Kansainvälisen opiskelijan alkumatka kuvattuna palvelumuotoilun keinoin
Hallituksen päämääränä on kaksinkertaistaa työlupaperustaisten maahanmuuttajien sekä kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 15 000 uutta kansainvälistä opiskelijaa yliopistoihin, korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin. Tilastokeskuksen mukaan Satakunnan väestö vähenee noin 20 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Yhtenä toimena tässä haasteessa pidetään koulutusvientiä ja siihen sisältyvää kansainvälistä opiskelijarekrytointia, mikä tarkoittaa opiskelijoiden saapumista Suomeen opiskelemaan. Koulutusviennin tarkoituksena on viedä koulutuspohjaisia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja ulkomaisille asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille.
Työntekijöiden ja väestön määrä vähenee ja ikääntyy koko Suomen alueella. On ajateltu, että tulevaisuudessa yhä suurempi määrä kansainvälisiä opiskelijoita tulee opiskelemaan muun muassa Satakunnan ammattikorkeakouluun (SAMK). Valmistumisensa jälkeen he jäisivät töihin Satakuntaan. Siksi on tärkeää ymmärtää, millainen heidän alkumatkansa maailmalta SAMKiin asti on, mikä heidät houkuttelee Suomeen ja miten heidät pidetään matkan alkumetreilläkin mukana. Hakijoiden ja valittujen sitouttaminen kouluun jokaisessa matkan vaiheessa on tärkeää, jotta heidät saadaan aloittamaan opinnot.
Opinnäytteessä on kuvattu, tarkasteltu, määritelty ja kehitetty matkan alkuvaihetta palvelumuotoilun keinoin. Tutkimus on alkanut kohdasta, jossa hakija tulee tietoiseksi Suomesta ja SAMKista. Alkumatka päättyy siihen, kun hakija on päättämässä ei-akateemisen orientaatioviikon kampuksella ja on aloittamassa akateemisia opintoja.
Palvelumuotoilun keinot
Perinteinen asiakaspalveluun liittyvä kehitystyö on ollut sitä, että on ollut oletus haasteesta ja siihen on keksitty asiakkaalle tarjottu ratkaisu. Palvelumuotoilussa selvitetään ensin tarkemmin asiakkaan tilanne, sitten otetaan asiakas mukaan kehitystyöhön ja lopuksi nämä toimet yhdistetään.
Palvelumuotoilun toimintatapoja ja työkaluja hakijan matkan kuvaamisessa voivat olla esim. yhteiskehittäminen, työpajat ja kyselyt.
Esimerkkejä johtopäätöksistä
Palvelun prosessikuvauksen tuloksena ilmeni, että jatkossa matkan alkuvaiheessa voidaan painottaa esimerkiksi koko matkan kestävää jatkuvaa viestintää, eri viestintäkanavien selkiyttämistä, hyväksyntäkirjeen jälkeen toimitettavaa aiempaa enemmän kohdennettua viestiä valitulle sekä etukäteisorientaatioiden edelleen kehittämistä.
Opiskelijoille järjestettyjen työpajojen yhteydessä selvisi, että markkinoinnissa voidaan tuoda enemmän esiin kotouttamispalveluita, stipendejä sekä työnhakuun liittyviä tukitoimia. Kyselyjen pohjalta muodostettiin tämänhetkiset opiskelijapersoonat.
Opiskelijoiden taholta nousi esiin esimerkiksi yksinkertaisen, visuaalisen ja tärkeät päivämäärät sisältävän hakuvaiheen step-by-step -ohjeen tarve sekä se, että tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmat pitää olla helpommin löydettävissä jo markkinointivaiheessa. Opiskelijat pyysivät myös lisätietoa mahdollisuuksista opiskella suomea jo varhaisessa vaiheessa. Ei-akateeminen orientaatioviikko kampuksella sai hyvät arvosanat.
Työn lopputulokset on koostettu kronologisesti käsitekarttaan.
Yhteenveto
Matkan tutkiminen, kuvaaminen ja selkiyttäminen erilaisin palvelumuotoilun keinoin tuo arvoa hakijalle, kansainväliselle opiskelijalle sekä SAMKille. Arvot voivat olla taloudellisia, toiminnallisia, emotionaalisia tai symbolisia. Palveluiden roolia voidaan jatkossa painottaa vielä enemmän, mukaan lukien markkinointi ja viestintä, integraatioon liittyvät palvelut sekä urapalvelut. Palvelumuotoilua kokonaisuudessaan voidaan jatkossa hyödyntää SAMKin koulutusvientitiimin työssä.
Lähde:
Kares-Koskinen, J. (2024). International Student’s Journey to SAMK – Somebody told me. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Kuva: ChatGPT 6.12.2024