Nuorten työpajavalmennuksessako välineet koulupudokkuuden torjuntaan?
Koulupudokkuus ja nuorten syrjäytyminen ovat puhuttaneet vuosia, ja tilannetta on pyritty ratkomaan jopa lainsäädännöllisin keinoin uudistamalla toisen asteen ammatillista koulutusta koskeva laki sekä säätämällä laki laajennetusta oppivelvollisuudesta. Lakien tavoitteena on ollut taata jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto, samalla vastaten tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Opinnäytetyönä nuorten työpajalle luodulla ”Mäkin osaan! Kohti työelämää” -oppaalla on pyritty vastaamaan koulupudokasuhkaa aiheuttaviin haasteisiin sekä tukemaan lainsäädännön tavoitteiden toteutumista nuorten osaamisidentiteettiä ja arjen perustaitoja vahvistamalla.
Nuorten koulupudokkuus on monisyinen ilmiö, jonka taustalla vaikuttavia riskitekijöitä ovat muun muassa puutteet elämänhallinnassa, psyykkiset ja fyysiset haasteet sekä päihteiden väärinkäyttö (THL 2023). Myös neuroepätyypillisyys aiheuttaa opinnoista suoriutumisen haasteita, mikä kasautuessaan muiden riskitekijöiden kanssa voi edesauttaa nuoren koulupudokasuhan muodostumista (Puustjärvi 2019; Puustjärvi 2022). Etenkin neuroepätyypillisillä koulupudokasuhan alla olevilla nuorilla on havaittavissa ajautuminen niin kutsuttuun epäonnistumisansaan, jossa heikon itsetunnon takia ennakoidaan epäonnistumista, jonka seurauksena valitaan tehtävään sopimaton toiminta, joka johtaessaan epäonnistumiseen ruokkii jo valmiiksi heikkoa itsetuntoa entisestään (Ahola & Galli 2010, 135).
Osaltaan nuorten koulunkäynnin haasteisiin vaikuttanee myös työelämän murros, jossa aiemmin vallalla ollut ammatti-identiteetti on pirstaleisten työurien ja uudenlaisten työelämän vaatimuksien takia murentunut. Ammatti-identiteetin tilalle on noussut osaamisperusteiseen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen myötä osaamisidentiteetin käsite. Osaamisidentiteettiin liittyy osaamisen rakentuminen mosaiikkimaisesti eri ympäristöissä, ja tuon osaamisen yhdistäminen ja hyödyntäminen työelämässä. Ammatillisessa koulutuksessa osaamisidentiteetin vahvistamisessa on keskeisessä osassa työpaikalla järjestettävä koulutus. (Raudasoja ym. 2019.)
Työpajavalmennus osana työpaikalla järjestettävää koulutusta
Koulutuksen siirtäminen työpajaympäristöön on varteen otettava vaihtoehto silloin, kun nuoren opinnot eivät etene päätoimisessa opiskeluympäristössä, eivätkä oppilaitoksen omat tukitoimet, kuten erityisopetus tai tutkintoon valmentava koulutus ole riittäviä. Työpajalla opiskellaan työnteon ohessa ennalta sovittuja tutkinnon osia, ja työpajalla hankittu osaaminen tunnustetaan oppilaitoksessa. Prosessi vaihtoehtoiseen oppimisympäristöön siirtymisestä alkaa tuen tarpeen tunnistamisesta, jonka jälkeen sovitaan opiskelijan, oppilaitoksen opinto-ohjaajan sekä työpajan yksilövalmentajan kesken kolmikantaneuvottelut. Neuvotteluissa käydään yhdessä läpi nuoren tuen tarve, jo olemassa oleva osaaminen, vahvuudet sekä kehittämiskohteet sekä tutkinnon osat tai osaamisalueet, joihin osaamista hankitaan. (Riipinen ym. 2023, 13 – 15.)
Työpajavalmennuksessa jokaiselle nuorelle suunnitellaan omat henkilökohtaiset työtehtävät sen mukaan, mitä tutkinnon osia tai osaamisalueita ollaan suorittamassa. Käytännön työtehtävien ohella opiskellaan myös arjenhallinnan taitoja, sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja sekä opiskelu- ja työelämätaitoja. Työpajalla nämä sisällöt on räätälöity jokaiselle opiskelijalle erikseen, tai tehtävämonisteet ovat tulleet oppilaitokselta. Yksilöllisesti räätälöityjen materiaalien korvaajaksi syntyi Mäkin osaan! Kohti työelämää -opas.
Nuorten työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten välinen koulutusyhteistyö voidaan nähdä tärkeässä roolissa etenkin koulupudokasuhan alaisten nuorten kanssa. Työpajojen henkilöstö on tottunut kohtaamaan nuorten erilaisia haasteita, ja työpajoilla käytössä olevat ohjauksen ja valmentamisen muodot – sosiaalinen vahvistaminen ja ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys – on hiottu erityisesti nuorten kanssa työskentelyyn sopiviksi (Riipinen ym. 2023). Työpajavalmennuksella voidaan yleisesti vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin kiinnittyä opiskelu- ja työelämään, vuonna 2023 65,2% työpajalta lähteneistä nuorista on sijoittunut joko koulutukseen (34,06%), muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (19,90%), työelämään (11,29% ) tai muualle, kuten armeijaan tai perhevapaalle (9.95%) (Suomen nuorisotyön tilastot 2024).
Miten osaamisidentiteettiä voidaan vahvistaa?
”Mäkin osaan! Kohti työelämää” -opas pohjaa sisällöiltään sekä ulkoasullisilta ja kielellisiltä valinnoiltaan työpajan ja ammattioppilaitoksen henkilöstön kanssa käytyihin dialogisiin keskusteluihin sekä nuorten havainnointiin siitä, minkälaisella ohjauksella ja valmentamisella nuorten osaamisidentiteettiä saadaan vahvistettua kestävästi. Oppaassa on käytetty värikoodausta eri aihealueille, ja se on visuaalisesti rauhallinen ja kieleltään yksinkertainen, ollen samalla myös informoiva. Opas on suunniteltu vastaamaan myös neuroepätyypillisen nuoren tarpeisiin.
Oppaassa korostuvat keskusteluissa ja havainnointitilanteissa esiin nousseet teemat:
- sosiaalinen vahvistaminen
- ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys
- tulevaisuussuuntautuneisuus
- neuroepätyypillisyyden huomioiminen
- ohjaajan empaattinen, kannustava ja vahvuuksia ja voimavaroja sanoittava asenne
- kokonaisvaltainen tukeminen
- minäpystyvyyden vahvistaminen
- johdonmukaisuus
Tulosten pohjalta oppaan rakenne muotoutui siten, että työskentely aloitetaan arjen taidoista ja itsestä huolehtimisesta, sillä se näyttäytyi olevan pohja kaikelle muulle oppimiselle. Näiden taitojen päälle oppaassa lähdetään rakentamaan sosiaalisia taitoja ja etenkin niihin kuuluvia jämäkkyystaitoja ja assertiivisia oikeuksia. Lopuksi oppaassa harjoitellaan opiskelu- ja työelämätaitoja, ja ohjataan tekemään urasuunnittelua. Oppaan tehtävät ovat ajatustyötä ja nuoren omaa pohdintaa vaativia, ja jokaisen tehtävän tarkoitus on vahvistaa nuoren osaamisidentiteettiä pieni pala kerrallaan.
Pilotointikokemuksia työpajalta
Opas on heti valmistuttuaan otettu pilotointikäyttöön toimeksiantajan nuorten työpajalla. Opas on hyödynnettävissä koulupudokasuhan alaisten opiskelijoiden lisäksi myös työkokeilijoiden ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa työskennellessä. Nuoret, jotka oppaan ovat käyttöönsä ottaneet, ovat antaneet siitä positiivista palautetta. Heidän mielestään opas on onnistunut, ja se on koettu helposti ymmärrettäväksi, aidosti innostavaksi ja motivoivaksi, sekä itsevarmuutta lisääväksi.
Vaikka opas on ollut käytössä vasta heinäkuun lopulta, antaa saatu palaute viitteitä siitä, että kehittämistyön tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Työpajalla voidaan oppaan avulla tuottaa jäsentynyttä ja tehokasta valmennusta, vastata lainsäädännön asettamiin tavoitteisiin sekä omalta osalta ehkäistä nuorten syrjäytymiskierrettä.
Opinnäytetyö ja laadittu opas on kokonaisuudessaan luettavissa Theseus-palvelussa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831064
Lähteet:
Ahola, S. & Galli, L. 2010. Nuorten koulupudokkaiden ja heidän ohjaajiensa syrjäytymispuheen ulottuvuudet. Teoksessa Anttila, A.; Kuussaari, K.; Puhakka, T. & Ahola, S. Ohipuhuttu nuoruus? Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 132 – 143. Viitattu 29.11.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085227.
Puustjärvi, A. 2019. ADHD. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135(2), 201 – 206. Viitattu 29.11.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo14724#s8.
Puustjärvi, A. 2022. Neuropsykiatriset häiriöt – haasteita ja vahvuuksia. Teoksessa Savikuja, T. & Puustjärvi, A. (toim.), Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 29.11.2024. Saatavilla Ellibs librarysta (vaatii kirjautumisen). https://www.ellibslibrary.com/book/9789523702691.
Raudasoja, A.; Heino, S. & Rinne, S. 2019. Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 5.8.2019. Viitattu 29.11.2024. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisidentiteetin-rakentuminen/.
Riipinen, T.-L.; Palo, S.; Kinnunen, R.; Pietikäinen, R.; Piiroinen, M.; Kivivuori, A. & Pahlman, P. (toim.) 2023. Työpajatoiminnan käsikirja: Valmennusta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Helsinki: Into – Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Viitattu 29.11.2024. https://www.intory.fi/materiaalipankki/tyopajatoiminnan-kasikirja/.
Suomen nuorisotyön tilastot 2024. Nuorten työpajatoiminta. Sijoittuminen työpajan jälkeen. Viitattu 29.11.2024. https://nuorisotilastot.fi/1590/visualisoinnit/nuorten-tyopajatoiminta-2/.
THL 2023. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Viitattu 29.11.2024. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy#syrjaytymisen.