Vammamekanismin merkitys immobilisaatiovälineen valinnassa
Ensihoitajan tekemät päätökset vammapotilasta hoidettaessa vaikuttavat merkittävästi potilaan ennusteeseen. Lisävammojen ehkäisy ja peruselintoimintojen turvaaminen ovat tärkeä osa ensihoitajan vammapotilaalle antamaa hoitoa. Vammapotilaan vammojen vakavuus ei välttämättä näy päällepäin, joten tyyppivammojen tunteminen eri vammamekanismeissa voi auttaa ensihoitajaa pelastamaan vammapotilaan hengen.
Vammapotilaan tilaa arvioitaessa ja tutkittaessa on vammamekanismin huomioon ottaminen tärkeää (Lassus & Kröger 2019). Vammapotilaan ulkoiset vammanmerkit, kuten hematoomat, ja tyyppivammojen tunteminen voivat ohjata ratkaisevasti immobilisaatiovälineen valintaa. Oikealla immobilisaatiovälineellä voidaan esimerkiksi tyrehdyttää verenvuotoa, ja näin vähentää verenvuotosokin riskiä. (Nurmi 2022.)
Tyypillisiä suurienergisiä tylppiä vammamekanismeja ovat liikenneonnettomuudet ja putoamiset. Näissä molemmissa kudosvaurioita aiheuttavat suoran iskun lisäksi äkillinen nopeuden muutos. Vammaenergia kasvaa liike-energian kasvaessa. Liike-energia kasvaa massan ja nopeuden kasvaessa. (Lassus & Kröger 2019; Peräjoki & Azbel 2021, 604–605.)
”Sisäelinvaurioita voi syntyä törmäyksestä johtuvan äkillisen nopeuden muutoksen seurauksena.”
Liikenneonnettomuuksissa on monia tyyppivammoja riippuen ajoneuvon tyypistä, iskusuunnasta, sijoittumisesta autossa ja siitä, onko vammautunut jalankulkija vai matkustaja. Sisäelinvaurioita voi syntyä törmäyksestä johtuvan äkillisen nopeuden muutoksen seurauksena. Rintakehä ja pää ovat tyypillisiä liikenneonnettomuuksissa vammautuneita kehonosia. Lisäksi peräänajossa kaularangan retkahtamisesta syntyy tyypillisesti ligamenttivaurioita kaularangan alueelle. (Lassus & Kröger 2019; Peräjoki & Azbel 2021, 605–607.)
Putoamisissa putoamiskorkeuden lisäksi merkittävää on putoamisasento ja putoamisalusta. Lantio- ja rankavammat sekä jalkojen pitkien luiden murtumat ovat tyypillisiä erityisesti jalat edellä pudotessa. Putoamisissa maahan osumisen seurauksena aiheutuu myös äkillinen nopeuden muutos, jolloin sisäelimet ja muut pehmeät kudokset voivat repeytyä. (Lassus & Kröger 2019; Peräjoki & Azbel 2021, 605.)
”Immobilisaatiovälineiden käyttö vie aikaa ja ne voivat vaikeuttaa potilaan hoitoa, joten ensihoitajan on osattava arvioida hyötyykö vammapotilas niiden käytöstä.”
Vammapotilaan oikeaoppisella immobilisaatiolla voidaan ehkäistä lisävammojen syntymistä, lievittää kipua ja tyrehdyttää verenvuotoa. Immobilisaatiovälineiden käyttö vie kuitenkin aikaa ja ne voivat vaikeuttaa potilaan hoitoa, joten ensihoitajan on osattava arvioida hyötyykö vammapotilas niiden käytöstä. (Björkman 2019; Nurmi 2022.)
Liikenneonnettomuuksissa tyypillisen kaularangan retkahdusvamman ja sen seurauksena mahdollisen selkäydinvamman paheneminen voidaan ehkäistä immobilisoimalla kaularanka mahdollisimman liikkumattomaksi. Kaularangan immobilisointi onnistuu kovalla tukikaulurilla tai muotoilemalla tyhjiöpatja huolellisesti tukemaan vammapotilaan päätä ja rankaa. (Peräjoki & Azbel 2021, 626; Nurmi 2022; Ripatti 2024.) Putoamisissa taas tyypillisen lantiovamman immobilisointi onnistuu lantiovyöllä. Lantiovyö stabiloi epävakaata murtunutta lantiota ja vähentää lantiomurtumiin liittyvää massiivista verenvuotoa pienentämällä lantion vuototilavuutta ja edesauttamalla hyytymien syntymistä. (Nurmi 2022; Thies ym. 2024, 95.)
Vammamekanismien tyyppivammojen tunteminen ja vammalöydösten tunnistaminen ovat toisiaan täydentäviä tekijöitä vammapotilaan hoidossa. Kumpikaan ei yksinään riitä varmistamaan parasta mahdollista hoitoa, mutta yhdessä ne ohjaavat ensihoitajaa tekemään oikeita päätöksiä, jotka voivat merkittävästi parantaa potilaan ennustetta.
Artikkeli liittyy opinnäytetyöhön:
Lähteet:
Björkman, J. 2019. Ensihoidon mahdollisuudet. Teoksessa Kröger, H., Aro, H., Böstman, O., Lassus, J. & Salo, J. (toim.) 2019. Traumatologia. 8. täysin uudistettu painos. Helsinki: Kandidaattikustannus. https://www-kandidaattikustannus-fi.ezproxy.turkuamk.fi/artikkeli/traumatologia/ensihoidon-mahdollisuudet/3113/?highlight=mahdollisuudet vaatii käyttäjätunnuksen
Lassus, J. & Kröger, H., 2019. Vammamekanismit. Teoksessa Kröger, H., Aro, H., Böstman, O., Lassus, J. & Salo, J. (toim.) 2019. Traumatologia. 8. täysin uudistettu painos. Helsinki: Kandidaattikustannus. https://www-kandidaattikustannus https://www-kandidaattikustannus-fi.ezproxy.turkuamk.fi/artikkeli/traumatologia/maaritelma/3590/ vaatii käyttäjätunnuksen
Lindahl, J., Hirvensalo, E. 2019. Lantionmurtumat. Teoksessa Kröger, H., Aro, H., Böstman, O., Lassus, J. & Salo, J. (toim.) 2019. Traumatologia. 8. täysin uudistettu painos. Helsinki: Kandidaattikustannus. https://www-kandidaattikustannus-fi.ezproxy.turkuamk.fi/artikkeli/traumatologia/jaottelu/3916/ vaatii käyttäjätunnuksen
Nurmi, J. 2022. Immobilisointi. Ensihoitolääketiede. Luento. Edufication. https://app.claned.com/#/article/1691224 vaatii käyttäjätunnuksen
Ångerman-Haasmaa, S. 2019. Ensihoidon toimenpiteet vammapotilaalle. Teoksessa Kröger, H., Aro, H., Böstman, O., Lassus, J. & Salo, J. (toim.) 2019. Traumatologia. 8. täysin uudistettu painos. Helsinki: Kandidaattikustannus. https://www-kandidaattikustannus-fi.ezproxy.turkuamk.fi/artikkeli/traumatologia/muistilista-6/3131/ vaatii käyttäjätunnuksen
Peräjoki, K. & Azbel, M. 2021. Vammapotilas. Vammamekaniikka. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K., Puolakka, T., Alakare, J., Sinivuori, E. 2021. Ensihoito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 604–626
Ripatti, H. 2024 [2013]. Tyhjiöpatjat. Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. Tyhjiöpatja, Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho/article/ava00028/search/tyhji%C3%B6patja?db=1370 Vaatii kirjautumisen
Thies, K.-C., Mountain, A., Goode, P., ETC cours management committee 2024. The European Trauma Course Manual. 4. painos. ETC European Trauma Course. 95 https://publications.europeantraumacourse.com/view/845868233/
Artikkelikuva: Jay Heike, Unsplash