Terveydenhoitajaopiskelijoiden eettinen stressi ohjatussa harjoittelussa
Ohjattu harjoittelu on tärkeä osa terveydenhoitajaopiskelijoiden koulutusta, sillä se mahdollistaa oppimisen käytännön työympäristössä ja kehittää ammatillisia valmiuksia. Harjoittelujaksot voivat kuitenkin lisätä henkistä kuormitusta, erityisesti silloin, kun opiskelijat kohtaavat tilanteita, jotka haastavat heidän arvonsa ja periaatteensa. Tällaiset tilanteet voivat herättää epävarmuutta ja huolta potilasturvallisuudesta sekä vaikuttaa heikentävästi opiskelijan hyvinvointiin sekä ammatilliseen kehitykseen.
Yksi merkittävä syy eettiseen stressiin on opiskelijoiden rajallinen kokemus. Harjoittelussa terveydenhoitajaopiskelijat kohtaavat monimutkaisia kliinisiä tilanteita, jotka edellyttävät harkintaa ja päätöksentekokykyä, joita he eivät ole vielä ehtineet täysin omaksua.
Esimerkiksi kysymykset potilaan itsemääräämisoikeudesta ja hoidon laadusta voivat aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, etenkin jos opiskelija kokee, että hänen eettiset periaatteensa ja harjoittelupaikan käytännöt ovat ristiriidassa. Lisäksi opiskelijan rooli harjoittelussa saattaa rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan vaikuttaa tilanteisiin, mikä lisää kuormittavuutta.
Eettinen stressi ilmenee usein emotionaalisena kuormituksena ja ristiriitatilanteiden aiheuttamina tunne-elämän haasteina, kuten ahdistuksena, epävarmuutena ja jopa uupumuksena. Opiskelijat voivat tuntea riittämättömyyttä ja syyllisyyttä siitä, etteivät he pysty toimimaan toivomallaan tavalla tai vaikuttamaan potilaidensa hoitoon eettisesti kestävällä tavalla. Tämä kuormitus voi heijastua negatiivisesti opiskelijan ammatilliseen itsetuntoon, hyvinvointiin ja harjoittelun oppimistuloksiin.
Eettisen stressin hallinta tukee ammatillista kasvua
Henkisen kuormituksen hallitsemiseksi ja vähentämiseksi on tärkeää, että opiskelijat saavat tukea ohjaajilta ja opettajilta. Ohjaajien rooli on keskeinen, sillä he voivat auttaa opiskelijaa käsittelemään eettisiä haasteita ja tarjoavat esimerkkejä siitä, miten toimia eettisesti haastavissa tilanteissa.
Myös ryhmäkeskustelut ja eettisten dilemmojen käsittely osana oppimisprosessia voivat auttaa opiskelijoita saamaan perspektiiviä ja löytämään ratkaisuja eettisiin ongelmiin. Lisäksi opiskelijoiden eettistä sietokykyä voidaan vahvistaa koulutuksen aikana tarjoamalla heille työkaluja ja strategioita eettiseen päätöksentekoon ja stressinhallintaan.
Terveydenhoitajaopiskelijoiden kokema eettinen stressi on merkittävä haaste, joka vaatii sekä ohjaus- että tukitoimenpiteitä. Kun opiskelijoita tuetaan riittävästi haasteiden kohtaamisessa ja käsittelyssä, he voivat oppia toimimaan ammattieettisesti kestävällä tavalla ja kehittyä ammatillisesti. Tämä tukee myös heidän tulevaa työuraansa ja auttaa vahvistamaan terveydenhoitoalan ammattietiikkaa sekä potilasturvallisuutta.
Artikkeli perustuu Tiia Rintalan opinnäytetyöhön, joka on luettavissa Theseus-tietokannassa: Terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia eettisestä stressistä ohjatussa harjoittelussa
Lähteet:
Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2010). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki: Tammi. Viitattu 28.11.2024
Koskinen, L., & Jokinen, P. (2012). Oppiminen ohjatun harjoittelun aikana – hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia. Hoitotiede, 24 (2), 91-98. Viitattu 28.11.2024
Leino-Kilpi, H. Välimäki, M. 2014. Etiikka hoitotyössä. Helsinki. Sanoma Pro Oy. Viitattu 28.11.2024
Nikunen 2018. Eettisen keskustelun koulutus terveydenhuollon henkilöstön eettisen osaamisen tukena: kyselytutkimus osallistujille. Viitattu 2.12.2024 urn_nbn_fi_uef-20180528.pdf
Ranta I, Matikainen A, Hahtela N, Suutarla A, 2012. Sairaanhoitajien eettiset pelisäännöt, Porvoo 2012, Fioska Oy, Helsinki. Viitattu 2.12.2024
Rintala, T., Armfelt, L. 2024. Terveydenhoitajaopiskelijoiden eettinen stressi ohjatussa harjoittelussa. Viitattu 28.11.2024 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102126594
Sarvimäki, A. Stenbock-Hult, B.2009. Hoitotyön etiikka. Helsinki. Edita Prima. Viitattu 28.12.2024
Turtiainen, S. (2021). Eettiset ongelmat ja kuormitus terveydenhuollossa: opiskelijoiden ja työntekijöiden kokemukset. Työ ja ihminen, 35 (1), 25-39. Viitattu 2.12.2024
Kuva: Pixabay