• ammattitaidon kehittäminen
• astma
• hoitotyö
• inhalaattori

Astma yleistyy jatkuvasti, mutta tutkimuksien mukaan suurin osa astmaatikoista ei osaa käyttää astmalääkelaitteita oikein. Myös hoitohenkilökunnalla todettu heikko tietotaito inhalaattoreiden oikeasta käytöstä estää terveysalan ammattilaisia arvioimasta ja opettamasta oikeita lääkkeenottotekniikoita potilaille.

Astma on yleistynyt merkittävästi Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Sen esiintyvyys on kasvanut erityisesti nuorilla aikuisilla, joiden keskuudessa sairaus on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan Suomi on kirinyt EU-maiden tilastoista astman yleisyyden kärkeen. (Eurostat 2021; Jousilahti ym. 2018.) Vaikka inhalaattoreiden oikea käyttö on keskeinen osa hoitoa, vain puolet astmaatikoista käyttää astmalääkelaitettaan oikein, ja vielä pienempi prosentti terveydenhuollon ammattilaisista osaa ohjata potilaita niiden oikeassa käytössä (Baverstock ym. 2010; Scullion 2018). Tämä herättää kysymyksen: miten voimme kerryttää ammattihenkilöstön tietotaitoa ja ohjauksen laatua?

Tämän myötä kehitettiin opinnäytetyö, jonka tehtävänä oli laatia pikaopas yleisimmistä astman hoitoon käytetyistä inhalaattoreista ja tilanjatkeista hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Turun ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan tietotaitoa astmalääkelaitteiden oikeaoppisesta käytöstä. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti oikean lääkkeenottotekniikan tärkeyteen, jonka pohjalta syntyi opas astman lääkelaitteista ja lääkkeenottotekniikoista.

Suomi on toistamiseen EU-maiden astman esiintyvyyden tilastojen kärjessä

Astma on pitkäaikainen keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jonka kaikkia riskitekijöitä ei vielä tiedetä, mutta perinnöllinen alttius sairauden syntyyn on merkittävä (Astma: Käypä hoito –suositus, 2022). Taudin oirekuva perustuu keuhkoputkien limakalvoille kertyvistä tulehdussoluista ja niiden aiheuttamasta keuhkoputkien supistelutaipumuksesta. Tulehdussolujen määrän lisääntyessä keuhkoputkien limakalvojen pinnat vaurioituvat ja paksuuntuvat, jolloin limakalvojen alla olevat sileälihakset supistuvat, ja keuhkoputket ahtautuvat. (Paakkari 2022.)

Vuonna 2014 Suomi oli Euroopan tilastoissa toisena astman yleisyydessä ja piti samaa sijoitusta vielä viisi vuotta myöhemmin (Eurostat 2021). Suomessa astmaa sairastaa keskimäärin yli 10 % aikuisväestöstä ja 6–10 % lapsista (Jalanko 2021; Salomaa 2022). Todennettujen astmatapausten lisäksi ajoittain astman kaltaisia oireita, kuten allergista silmä- tai iho-oireilua kokee arviolta kolmannesosa väestöstä. Suomessa sukupuolten välinen ero astmatilastoissa näkyy selvänä. Naisista joka seitsemännellä on jossain vaiheessa elämää diagnosoitu astma, kun taas miehistä vain joka kymmenennellä. (Jousilahti ym. 2018.)

Keskimäärin puolet astmaatikoista, eivät noudata annettuja lääkehoito-ohjeita. He saattavat unohtaa annoksia tai jättää tietoisesti niitä väliin. Tietoiset päätökset lääkityksen laiminlyöntiin voivat johtua esimerkiksi:

• hankalaksi koetusta laitteen käytöstä
• useista päivän aikana otettavista annoksista
• lääkkeen kustannuksista
• kulttuurisidonnaisista näkemyksistä
• potilaan subjektiivisesta käsityksestä astmalääkkeen tarpeesta

Astma on terveydenhuollon kustannuksiltaan merkittävin allergioihin liitettävistä sairauksista. Sairauden pahenemisvaiheet aiheuttavat suurimman osan sen kustannuksista, niin potilaille kuin yhteiskunnalle. Vuonna 2011 astman ja allergian aiheuttamien kokonaiskustannusten arvioitiin olevan Suomessa yli 1,3 miljardia euroa. Samana vuonna astman ja allergioiden lääkehoitoon meni 180 miljoonaa euroa, sekä pelkät astmaoireiden aiheuttamat kustannukset olivat lähes 40 miljoonaa euroa. (Jantunen 2014.)

Hoitohenkilökunnan rooli astman lääkehoidossa

Hallittu astma edellyttää säännöllistä yhteistyötä hoitavan tahon ja astmaatikoiden välillä (Global Initiative for Asthma 2023). Hoitohenkilökunnalla on merkittävä rooli astman onnistuneessa lääkehoidossa, erityisesti oikean ja tehokkaan inhalaatiotekniikan varmistamisessa ja toteuttamisessa sekä ohjaamisessa. Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu hoitohenkilökunnalla olevan huomattavia puutteita inhalaattoreiden oikeassa käyttötekniikassa. (Baverstock ym. 2010; Basheti ym. 2014; Plaza ym. 2018; Scullion 2018.)

Hoitohenkilökunnan on osattava inhalaattorien perusteet, sekä pystyttävä demonstroimaan laitteiden käyttöä, jotta he pystyvät opettamaan sekä arvioimaan potilaiden lääkkeenottotekniikkaa riittävän hyvin (Scullion 2018). Suurin osa astmaatikoista eivät osallistu vapaaehtoisiin koulutuksiin inhalaattoreiden oikeasta käytöstä, vaan he odottavat saavansa tarvittavan ohjeistuksen terveydenhuollon ammattilaisilta. Tehokkain koulutustapa ohjata potilaalle oikeaa inhalaattorin käyttöä tapahtuu suullisen ohjeistuksen ja fyysisen demonstroinnin avulla. (Price ym. 2013.) Heikko tietotaito inhalaattoreiden oikeasta käytöstä estää terveydenalan ammattilaisia arvioimasta ja opettamasta oikeita lääkkeenottotekniikoita potilaille (Plaza ym. 2018).

Perehdytyksellä kohti pysyvää muutosta

Ammattihenkilöstön koulutuksessa voidaan käyttää erilaisia opetusmateriaaleja, kuten oppaita, jotka vastaavat kohderyhmän tarpeisiin tarjoamalla käytännönläheisiä ratkaisuja ja kestäviä toimintamalleja (Pyhälahti 2002; Hyvärinen 2005; Oiva 2017). Hyvä käyttöopas säästää työntekijöiden aikaa. Tehokkaan oppaan avulla voi löytää tarvitsemansa tiedot suoraan, eikä aikaa tarvitse käyttää tiedon itsenäiseen etsimiseen tai avun pyytämiseen.
Hyvä ohje on helppolukuinen, perustuu tieteellisesti tutkittuun tuoreeseen tietoon tai virallisiin tilastoihin, sekä on helposti ymmärrettävä. (Hyvärinen 2005; Kotimaisten kielten keskus n.d.)

Opinnäytetyönä toteutetussa oppaassa on yhdeksälle inhalaattorille ja yhdelle tilanjatkeelle vaiheittaiset käyttöohjeet oikean lääkkeenottotekniikan toteuttamiseksi. Käyttöohjeiden lisäksi opas sisältää tunnistettavat kuvat laitteista, sekä yleisiä huomioita astmalääkelaitteiden käytöstä. Oppaan sisällöstä tuli selkeä ja informatiivinen, jonka avulla on helppo toteuttaa oikea lääkkeenottotekniikka. Valmis pikaopas on yhteensä viisi sivua. Astmalääkelaitteiden käytön pikaopasta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sekä hoitohenkilökunnan että alan opiskelijoiden koulutuksessa.

Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Kohmo, Katriina (2024): Yleisimpien astmalääkelaitteiden käytön pikaopas hoitohenkilökunnalle.

Lähteet:

Basheti, I.; Quanaibi, E.A.; Hamadi, S.A. & Reddel, H. 2014. Inhaler Technique Training and Health-Care Professionals: Effective Long-Term Solution for a Current Problem. Respirotary Care. Vol. 59, No. 11, 1716–1725.

Baverstock, M.; Woodhall, N. & Maarman, V. 2010. P94 Do healthcare professionals have sufficient knowledge of inhaler techniques in order to educate their patients effectively in their use? Thorax. Vol. 65, A117-118.

Global initiative for asthma. 2023. Global Strategy for Asthma Management and Prevention Updated 2023.
Hyvärinen, R. 2005. Millainen on toimiva potilasohje? Hyvä kieliasu varmistaa sanoman perille menon. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 5.12.2013. https://www.duodecimlehti.fi/duo95167

Jantunen, J.; Kauppi, P.; Linna, M.; Mäkelä, M.; Pelkonen, A. & Haahtela, T. 2021. Astman ja allergian kustannusten myönteinen kehitys jatkui. Suomen lääkärilehti. Vol. 76, Nro. 12-13, 797-801.

Jalanko, H. 2021. Astma lapsella. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.2.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00113
Jousilahti, P.; Heliövaara, M.; Laatikainen, T.; Mattila, T.; Vartiainen, E.& Vasankari, T. 2018. Hengityselinten sairaudet ja allergiat. THL – Raportti 4/2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Viitattu 10.2.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequ ence=1&isAllowed=y

Kotimaisten kielten keskus. N.d. Ohjeita ohjeiden tekijöille. Viitattu 5.12.2023. https://www.kotus.fi/ohjeet/hyvan_virkakielen_ohjeita/millaisia_ovat_toimivat_ohjeet_ja_kysymykset/ohjeita_ohjeiden_tekijoille

Oiva, M. 2017. Eri sisältölajit, osa 2: koukuttava opas. Differo.fi. Viitattu 4.3.2024. https://www.differo.fi/blogi/eri-sisaltolajit-osa-2-koukuttava-opas  

Paakkari, P. 2022. Astmalääkkeet. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.21.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00910

Plaza, V.; Giner, J.; Rodrigo, G.; Dolovich, M. & Sanchis, J. 2018. The Journal of Allergy and Clinical Immunology In Practice. Vol. 6. No. 3, 987-995.

Price, D.; Bosnic-Anticevich, S.; Briggs, A.; Chrystyn, H.; Rand, C.; Scheuch, G. & Bousquet, J. 2013. Inhaler competence in asthma: Common errors, barriers to use and recommended solutions. Respiratory Medicine. Vol. 107. No. 1, 37-46.

Pyhälahti, M. 2002. Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle. Kielikello. Kielihuollon tiedotuslehti. Viitattu 4.3.2024. https://www.kielikello.fi/-/kaytto-ja-kokoamisohjeet-haaste-tekstintekijalle

Scullion, J. 2018. The nurse practitioners’ perspective on inhaler education in asthma and chronic obstructive pulmonary disease. Canadian respiratory journal.  Vol. 2018, 2525319.

Salomaa, E-R. 2022. Astman hoito. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 1.2.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01027