• digitalisaatio
• hoitotyö
• käsikirurgia
• polikliininen hoitotyö
• Potilasohjaus

Potilaiden ohjausprosessit kehittyvät jatkuvasti esimerkiksi digitalisaation ja tehostamistoimien seurauksena. On merkityksellistä tietää, miten tämä näyttäytyy potilaille, koska potilasohjaaminen on keskeistä hoidon onnistumisen kannalta. Opinnäytetyön kyselytutkimuksen mukaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) polikliinisesti toimenpiteellä hoidetut rannekanavaoireyhtymäpotilaat ovat nykyiseen ohjausprosessiin pääasiassa tyytyväisiä – myös kehitettävää löytyi.

Rannekanavaoireyhtymä määritellään keskihermon pinnetilaksi, ja se lukeutuu yläraajojen rasitussairauksiin (Liira ym. 2013) ja on yleisimpiä lyhytkestoista työkyvyttömyyttä aiheuttavia yläraajan sairauksia (Kausto, Virta & Oksanen 2018). Nykyisin Suomessa suurin osa rannekanavaoireyhtymän leikkauksista tehdään paikallispuudutuksessa (Nordback & Aspinen 2023, 580). Paikallispuudutuksessa hoidettavan polikliinisen toimenpiteen jälkeen pääsee kotiin yleensä nopeasti (TYKS 2024).

Digitaalisuus ja teknologia ohjauksessa – uhka vai mahdollisuus?

Teknologian ja digitaalisuuden osuus on lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaamisessa (Suomen sairaanhoitajaliitto ry 2016, 95). Niiden avulla pyritään muun muassa kustannussäästöihin, tehokkuuteen sekä ratkaisemaan henkilöstöresurssipulaa (Valtioneuvosto 2023, 49). Palveluiden sähköistämisellä helpotetaan myös saatavuutta (Korhonen 2020, 9), ja teknisten ratkaisujen avulla pyritään laadukkaaseen, vaikuttavaan sekä sujuvasti ja nopeasti etenemiseen hoitoon (Mäkelä ym. 2020, 191).

Ohjaamisessa teknologian ja digitaalisuuden hyödyntämisessä voi ilmetä myös ongelmia: voi olla, että käyttäjien taidot niiden käyttämiseen eivät riitä tai he kokevat turvattomuutta niiden käytössä. Teknologialla ei tulisikaan syrjäyttää hoitosuhteen inhimillisyyttä. (Suomen sairaanhoitajaliitto ry 2016, 165.) Enemmistö ammattilaisista kokee kuitenkin digitaalisuuden positiiviseksi, koska sillä mahdollistetaan joustavuus. Löydettävyyttä, ymmärrettävyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä toivottiin edelleen kehitettävän. (STM 2023, 17.)

Mikä on potilasohjauksen merkitys ja miten käsikirurgiset potilaat kokevat sen?

Potilasohjauksen kehittäminen on tärkeää, koska ohjauksen tarve korostuu hoitoaikojen muuttuessa lyhyemmiksi. Onnistuessaan ohjaaminen on suunnitelmallista ja ottaa huomioon potilaiden tiedon tarpeet sekä taustat. Ohjauksen tarkoituksena on antaa potilaille voimavaroja ja auttaa heitä ottamaan vastuuta hoidostaan. (Lipponen 2014, 17–18.) Ohjauksen saaminen terveyteen, hoitoon ja sairauksiin liittyen lukeutuu potilaiden oikeuksiin (Blomqvist ym. 2022, 163).

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön kyselyssä havaittiin, että Tyks Ortossa polikliinisesti toimenpiteellä hoidetut rannekanavaoireyhtymäpotilaat kokivat nykyisen ohjausprosessin pääasiassa toimivaksi:

• Ohjaus koettiin hyväksi ja ystävälliseksi sekä pääosin riittäväksi, ymmärrettäväksi ja selkeäksi.
• Yksilölliset tarpeet huomioitiin suurimman osan mielestä
• Enemmistö ei kokenut ristiriitoja ohjeiden välillä.
• Ohjausvideo koettiin useimpien mielestä toimivaksi.

Lisäksi hoitoon liittyvien kysymysten esittäminen koettiin mahdolliseksi, ja valmistautuminen ja toipuminen sujui suurimmalla osalla potilaista hyvin.

Miten käsikirurgisen potilaan ohjausprosessia voidaan kehittää?

Vaikka suurin osa rannekanavaoireyhtymäpotilaista oli ohjaukseensa tyytyväisiä, myös kehitettävää löytyi. Tulevaisuudessa ohjausprosessia pystytään kehittämään ohjeita ja ohjausta täsmentämällä ja yhdenmukaistamalla sekä yrittämällä vähentää ristiriitoja, epäselvyyksiä ja epätietoisuutta. Tätä kautta voidaan kasvattaa entisestään potilasturvallisuutta sekä luottamusta hoitoon liittyen. Samalla voidaan vältyttyä mahdollisilta komplikaatioilta.

Esimerkiksi haavanhoidon ohjeet ja ohjaus jäivät osalle epäselviksi, ja niihin kannattaakin jatkossa kiinnittää huomiota. Muun muassa haavan hieronnan ohjausta toivottiin lisää. Henkilökunnan kannattaa myös varmistaa, että mahdollinen toimenpidejännitys sekä henkilö- ja terveystietojen salassapitovelvollisuus tulevat huomioiduiksi.

Osa potilaista kaipasi lisäksi enemmän henkilökohtaista ohjausta ja keskustelua. Olisikin merkityksellistä tunnistaa potilaat, jotka tarvitsevat enemmän apua sekä tukea hoitoonsa liittyen (Blomqvist ym. 2022, 165).

Lähteet:

Blomqvist, M., Rummukainen, T., Sainio, T., Simola, T. & Tyrisevä-Ryösö, M. 2022. Hoitotyön perusosaaminen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kausto, J., Virta, L. & Oksanen, T. Työhönpaluu rannekanavaoireyhtymän leikkaushoidon jälkeen. Alkuperäistutkimus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duo decim. Vol.134, No.1, 71-8. Viitattu 1.2.2022 https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/1/duo14103#s3

Korhonen, M. 2020. Digipalveluiden kehittäminen: Huomio siihen, miten palvelun käyttö muuttaa toimintaa. Terveys ja talous. Vol.82, No 1, s.8-9. Viitattu 1.2.2022 https://mediasepat.fi/Tt012020/#/article/8/page/1-1

Liira, H., Haukka, E., Karppinen, J., Linnanen, P., Malmivaara, A., Pasternack, I., Sirola, J., Viikari-Juntura, E. & Waris, E. 2013. Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Viitattu: 30.1.2022 https://www.kaypahoito.fi/hoi50055

Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Lääketieteen tiedekunta. Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 4.2.2024 http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203720.pdf

Mäkelä, M., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Korhonen, P., Kosunen, E., Mäntyselkä, P. & Salokekkilä, P. 2020. Yleislääketieteen perusteet. Helsinki: Duodecim.

Nordback, P. H. & Aspinen, S. 2023. Rannekanavaoireyhtymä. Duodecim 2023; 139: 577–81. Viitattu 19.10.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo17629

Suomen sairaanhoitajaliitto ry. 2016. Teknologia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitotyön vuosikirja 2016. Helsinki: Fioca Oy.

TYKS 2024. Polikliininen kirurgia, Uusikaupunki. Viitattu 13.10.2024. https://www.tyks.fi/potilaille-ja-laheisille/sairaalat-ja-toimipisteet/tyks-vakka-suomen-sairaala/polikliininen

Valtioneuvosto 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50 2023:52. Viitattu 4.2.2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuva: Canva