Kestävä ja yhteistoiminnallinen liikkuminen: ratkaisuja syrjäseutujen ja vammaiskuljetusten haasteisiin
Liikkumispalvelut ovat yhteiskuntamme perusta, joka mahdollistaa työnteon, opiskelun ja arjen askareet. Kuitenkin niiden toimivuus ei ole itsestäänselvyys, erityisesti syrjäseuduilla ja vammaiskuljetuksissa. Nykyiset järjestelmät ovat hajanaisia ja epätarkoituksenmukaisia, mikä ilmenee korkeina kustannuksina sekä palvelutason puutteina. Opinnäytetyöni tehtiin toimeksiantona Turun kaupungille osana EU:n Scale-Up-hanketta. Työ keskittyi kehittämään kuljetuspalvelujen kestävää ja taloudellisesti järkevää mallia, joka tukee yhteiskunnallista yhteistyötä ja ympäristön huomioimista.
Turun alueella syrjäseuduilla asuvien ja vammaiskuljetusten liikkumispalveluita tarjoavat Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) ja Kela. Vaikka molemmilla on selkeä rooli, toiminta on eriytynyttä, mikä johtaa päällekkäisyyksiin. Esimerkiksi samalla reitillä voi kulkea useita ajoneuvoja eri organisaatioiden tilaamina. Tämä kasvattaa kustannuksia ja lisää ympäristökuormitusta. Myös tiedonkulun ja yhteistyön puute vaikeuttavat palveluiden tehokasta yhdistämistä, erityisesti syrjäseuduilla, joissa kuljetuskapasiteetti on jo ennestään rajallinen.
Ratkaisu löytyy kuljetuspalveluiden yhdistämisestä ja teknologiasta
Tutkimukseni osoitti, että palveluiden yhdistäminen ja uusien teknologioiden käyttöönotto voivat merkittävästi parantaa nykytilannetta. Yksi selkeimmistä ratkaisuista on kuljetuspalveluiden yhdistäminen. Tällä tarkoitetaan samaan suuntaan kulkevien kyytien yhdistämistä siten, että matka tehtäisiin yhdellä ajoneuvolla. Esimerkiksi vammaispalveluiden ja sairauskuljetusten yhdistäminen voisi vähentää päällekkäisyyksiä ja optimoida resurssien käyttöä. Tämä vaatii toimijoilta rohkeutta muuttaa perinteisiä toimintatapoja sekä sitoutumista yhteistyöhön.
Teknologian hyödyntäminen on toinen keskeinen keino. Tekoälyä hyödyntävät reittien optimointijärjestelmät voivat vähentää tyhjiä ajokilometrejä ja laskea päästöjä. Samalla käyttäjien tarpeet voidaan huomioida reaaliajassa, esimerkiksi ruuhkien tai äkillisten kuljetustarpeiden osalta. Nämä ratkaisut vaativat alkuvaiheessa investointeja, mutta pitkällä aikavälillä ne tuottavat merkittäviä säästöjä ja parantavat asiakastyytyväisyyttä.
Yhteistyö edellyttää yhteisiä pelisääntöjä
Toimijoiden välinen yhteistyö on avainasemassa liikkumispalveluiden kehittämisessä. Esimerkiksi yhteiset kilpailutusmallit, joissa resurssit jaetaan ja kustannukset kohdennetaan oikeudenmukaisesti, voisivat tehostaa toimintaa. Keskitetty hallinnointijärjestelmä, jossa kaikki kuljetukset koordinoidaan yhdestä pisteestä, parantaisi palvelun laatua ja säästäisi kustannuksia.
Työssäni tekemieni haastattelujen perusteella suurin este yhteistyölle on pelko omien etujen menettämisestä. Tämä voi johtaa tiedonkulun estymiseen ja hidastaa kehitystä. Este voidaan kuitenkin ylittää määrittelemällä yhteiset tavoitteet ja sopimalla pelisäännöt, jotka varmistavat kaikkien osapuolten hyödyt. Koulutus ja jatkuva vuoropuhelu ovat tärkeitä elementtejä yhteistyön rakentamisessa.
Paremmat palvelut vähentävät eriarvoisuutta ja päästöjä
Liikkumispalveluiden kehittämisellä on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Syrjäseutujen asukkailla ja liikuntarajoitteisilla on usein rajallinen pääsy palveluihin, mikä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan. Palveluiden parantaminen tukee heidän arkeaan ja pienentää samalla ympäristökuormitusta. Tämä on erityisen merkittävää Turun alueella, jossa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen osuus on huomattava.
Teknologian rooli tulee kasvamaan entisestään. Tekoälyn ja reaaliaikaisen datan käyttö tarjoavat uusia mahdollisuuksia liikkumispalveluiden optimointiin. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että kaikki toimijat ymmärtävät yhteistyön hyödyt ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Kestävä kehitys saavutetaan vain jatkuvalla dialogilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla.
Uudet toimintamallit edistäisivät yhteiskunnan hyvinvointia
Opinnäytetyöni osoitti, että kuljetuspalveluiden yhdistäminen, teknologian hyödyntäminen ja toimijoiden välinen yhteistyö tarjoavat konkreettisia ratkaisuja nykyisiin haasteisiin. Näillä toimilla voimme luoda käyttäjälähtöisempiä ja käytännöllisempiä liikkumispalveluja, jotka palvelevat paremmin sekä ihmisiä että ympäristöä. On ratkaisevan tärkeää, että julkiset toimijat uskaltavat ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja jakaa tietoa avoimesti. Vain tällöin liikkumispalvelut voivat toimia osana laajempaa kestävän kehityksen tavoitetta ja edistää yhteiskunnan hyvinvointia.
Lähde:
Brown, D. 2024. Kestävä ja yhteistoiminnallinen liikkuminen : kaupunkiliikenteen palveluiden kehittäminen syrjäseuduilla ja vammaiskuljetuksissa Varsinais-Suomessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.