, päästä vaikuttamaan ja kokea olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. (Pulkkinen, 2019, 6.) Iäkkäät kokevat yhteisen tekemisen ja yhteiset tilat tärkeäksi osaksi toisiin ihmisiin tutustumisessa ja yhteisöllisyyden muodostumisessa. (Pulkkinen 2019, 22.)

Osallisuutta estäviä tekijöitä on muun muassa sairaudet tai heikko toimintakyky, katkenneet yhteydet sukulaisiin ja ystäviin. Iäkkäät, joilla toimintakyky on alentunut, saattavat kokea tietynlaista stigmaa ja se koetaan kiusallisena. Se saattaa myös aiheuttaa yhteisöstä eristäytymistä sekä syrjintää. (Pulkkinen, 2019, 25.) Osallisuuden tärkeyttä korostaa Maailman terveysjärjestö, jonka mukaan aktiivisena vanheneminen on prosessi. Aktiivisen vanheneminen auttaa hyvä fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin saavuttamisessa sekä osallisuudessa. Aktiivisuus ei tarkoita pelkästään fyysistä aktiivisuutta, vaan myös toiminnanvajauksista kärsivät henkilöt voivat olla aktiivisia toimijoita yhteisöissä. (Rantanen, 2022.)

Järjestöjen ja vapaaehtoisten merkitys

Järjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ne järjestävät hyvinvointia edistäviä harrastus- ja virkistystoimintoja. Oman alansa asiantuntemuksen lisäksi järjestöillä on tärkeä tehtävä osallisuuden vahvistamisessa ja ne voivat toimia tukena esim. asukkaiden kuulemisessa. (STM, 2023.) Järjestöjen toiminta on matalan kynnyksen toimintaa ja kunnilla on velvollisuus toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä järjestöjen kanssa. Tässä yhteistyö on keskeisessä roolissa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (THL, 2024.)

Esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton tarkoitus on edistää vanhusten ja ikääntyneiden hyvinvointia ja osallisuutta. Tarkoitus on parantaa ikääntyneiden elinoloja sekä arjen turvallisuutta. Vanhustyön keskusliitto osallistuu muun muassa lainsäädännön valmisteluun, valtionhallinnon toimikunta- ja työryhmätyöhön ja näin vaikuttaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseen. (Vanhustyön keskusliitto, 2024.)

Artikkeli on osa Arvokas Vanhuus -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Myllymäki, P., Kinos, S., Timonen-Kallio, E. 2020. Asennetta ja menetelmiä osallisuuden edistämiseen eri toimintaympäristöissä. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.9.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/818342/isbn9789522167705.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Pohjolainen, P. 2014. Ajatuksia toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen. Ikäinstituutti. Viitattu 2.10.2024. https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/Oraita_1-2014-pdf.pdf

Pulkkinen, M. 2019. Iäkkäiden osallisuus: Terveys, asuminen ja yhteisöllisyys – kirjallisuuskatsaus. Ikäinstituutti. Viitattu 18.11.2024. KIRJALLISUUSKATSAUS_172x245.indd

Rantanen, T. 2022. Toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen. Gerontologia. Verkkojulkaisu. Saatavilla Duodecim Oppiportti-palvelusta. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 11.10.2024.https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/grn00046

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Järjestöt ja yhdistykset osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Viitattu 18.11.2024. Järjestöt ja yhdistykset – Sosiaali- ja terveysministeriö

Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 19.11.2024. Sote-järjes­töjen palvelu­toiminta – Soste

Tingvald, L., Forland, O. 2021. Does context matter? Voluntary work in long-term care. Julkaisussa: Nordic journal of social research 2021–10, Vol.12 (1. Viitattu 19.11.2024.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Hyvinvointia vanhuuteen. Viitattu 18.11.2024. Hyvinvointia vanhuuteen – THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Järjestöt kunnassa. Viitattu 18.11.2024. Järjestöt kunnassa – THL

Valtioneuvosto. 2022. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Valtioneuvoston julkaisuja. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi

Vanhustyön keskusliitto. 2024. Liitto. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2024. https://vtkl.fi/liitto