Mielenterveyden teemapäivä – Traumainformoitu lähestymistapa auttaa haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia
Sosiaali- ja terveysalalla on esiintynyt ammattilaisiin kohdistuneita väkivaltatilanteita kautta aikojen (Kauppila 2019, 19). Työturvallisuus on merkittävä haaste, sillä noin 80% lasten parissa työskentelevistä ammattilaisista on työuransa aikana kohdannut haastavaa käytöstä. Keskeisenä tavoitteena onkin vähentää haastavia vuorovaikutustilanteita ja pakkotoimenpiteitä, ennakoida väkivaltatilanteita sekä kehittää terapeuttista vuorovaikutusta lapsen ja ammattilaisen välillä. (Lahti ym. 2022, 9.)
Lapsen mielenterveyden haasteet ja haastavan käyttäytymisen taustat
Lasten mielenterveyden haasteet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Yli joka kymmenennellä lapsella on diagnosoitu psykiatrinen sairaus ja lähes joka neljäs raportoi viikoittain mielenterveyteen liittyvistä haasteista (Putkuri ym. 2021). Ympäristötekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen, koronapandemian ja sotatilanteiden, on arveltu lisäävän turvattomuuden kokemuksia, ja siten osaltaan edistävän mielenterveyshäiriöiden yleistymistä (Kiviruusu & Aalto-Setälä 2023, 115–117). Erityistä huolta ammattilaisten keskuudessa ovat herättäneet lasten lisääntynyt haastava käyttäytyminen ja aggressio (Suvisaari ym. 2023).
Lapsen haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla useita syitä, kuten yksilöllisisiä tekijöitä, perheeseen liittyviä haasteita sekä sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä seikkoja. Nämä tekijät voivat altistavaa lapsia syrjäytymiselle ja traumoille sekä lisätä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, kuten haastavaa tai aggressiivista käyttäytymistä. (Nelson ym. 2020.) Haastava käytös voi näkyä fyysisenä aggressiona, kuten lyömisenä, potkimisena, puremisena, toisen altistamisena vaaratilanteelle tai huomiotta jättämisenä. Aggession voi laukaista muun muassa ikävä tapahtuma, tai tunnetila, kuten vihareaktio tai muisto. (Lapsen väkivaltainen käytös n.d.; Kauppila 2019, 9; Puustjärvi & Repokari 2017.) Se voi kohdistua ympärillä oleviin ihmisiin, tavaroihin tai eläimiin ja se ilmenee usein impulsiivisena ja harkitsemattomana käytöksenä (Puustjärvi & Repokari 2017).
Työssä on tärkeää osata ennakoida muuttuvia tilanteita, sillä esimerkiksi sanallinen aggressio voi nopeasti eskaloitua fyysiseksi väkivallaksi (Kauppila 2019, 20). Perinteisesti lapsen haastavaa käytöstä on hallittu käyttämällä pakkolääkitsemistä tai fyysisiä pakkokeinoja, kuten tahdosta riippumatonta hoitoa, leposide-eristämistä, kiinnipitoa ja rajoittamista (Kelly ym. 2023, 630). Pakkokeinojen käyttö on lain mukaan sallittua ainoastaan silloin, kun lapsi on vaaraksi itselleen, muille tai ympäristölleen (Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116, 2:8; Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 11:70). Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pakkokeinojen käyttö voi vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen, aiheuttaa loukkaantumisia sekä uudelleen traumatisoida lapsia. Lisäksi pakkokeinojen käyttö voi lisätä ammattilaisen omaa traumaoirehdintaa sekä aiheuttaa vihan tunnetta, ahdistusta, syyllisyyttä ja pelkoa. Tämä voi puolestaan johtaa ammattilaisen sekundaariseen eli toissijaiseen traumaan ja työuupumukseen sekä heikentää ammattilaisen kykyä tarjota laadukasta terapeuttista hoitoa. (Kelly ym. 2023, 630.)
Traumainformoitu työote ja sen rooli mielenterveystyössä
On selvää, että perinteiset lähestymistavat, kuten pakkokeinot ja fyysiset rajoitteet, eivät yksin riitä vastaamaan tähän ongelmaan. Tarvitaan siis lähestymistapoja, jotka pyrkivät turvalliseen kohtaamiseen, ja tukevat niin lapsen kuin ammattilaisen mielen hyvinvointia. Tässä yhteydessä traumainformoitu työote nousee keskeiseksi ratkaisuksi. Tässä lähestymistavassa pyritään ymmärtämään, että lapsen haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla tyydyttämätön tarve tai trauma (Kelly ym. 2023). Trauma syntyy, kun kokemus on niin voimakas ja haitallinen, että se ylittää yksilön kyvyn käsitellä sitä. (Goddard 2022, 113–114.)
Traumainformoidussa työotteessa korostetaan sekä potilaan että ammattilaisen fyysistä, psyykkistä ja emotionaalista turvallisuutta. Traumainformoitu työote keskittyy ymmärtämään vaikeiden ja traumaattisten elämänkokemusten vaikutuksia haastavan käyttäytymisen takana ja käsittelemään traumaattisia kokemuksia myötätuntoisella tavalla. Hyvän keskusteluyhteyden luominen on traumainformoidun työotteen keskiössä. (Kelly ym. 2023.) Traumainformoidun työotteen tavoitteena on ehkäistä haastavia vuorovaikutustilanteita ja pakkokeinojen käyttöä sekä auttaa ymmärtämään, miten lapsuudessa koetut traumat vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen. Tämän työotteen omaksuminen on ratkaisu lasten ja nuorten traumaattisten taustojen syvempään ymmärtämiseen. (Schmid ym. 2020, 1.)
Monet mielenterveystyössä työskentelevät ammattilaiset kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia kohdata mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia. Tutkimukset osoittavat, että ammattilaiset tuntevat usein neuvottomuutta vuorovaikutustilanteissa, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan tarjota luotettavaa ja turvallista hoitoa. Monella ammattilaisella on kuitenkin vahva halu ja tarve kehittää taitojaan ja tietämystään, jotta hoito olisi luotettavaa, mutta ennen kaikkea potilas- ja työturvallista. Ajantasainen tieto, näyttöön perustuvat menetelmät, itseluottamus sekä riittävät resurssit ovat avainasemassa turvallisen hoidon varmistamisessa. (Manning ym. 2017.) Lisäksi kouluttautuminen traumojen ja käytöshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen, on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin (Palley ym. 2023). Ammattilaisten lisäkoulutus ja toimintamallien muutos ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata lasten mielenterveyden haasteisiin.
Mielenterveyden teemapäivän merkitys ammatillisen osaamisen tukemisessa
Toiminnallisen opinnäytetyön päätuotoksena järjestettiin koulutuspäivä eli mielenterveyden teemapäivä, yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Safe4Child – Trauma informed approached to support staff working with children and adolescents exhibiting behaviors that challenge -hankkeen kanssa. Teemapäivän tavoitteena oli tarjota lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja opiskelijoille lisäkoulutusta traumainformoidusta työotteesta ja lapsen traumaattisen taustan huomioimisesta osana haastavia vuorovaikutustilanteita. Koulutuspäivän tavoitteiden onnistumista arvioitiin sähköisen palautekyselyn avulla, joka laadittiin osana opinnäytetyötä.
Mielenterveyden teemapäivä toteutui 28.11.2024 Turun ammattikorkeakoululla. Teemapäivässä puhujina oli terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia ja paikalla oli moniammatillinen yleisö. Ohjelmaan kuului toiminnallinen osuus, jossa osallistujat pääsivät kokeilemaan Safe4Child-hankkeen VR simulaatioympäristöä. Sen avulla tarjottiin mahdollisuus kokea aidontuntuinen tilanne traumaattisen taustan omaavan ja haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa.
Mielenterveyden teemapäivä oli menestys ja siinä korostuivat moniammatillisuus, yhteistyö sekä kollegiaalisuus. Palautekyselyn tuloksista ilmeni, että lisäkoulutuspäivän merkitys ammatillisen osaamisen kehittämisessä oli suuri. Päivä tarjosi osallistujille, paitsi uusia näkökulmia, myös konkreettisia työkaluja, jotka tukevat ammattilaisten ja opiskelijoiden kehittymistä erityisesti traumojen tunnistamisessa ja haastavasti käyttäytyvien lasten turvallisessa kohtaamisessa.
Palautteissa nostettiin esille lisäkoulutuksen ja riittävien resurssien tärkeys alan kehittämisessä. Lisäksi vastaajat painottivat, että syvällinen ymmärrys lapsen traumoista auttaa selittämään haastavaa käyttäytymistä ja mahdollistaa paremman vuorovaikutustilanteiden ennakoinnin. Käytännönläheinen VR-simulaatio koettiin erityisen hyödylliseksi, sillä se mahdollisti todentuntuisen kokemuksen, joka auttoi syventämään teemapäivän sisältöä ja tarjosi uudenlaisen lähestymistavan lasten kanssa työskentelyyn. Vuorovaikutustaitojen merkitys nousi vahvasti esiin palautteissa ja vastaajat kokivat, että hyvä vuorovaikutus ja empatia ovat keskeisiä tekijöitä hyvän terapeuttisen suhteen rakentamisessa. Lapsi voi oppia mallioppimisen kautta muun muassa haitallisia toimintatapoja ympäristöstään ja tästä syystä lähiaikuisen hyvät tunnesäätelytaidot ovat avainasemassa (Lapsen väkivaltainen käytös n.d.). Lisäksi ammattilaisten tunnetaitojen, kuten non-verbaalisen eli sanattoman viestinnän (puhe, eleet ja ilmeet) kehittäminen koettiin tärkeäksi osaksi hyvän luottamussuhteen rakentamisessa. Myös rauhallinen ja positiivinen asenne auttavat vuorovaikutuksen onnistumisessa.
Tulosten perusteella saatiin arvokasta dataa, joka vahvistaa, että lisäkoulutusta tarvitaan jatkuvasti. Teemapäivä täytti sille asetetut tavoitteet ja se tarjosi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille arvokkaita oppimiskokemuksia, jotka tukevat heidän ammatillista kehitystään. Tulevaisuudessa vastaavanlaisia lisäkoulutuksia on syytä kehittää saatujen palautteiden pohjalta, painottaen erityisesti käytännönläheisiä ja osallistavia menetelmiä osana oppimista.
Tämä artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Vahter, Eveliina (2024): Traumainformoidut lähestymistavat vaativassa lasten hoitotyössä : koulutuspäivä haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tukemiseen.
Artikkelin pääkuva: iStock
Lähteet
Goddard, A.; Janicek, E. & Etcher, L. 2022. Trauma-informed care for the pediatric nurse. Journal of Pediatric Nursing. Vol. 62, 1–9. Viitattu 9.10.2024. https://www.pediatricnursing.org/article/S0882-5963(21)00322-5/fulltext
Kauppila, K. 2019. Pakkotoimenpiteet lastenpsykiatrisessa osastohoidossa – Rajoittamismenetelminä eristys- ja kiinnipitotilanteet. Väitöskirja. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu6.9.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22056/urn_isbn_978-952-61-3188-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kelly, P., Saab, M.M., Hurley, E.J., Heffernan, S., Goodwin, J., Mulud, Z.A., O’Malley, M., O’Mahony, J., Curtin, M., Groen, G.; Ivanova, S., Jörns‐Presentati, A., Korhonen, J., Kostadinov, K., Lahti, M., Lalova, V., Petrova, G. & O’Donovan, A. 2023. Trauma Informed Interventions to Reduce Seclusion, Restraint and Restrictive Practices Amongst Staff Caring for Children and Adolescents with Challenging Behaviours: A Systematic Review. Journal of Child & Adolescents Trauma. Vol. 16, No 3, 629–647. Viitattu 4.9.2024. https://doi.org/10.1007/s40653-023-00524-2
Kiviruusu, O. & Aalto-Setälä, T. 2023. Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu ei näytä laantumisen merkkejä. Pääkirjoitus. Vol. 60, No 2, 115–117. Sosiaali- lääketieteellinen aikakausilehti. Sosiaalilääketieteen yhdistys ry. Viitattu 28.10.2024. https://journal.fi/sla/article/view/129680/78819
Koivula, A.K. & Nyman, A. 2020. Traumainformoidun työn perusteita. SEAMK-verkkolehti. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SEAMK). Viitattu 6.9.2024. https://lehti.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/traumainformoidun-tyon-perusteita/
Lahti, M., Berg, J., Vainila, V., Korte, M., Toikkala, P., Makkonen, P., Varvikko, K., Lindroos, A. & Mishina, K. 2022. Hoitajien työturvallisuus ja työn hallinta potilaan hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. TurvaSiipi –hanke. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.5.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/746678/isbn9789522168115.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lapsen väkivaltainen käytös. Mielenterveystalo.fi. Viitattu 7.9.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/aggressio-vakivalta/lapsen-vakivaltainen-kaytos
Lastensuojelulaki 13.4.2007/147. Viitattu 6.9.2024. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Lastensuojelulaki%20417%2F2007
Manning, J.C., Carter, T., Latif, A., Horsley, A., Cooper, J., Armstrong, M., Crew, J., Wood, D., Callaghan, P. & Wharrad, H. 2017. Our Care through Our Eyes’. Impact of a co-produced digital educational programme on nurses’ knowledge, confidence and attitudes in providing care for children and young people who have self-harmed: a mixed-methods study in the UK. BMJ Open. Vol. 7, No 4, 1–10. Viitattu 12.11.2024. https://bmjopen.bmj.com/content/7/4/e014750
Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116. Viitattu 26.8.2024. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116#L2P8
Nelson, C.A., Bhutta, Z.A., Burke Harris, N., Danese, A. & Samara, M. 2020. Adversity in childhood is linked to mental and physical health throughout life. British medical journal (BMJ). Vol. 371, 1-9. Viitattu 2.10.2024. https://doi.org/10.1136/bmj.m3048
Palley, E., White, C., Newransky, C. & Abram, M. 2023. Interdisciplinary Children’s Behavioral Health Workforce Development for Social Work and Nursing. International Journal of Environmental Research and Public Health, Vol. 20, No 8, 5601. Viitattu 11.11.2024. https://www.mdpi.com/1660-4601/20/8/5601
Putkuri, T., Lahti, M., Axelin, A. & Salminen, L. (2021) Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat – terveydenhoitaja tarvitsee monenlaista osaamista. Terveydenhoitaja. Vol. 2, 34–36. Viitattu 26.8.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/503528/Putkuri_Lahti_Axelin_Salminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Puustjärvi, A. & Repokari, L. 2017. Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa. Lääkärilehti. Suomen Lääkäriliitto. Vol. 72, No 21, 1364–1369. Viitattu 12.9.2024. http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/lasten-kaytoshairioihin-tulee-puuttua-ajoissa/
Schmid, M., Lüdtke, J., Dolitzsch, C., Fischer, S. & Fegert, J. 2020 Effect of trauma-informed care on hair cortisol concentration in youth welfare staff and client physical aggression towards staff: results of a longitudinal study. BMC Public Health Vol. 20, No 2, 1-11. Viitattu 10.11.2024. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-019-8077-2
Suvisaari, J., Lönnqvist, J., Markkula, N. & Miettunen, J. 2023. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyys ja palvelujen käyttö Suomessa. Duodecim Oppiportti. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 7.5.2024. https://www.oppiportti.fi/op/pkr00424/do?p_haku=esiintyvyys#q=esiintyvyys