Ohjevideot SimuCenterin simulaatiotiloihin -lisää sujuvuutta välineistön käyttöön
HCT SimuCenter on osa Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja usean muun tahon yhteistä Terveyskampus Turku -osaamiskeskittymää (Terveyskampus Turku, n.d.). SimuCenterin simulaatiotiloihin koostettiin opinnäytetyönä syksyn 2024 aikana ohjevideokokonaisuus tilojen teknologian käytöstä, jotta jokaisella tilojen käyttäjällä olisi mahdollisuus sujuvaan simulaatio-oppimiseen ja –opettamiseen.
Simulaatio-oppimisen tarkoituksena on luoda opiskelijoille ja ammattilaisille mahdollisuus harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja, kuten ryhmätyöskentelyä, erilaisia toimintamalleja ja kädentaitoja, lavastetussa ympäristössä (Soljanlahti 2020, 423-425). Simulaatiotilanteet mahdollistavat vaativienkin toimenpiteiden harjoittelun simulaationuken ja -välineistön avulla ennen oikeisiin potilaskontakteihin siirtymistä. Toistuvilla simulaatioharjoituksilla voidaan minimoida virheiden määrää ja lisätä potilasturvallisuutta. (Gaba 2004, 2-3; Lateef 2010.) Jotta simulaatio-oppiminen olisi optimaalista tulisi simulaatioharjoituksissa käytettävää teknologiaa ja välineistöä osata hyödyntää ja käyttää oikein.
SimuCenterin simulaatiokeskus koostuu kuudesta simulaatiotilasta, joihin jokaiseen kuuluu erillinen tarkkailu- ja jälkipurkutila, eli debriefing-tila. Kukin simulaatiotila on suunniteltu vastaamaan hieman erilaisten hoitotyön taitojen harjoitteluun tarkoitettuja ympäristöjä; tiloissa on erilaisia välineitä ja potilasnukkeja muun muassa synnytysten, vanhustenhoidon ja lasten hoitotyön harjoittelua varten.
Jokaiseen simulaatiotilaan kuuluu tilan yhteydessä oleva ohjaamo, joka sisältää suurimman osan simulaatioon ja sen seuraamiseen vaadittavasta teknologiasta. Tähän teknologiaan kuuluvat muun muassa kamerayhteydet simulaatio- ja debriefing-tilojen välillä, mikrofoniyhteys ohjaamosta simulaatiotilaan sekä potilassimulaattorin ja -monitorin operointi. Ohjevideot koostettiin helpottamaan näiden laitteistojen käyttöä.
Ohjevideoiden suunnittelu ja lopputulos
Inspiraatio ohjevideoille syntyi opinnäytetyön tekijöiden omista kokemuksista, joiden mukaan simulaatioharjoitukset monesti keskeytyivät tai muuten häiriintyivät osallistujien kyvyttömyydestä käyttää laitteistoa sujuvasti. Ohjevideoilla haluttiin tarjota ratkaisu tähän ongelmaan.
Videoiden lukumäärä ja niiden tarkat sisällöt valittiin huolellisen harkinnan jälkeen. Turun ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin, mitä kaikkea videoiden haluttiin käsittelevän ja mihin näkökulmiin ohjevideot haluttiin rajata. Eniten tarvetta ohjeistukselle näytti löytyvän juuri teknologisen välineistön käytöstä. Niinpä videot rajattiin käsittelemään potilassimulaattoria eli nukkea, potilasmonitoria, kamerayhteyksiä sekä debriefing-tilan etäyhteyksiä.
Videot kuvattiin kokonaisuudessaan SimuCenterin simulaatiotiloissa. Kuvausvälineenä toimi älypuhelin; korkean kuvanlaadun sijaan kuvauksissa keskityttiin välineistön käytön ja toiminnan tallentamiseen vaihe vaiheelta. Ohjevideot luotiin mahdollisimman selkeiksi ja yksinkertaisiksi, jotta jopa tiloja ensimmäistä kertaa käyttävä pystyisi niiden avulla toimimaan tiloissa sujuvasti.
Videoita koostettaessa luotiin lopputulos, joka parhaiten tukisi oppimista. Tätä kohti työskenneltiin keskittymällä videon kognitiivisen kuormituksen eli katselijalle kerrallaan tarjotun tiedon määrän optimointiin, opiskelijan kiinnostuksen ylläpitoon ja aktiivisen oppimisen tukemiseen. (Brame 2015.) Näiden tekijöiden valossa videot pidettiin lyhyinä, ohjeistuksen tukena käytettiin näyttämisen lisäksi tekstityksiä ja videot jaettiin pienempiin osiin väliotsikoilla.
Opinnäytetyön osana simulaatiotiloihin syntyi yhteensä neljä lyhyttä, ytimekästä ja havainnollistavaa ohjevideota. Videot sisältävät rauhallista taustamusiikkia sekä tiiviit tekstitykset, jotka toimivat tukena ohjeistuksien ymmärtämiselle.
Ohjevideoiden käyttö
Koska simulaatiotilat ja -välineet ovat nykyään jo hyvin teknisiä, vaatii simulaation toteuttaminen monenlaisia taitoja. Simulaatio-oppimisessa ja –opetuksessa on siis tärkeää, että simulaation ohjaajalla on riittävät tekniset taidot laitteiston hyödyntämistä varten. (Saaranen ym. 2023, 90-91.)
Ohjevideoiden tavoitteena on helpottaa simulaatiotilojen teknologian käyttöä ja näin tehdä simulaatioiden kulusta sujuvampi sekä simulaation ohjaajien, että siihen osallistujien osalta. Toiveena on, että niin opettajat kuin opiskelijatkin tulisivat hyödyntämään videoita osana simulaatiotilojen käytön harjoittelua ja simulaatiotiloihin perehtymistä.
Artikkeli pohjautuu Janna Peltosen ja Roberta Normourin opinnäytetyöhön ”SimuCenter-simulaatiotilojen käyttö simulaatio-oppimisen tukena –Ohjevideopaketti simulaatiotilojen käyttäjille”.
Lähteet:
Brame, C. 2015. Effective educational videos. Vanderbilt University Center for Teaching. Viitattu 13.12.2024. Saatavilla: https://cft.vanderbilt.edu/guides-sub-pages/effective-educational-videos/
Gaba, D. 2004. The future vision of simulation in health care. Qual Saf Health Care, 1-10. Viitattu 16.12.2024. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1765792/pdf/v013p000i2.pdf
Lateef, F. 2010. Simulation based learning – Just like the real thing. Journal of Emergencies, Trauma and Shock. Viitattu 16.12.2024. Saatavilla: https://journals.lww.com/onlinejets/fulltext/2010/03040/Simulation_based_learning__Just_like_the_real.9.aspx
Terveyskampus Turku. Healthcampusturku.fi-sivusto. Viitattu 13.12.2024. Saatavilla: https://www.healthcampusturku.fi
Saaranen, T.; Koivula, M.; Mikkonen, K.; Hemberg, J. & Salminen, L. 2023. Terveysalan opettajan käsikirja. 3., uudistettu painos, 91–97. Helsinki: Tietosanoma. Viitattu 13.12.2024.
Soljanlahti, S. & Nyström, P. 2020. Simulaatio ja potilasturvallisuus. Finnanest. Vuosikerta 53, Nro 5, 423-426. Viitattu 16.12.2024. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/bfb46303-b3c9-47bb-8802-545f8ef7767b/content
Kuva: Janna Peltonen