• kätilötyö
• masennus
• mielenterveys
• raskaus

Raskauden aikana mieli herkistyy, jotta tuleva vanhempi olisi herkkä vastaamaan vastasyntyneen viesteihin, kuten nälkää ilmaisevaan itkuun. Tämä luo pohjan vanhemman ja vauvan väliselle kiintymyssuhteelle ja varhaiselle vuorovaikutukselle. Vanhemman mielenterveyshäiriö saattaa vaarantaa syntyvän lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen, millä voi olla negatiivinen vaikutus vuosikymmeniksi eteenpäin syntyvän lapsen elämään.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä laaditussa kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa (n=15) tutkittiin, mitkä ovat tehokkaita hoitokeinoja perinataaliaikaisiin mielenterveyshäiriöihin. Perinataaliajalla tarkoitetaan raskausaikaa ja ensimmäistä vuotta synnytyksen jälkeen. Aiempi sairastaneisuus, mielen fysiologinen herkistyminen ja tietyt riskitekijät, jotka aiheuttavat voimakasta stressiä raskausaikana, kuten vähäinen sosiaalinen tuki ja parisuhteen haasteet, voivat kaikki yhdessä tai yksittäisinä tekijöinä saada aikaan mielenterveyshäiriön ensimmäisen sairausjakson tai aiemmin tuttu sairaus voi alkaa oireilemaan uudestaan.

Mikä avuksi, kun äidin psyykkinen vointi heikentyy?

Kirjallisuuskatsauksen mukaan tehokkaita hoitomuotoja perinataaliaikaisiin mielenterveyshäiriöihin ovat ensisijaisesti mielialalääkitys, kuten SSRI-lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, ja terapia, eri suuntaukset ja toteutustavat huomioiden. Tutkimuksissa korostui hyödyllisimpänä kognitiivinen käyttäytymisterapia, jota oli toteutettu yksilö-, pari- ja ryhmäterapiana hyvin tuloksin.

Hoidon järjestäminen moniammatillisessa ja monialaisessa tiimissä sekä terveydenhuollon palvelujen ja yhteistyön kehittäminen, kuten kätilöiden lisäkouluttaminen, koettiin erittäin tehokkaaksi hoitokeinoksi. Samoin kuin psykososiaaliset hoitokeinot, kuten resilienssin lisääminen ja vertaistuen antaminen.

Moniammatillisuudella suunnataan katsetta psyykkistä sairautta pidemmälle

Tulosten mukaista moniammatillista hoitoa onkin jo tarjolla joissakin paikkakunnilla, kuten Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) tukipoliklinikalla ja Soiten eli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen pikkulapsipsykiatrian tiimissä. Työryhmät ovat tarpeellisia, mutta palvelevat vain erikoissairaanhoidossa. Kustannuksia säästämällä asianmukainen neuvonta äitiysneuvolassa esimerkiksi lääkitysasioissa voi riittää jo usealle, jolloin hoitosuhdetta erikoissairaanhoitoon ei välttämättä tarvittaisi.

Moniammatillisen ja -alaisen tiimin työskentely ottaa huomioon perheen tilanteen kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Esimerkiksi jos synnyttänyt imettää ja hänelle määrätään mielialalääkitys, on lapsen ja koko perheen edun mukaista, että perhe saa oikeaa ja perusteltua tietoa, voiko kyseistä lääkettä käyttäessä imettää turvallisesti.

Moniammatillisen ja -alaisen tiimin hoidossa perheen kokonaistilanne tulee huomioiduksi. Tällöin hoidetaan äidin psyykkisen voinnin lisäksi myös muiden perheenjäsenten hyvinvointia sekä tuetaan vanhempien ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta. Lisäksi voidaan järjestää tukipalveluita kotiin kuormituksen vähentämiseksi, ja näin edistää toipumista.

Lääkityksestä tukea ja turvaa perheen hyvinvoinnille

Tutkimusten mukaan lääkitystä vaativat keskivaikeat ja vaikeat mielialahäiriöt tulee aina hoitaa lääkkein myös raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Valtaosa mielialalääkkeistä soveltuvat käytettäväksi raskauden ja imetyksen aikana.

Lääkkein asianmukaisesti hoidettu, mahdollisesti remissioon saatu mielialahäiriö on aina sekä odottajalle ja lapselle turvallisempi vaihtoehto kuin lääkityksen lopettaminen ennen raskautta, raskauden aikana tai ennen synnytystä, tai jopa lääkehoidosta pidäyttäytyminen raskauden vuoksi. Muun muassa SSRI-lääkkeiden tiedetään altistavan vastasyntynyttä hieman puutteelliseen sopeutumiseen tarkoittaen toisinaan tarvetta hengitystuelle elämän alkumetreillä, mutta tämäkin on hyvin ennakoitavissa, kun synnyttäjän raskaudenaikainen lääkitys on tiedossa.

Lääkitys auttaa sairastunutta selviytymään pahimmista, hyvinvointia uhkaavista oireista yli. Jotta terapiatyöskentely olisi mielekästä, tulisi voinnin olla jo hieman tasaantunut ja vakiintunut. Näissä tapauksissa mielialalääkityksen käyttö on perusteltua, mutta lääkitys ei saisi olla ainut hoitomuoto.

Kelan tilaston mukaan pelkästään masennuslääkkeitä vuonna 2019 käytti yli 400 000 suomalaista, joten osa lääkkeitä käyttävistä on myös raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia. Jokaisen perheen kohdalla on arvioitava tilannetta aina kokonaisuutena. He ansaitsevat näyttöön perustuvaa ja riittävää ohjausta koskien mielialalääkitystään raskauden alkaessa. Tämän vuoksi äitiysneuvoloiden neuvolalääkäreillä ja terveydenhoitajilla sekä kätilöillä tulisi olla riittävää osaamista aiheesta.

Terapialla ymmärrystä omasta mielestä

Erityisesti kognitiivinen käyttäytymispsykoterapia todettiin hyväksi hoitokeinoksi. Terapian avulla sairastunut saa vastauksia oman mielensä toiminnasta ja oppii mahdollisesti tunnistamaan oman mielen hälytysmerkit, joista tietää voinnin olevan huonontumassa.

Jotta terapialla saataisiin hyviä hoitotuloksia, tulisi jokaiselle löytää mieleinen ja hyödyllinen terapeutti, terapiasuuntaus ja -toteutustapa. Ryhmäterapia olisi perusteltavissa vertaistuen merkityksellä ja matalilla kustannuksilla, mutta se ei ymmärrettävästi sovellu kaikille käsiteltävän asian ollessa herkkä ja henkilökohtainen.

On myös huomioitava, että mielenterveyden häiriöillä on edelleen stigmaa eli häpeäleimaa, jolloin silläkin voi olla vaikutusta raskaana olevan hoitoon hakeutumiseen ja mahdolliseen lääkehoitoon tai terapiasuhteeseen sitoutumiseen. Tiedetään, että raskaus mielletään pääsääntöisesti onnelliseksi ja seesteiseksi ajaksi, joten stigman lieventämiseksi on pyrittävä lisäämään tietoisuutta mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä ja moninaisuudesta myös raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Aiheesta voi lukea enemmän opinnäytetyöstä, joka on julkaistu Theseuksessa.

Lähteet:

Cicchetti, D. & Toth, S 2008. The past achievements and future promises of developmental psychopathology: the coming of age of a discipline. Journal of child psychology and psychiatry. 28.12.2008. Vol.1. Issue 50 (1-2). 16–25. Viitattu 9.12.2024. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3531893/

Deufel, M. & Montonen, E. 2016. Lapsivuodeaika. 1. painos. Helsinki: Duodecim.

Duodecim 2010. Raskausajan psyykkinen oireilu ja lapsen kehitys. Mäkelä, S.; Pajulo, M. & Sourander, A. 2010;126(9):1013–9. Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 9.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo98783

Harvala, U.; Pietiläinen, S.; Raussi-Lehto, E. & Äimälä, A-M. 2021. Kätilötyö. 6.–8. painos. Helsinki: Edita.

Kela. Lääkekorvausten saajat ja reseptitiedot. Viitattu 9.12.2024. https://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2021. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaiktuus. 4.3.2021. Viitattu 9.12.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/

Naistalo. Mieliala synnytyksen jälkeen. Terveyskylä. Viitattu 9.12.2024. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytyksen-j%C3%A4lkeen/synnytyksest%C3%A4-toipuminen/mieliala-synnytyksen-j%C3%A4lkeen

Terveyskirjasto 2022. Psykoterapian aloittaminen ja psykoterapian muodot. Eerola, H. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01311

Terveyskirjasto 2024a. Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen mielenterveys. Tiitinen, A. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01345

Terveyskirjasto 2024b. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia raskausaikana. Tiitinen, A. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01358