Onko YAMK-tutkinnon suorittamisesta hyötyä urapolulla?
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon eli YAMK-tutkinnon tunnettavuudesta ja sen suorittamisen hyödyistä on käyty keskustelua. YAMK-tutkinto ei ole työmarkkinoilla kilpailukykyinen maisterin tutkintoon verrattuna, vaikka se tuo tärkeää osaamista työelämään ja erottuu edukseen työelämälähtöisyydellä. Maisterin tutkinnolla on vanha ja vahva status työmarkkinoilla, jota YAMK-tutkinnon on ollut hankala saavuttaa. (Ojala 2017, 3–4.)
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä selvitettiin terveysteknologian alumneiden urapolkuja. Urapolut antavat tärkeää tietoa terveysteknologia koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista. Erilaisten urapolkujen esiin tuominen auttaa jatko-opintoihin hakeutuvia ja opiskelijoita hahmottamaan, minkälaisia vaikutuksia tutkinnon suorittamisella on ollut urakehityksen ja työllistymisen kannalta.
Opinnäytetyössä aihetta lähestyttiin terveysteknologian alumnien näkökulmasta, jotka ovat suorittaneet Turun ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnon tai insinööri YAMK -tutkinnon.
YAMK-tutkinto suomalaisessa koulutuskentässä
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon on voinut suorittaa vuodesta 2005 lähtien suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, kun Bolognan prosessi otettiin käytäntöön (Ojala 2017, 24). Bolognan prosessin pyrkimyksenä on yhtenäistää Euroopan maiden koulutusjärjestelmää ja tavoitteena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa (European Comission 2024).
YAMK-tutkinto on osaamistasoltaan verrattavissa maisterin tutkintoon. Molemmat tutkinnot antavat saman pätevyyden julkiseen virkaan eli tutkinnot ovat rinnastettavissa toisiinsa. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014.)
Valtakunnallisesti YAMK-tutkinnon tunnettavuus ja arvostus on vielä vähäistä erityisesti työnantajien keskuudessa, vaikkakin koulutuksen tunnettavuus on vuosien varrella kasvanut (Rouhelo 2014, 14; Ahonen & Rouhelo 2020). Tietoisuutta ja tunnettavuutta lisäämällä voidaan parantaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemaa (Ojala 2017, 197).
Terveysteknologian YAMK-koulutuksesta valmistuneet toteuttavat erilaisia urapolkuja
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että terveysteknologian alumnit toteuttavat erilaisia urapolkuja ja sijoittuminen työelämään on vaihtelevaa. YAMK-tutkinnolta haettiin positiivista vaikutusta urakehitykseen, ja suurin osa alumneista koki opinnoista olevan hyötyä urapolun kehityksen kannalta ja uusiin työtehtäviin siirtymisessä.
Tulosten perusteella osa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on työllistynyt erilaisiin työtehtäviin kuten erikoisasiantuntija, kehittämisasiantuntija, projektityöntekijä, tiimivastaava, sovellusasiantuntija ja laatupäällikkö eli he ovat päässeet etenemään uralla nousujohteisesti ja siirtymään vaativampiin tehtäviin.
Osa alumneista toteuttaa uudistuvaa työuraa eli he pääsivät aloittamaan uudessa työsuhteessa pian valmistumisen jälkeen. Osalla taas työnkuva pysyi muuttumattomana jatko-opinnoista huolimatta eli he toteuttivat jatkuvaa työuraa. (Ojala 2021 ym., 71–77; Ojala & Isopahkala-Bouret 2020, 48.) Jotkut ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneista joutuu pettymään odotuksiin, koska tutkinto ei takaa automaattisesti työllistymistä ja uralla etenemistä. Työllistymiseen vaikuttavat myös, miltä alalta ja mistä korkeakoulusta valmistuu (Isopahkala-Bouret 2022, 20).
Työuran muodostuminen ja kehittyminen ovat olleet aikaisemmin suoraviivaisempia ja ennakoitavampia. Teknologian nopea kehittyminen on muuttanut työn sisältöä ja sen rakenteita. Työelämän muutokset vaikuttavat osaltaan uran muodostumiseen ja urasuunnitteluun. (Varamäki 2019, 117.) Urapolun muodostumiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät ja muodostuminen tapahtuu usein erilaisten vaiheiden kautta. Urapolun muodostuminen on aina yksilöllinen prosessi.
YAMK-tutkinnon vaikutus työelämävalmiuksiin ja urakehitykseen
Opinnäytetyön tulosten mukaan osalla tutkinnon suorittaneista oli pitkä työkokemus terveysteknologian alalta ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Opintojen suorittamisesta haettiin ”vain” formaalia tutkintoa ja osaamisen tunnistamista. YAMK-tutkinnon suorittaminen lisäsi työelämävalmiuksia. Osaamista oli päästy myös konktreettisesti hyödyntämään työelämässä.
Osa vastaajista oli jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita terveysteknologiasta. Opiskelun tarkoituksena oli syventää osaamista ja viedä osaaminen entistä korkeammalle tasolle. Osaamisen syventäminen edesauttaa asiantuntijuuden ja ammatillisen pätevyyden kasvamisessa. Opinnoilla haettiin myös tukea ammatilliseen kehittymiseen.
Toive positiivisesta ura- ja palkkakehityksestä olivat myös syitä hakeutua jatko-opiskelemaan. Jatko-opiskelu koettiin hyödylliseksi urapolun kehityksen kannalta. Tutkimuksessa ei kysytty erikseen vastaajien palkkatietoja tai niiden kehittymistä. Palkkatason kasvuun vaikuttaa usein osaamisen kartuttaminen, tehtävämuutokset ja työmarkkinatilanne. Palkkakehitys on tärkeä osa työntekijän urapolkua ja motivaatiota.
YAMK-tutkinto tarvitsee edelleen tunnettavuuden lisäämistä
Tuloksista voidaan päätellä, että YAMK-tutkinto tarvitsee edelleen tunnettavuuden lisäämistä työmarkkinoilla. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tehty samankaltaisia havaintoja siitä, että YAMK-tutkinto ei ole vielä saavuttanut samaa asemaa kuin maisterin tutkinto.
Tutkinnot ovat rinnastettavissa toisiinsa ja tuovat saman osaamistason sekä pätevyyden. Osa ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneista joutuu pettymään odotuksiin, koska tutkinto ei takaa automaattisesti työllistymistä ja uralla etenemistä. Työllistymiseen vaikuttaa myös se, miltä alalta ja mistä korkeakoulusta valmistuu (Isopahkala-Bouret 2022, 20). Nykypäivänä urakehityksen esteenä on myös työpaikkojen puute ja kova kilpailu työmarkkinoilla (Ojala ym. 2021). Koulutuksen tunnettavuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää tiedotusta, näyttöä, statusta ja kilpailukykyä (Ojala 2017, 4).
Tutkinnon jatkokehittämisessä tulee ottaa huomioon opiskelijoiden elämänhistorian moninaisuus ja uratoiveiden muutokset. YAMK-tutkintoa suorittavien tavoitteellinen uraohjauksen vahvistaminen on tarpeellista, koska lähtökohtaisesti opiskelun tavoitteena on muutokset työuralla. (Ojala & Isopahkala-Bouret 2022, 45; Ahonen & Rouhelo, 2020.)
Lähteet:
Ahonen, P. & Rouhelo, A. 2020. Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta osaamista ja uusia urapolkuja. Talk verkkolehti. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.11.2024: https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/ylemmasta-ammattikorkeakoulututkinnosta-osaamista-ja-uusia-urapolkuja/
European Education Area 2024. Bolognan prosessi ja eurooppalainen korkeakoulutusalue. Viitattu 10.11.2024: https://education.ec.europa.eu/fi/education-levels/higher-education/inclusive-and-connected-higher-education/bologna-prosess
Isopahkala-Bouret, U. 2022. Korkeakoulutettujen työllistettävyys epävarmuuksien yhteiskunnassa. Viitattu 10.11.24: https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/125316/75981
Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. 2020. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee monenlaisia uravaihtoehtoja. AMK-lehti//UAS-Journal, Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 04/2020. Viitattu 10.11.2024: https://uasjournal.fi/4-2020/yamk-antaa-uravaihtoehtoja/
Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Turun yliopisto. Viitattu 10.11.2024: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10042/134665/AnnalesC437Ojala.pdf?sequnce=2&isAllowed=y
Ojala, K., Isopahkala-Bouret, U. & Varhelahti, M. 2021. Adult Graduates’ Employability and Mid-Career Trajectories after Graduation with Finnish UAS Master’s Degree. Journal of Education and Work. Viitattu 10.11.2024: https://doi.org/10.1080/13639080.2021.1875125
Rouhelo, A. 2014. Monipuolistuvat urapolut. Teoksessa S. Haataja, M. Lehti, L. Metsävuori, T. Poutanen, J.-M. Ritvanen & S. Viitaniemi (toim.) Tulevaisuuden urapolut. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, s. 13–17.
Varamäki 2019. Future proof: tulevaisuuden työkirja. Docendo. E-kirja.
Kuva: Unsplash.