neljä ihmistä on lyönyt nyrkit yhteen työpöydän päällä.

Mitä sinulle kuuluu? Positiivinen pedagogiikka ja PERMA-teoria johtamisen välineenä ja työhyvinvoinnin edistäjänä

28.01.2025

Ihmiset viettävät työssä aikaa keskimäärin 30 vuotta elämästään (Työssäkäyntitilasto), siis useamman vuosikymmenen. Ei ole täysin merkityksetöntä, miten työnteko on järjestetty ja minkälaisessa ilmapiirissä työtä tehdään. Esihenkilötyö vaikuttaa merkittävästi työyhteisön hyvinvointiin – työntekijöitä arvostava, osaava, luotettava ja vuorovaikutukseen kykenevä johtaja saa tiiminsä kukoistamaan ja sitoutumaan työhönsä – ja päinvastoin.

Opinnäytetyössä (yamk) Positiivinen pedagogiikka ja PERMA-teoria johtamisen työvälineenä ja työhyvinvoinnin edistäjänä lähdettiin tutkimaan positiivisen pedagogiikan ja PERMA-teorian käytänteiden soveltumista esihenkilötyöhön. Opinnäytetyötä varten tehdyissä, johtamiseen ja työntekoon liittyvien haastattelujen vastauksissa nousi esiin johtamisen merkitys työhyvinvoinnissa niin laajasti, ettei sitä voinut jättää huomioimatta. Työntekijät haluavat voida töissä hyvin ja johtajan roolilla voi olla ratkaiseva merkitys hyvinvoinnissa.

“Johtajuus ei saa olla pelkkää ylhäältä tulevaa käskytystä, vaan ennemmin rinnalla kulkemista, ohjaamista ja valmentamista.” 

Opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että tänä päivänä ei enää ”mene läpi” ihan kaikenlainen johtaminen; ”Managment by perkele!”- tyyppistä johtajuutta ei enää hyväksytä. Työntekijät tietävät arvonsa ja oikeutensa sekä esihenkilön vastuut ja velvollisuudet. Työssä halutaan voida hyvin ja olla motivoituneita – työtä ei enää tehdä pelkästään työn tekemisen takia. 2000-luvulla on myös opittu siihen, että ihmisinä kaikki olemme yhtä arvokkaita. Se, että joku on johtaja ja hänellä on oikeuksia määritellä työtehtäviä ja työn suorittamiseen liittyviä asioita, ei aseta häntä kuitenkaan ihmisenä toisten yläpuolelle. 

Työntekijät haluavat, että he voivat luottaa esihenkilöön paitsi työn tekemisessä, myös henkilökohtaisissa asioissa. Esihenkilön pitää olla osaava; ei riitä, että hän on oman alansa ammattilainen, vaan hänen pitää olla myös johtamisen ja työsuhdeasioiden ammattilainen. Työntekijöiden pitää voida luottaa siihen, että työsuhteen ehdot toteutuvat ja että työtä tehdään työehtosopimusten mukaisesti. Tiukan paikan tullen työntekijän pitää voida luottaa myös siihen, että esihenkilö ratkaisee asian parhaaksi näkemällään tavalla. 

”Sopivan kokoiset haasteet pitää mielenkiinnon työhön yllä ja tuottavat onnistumisen kokemuksia.” 

Ihmisellä on luontainen tarve edetä. Pieni lapsi oppii kannattelemaan päätään, pyörähtämään vatsalleen, lähtee ryömimään, konttaamaan ja kävelemään. Samaan tapaan edetään työelämässä. Halutaan uusia haasteita, oppimisen ja onnistumisen kokemuksia – näin työ pysyy mielenkiintoisena. Työntekijäänsä arvostava ja hänet tunteva esihenkilö osaa antaa oikeanlaisia haasteita tasapuolisesti ja mahdollistaa uralla etenemisen ja taitojen karttumisen. Vastaavasti esihenkilön odotetaan huomioivan myös esimerkiksi henkilökohtaisen elämän haasteet ja tarvittaessa vähentävän työtehtäviä tai tarjoavan apua ja tehtävien jakamista kollegoiden kesken. Työntekijä haluaa tuntea, ettei hän jää yksin vaikeassakaan tilanteessa. 

Positiivisella pedagogiikalla kohti hyvinvoivaa työyhteisöä

Positiivisen pedagogiikan olennainen oppi on PERMA-teoria. PERMA koostuu englanninkielisistä sanoista Positive emotions (positiiviset tunteet), Engagement (sitoutuminen), Relationships (ihmissuhteet), Meaningful (merkityksellisyys) ja Accomplishments (saavutukset) (Leskisenoja 2016, 35). PERMA-teorian osa-alueet eivät ole rakettitiedettä, vaan ihan tavallisia, päivittäisessä työelämässä helposti toteutettavia käytänteitä, jotka opinnäytetyön mukaan ovat sovellettavissa johtamiseen esimerkiksi seuraavien näkökulmien ja kysymysten kautta:

  • Myönteiset tunteet muodostavat hyvinvointimme kulmakiven ja niillä on myös perustavalaatuinen positiivinen vaikutus toimintakykyymme ja elämäämme. Kysy työntekijältäsi: Mikä meni hyvin? Mitä tänään kuuluu? Mitä teit hyvin? Muista antaa palautetta – myös korjaavaa.
  • Sitoutuminen. Onko työntekijälläsi mahdollisuus haastaa itseään ja oppia uutta? Otatko hänet mukaan toiminnan suunnitteluun ja strategiapäiviin? Onko hänellä mahdollisuus päästä flow-tilaan? Muista haastaa työntekijää sekä antaa välillä vähän löysää. Anna hänen myös haastaa sinua. Sitoutunut työntekijä haluaa antaa parastaan työyhteisölle.
  • Ihmissuhteet. Välittävä johtaja etsii työntekijästä vahvuuksia ja auttaa työtekijää käyttämään ja vahvistamaan osaamistaan. Välittävä johtaja antaa työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään.
    Muista myös kannustaa ja antaa mahdollisuuksia ryhmätyöhön. Toiminnan ideointi ja suunnittelu yhdessä vahvistaa ja voimauttaa. Erityisesti pienissä organisaatioissa on tärkeä saada jakaa työn sisältöä, kun päämäärä – toiminnan menestyminen ja työn tekeminen hyvin – on kuitenkin kaikille yhteinen asia. 
  • Merkityksellisyys. PERMA-teorian elementtinä merkityksellisyys määritellään sitoutumisena sellaisiin toimintoihin, joilla pyritään palvelemaan jotain itseä suurempaa. Tarjoa työntekijälle mahdollisuuksia hyödyntää omia vahvuuksiaan ja tavoitella merkityksellisyyttä työasioissa.
  • Saavuttaminen viittaa PERMA- teoriassa voittamiseen, menestymiseen ja hyviin suorituksiin niiden itsensä takia. Kun työn tavoite on tarkasti määritelty, on saavuttamiseen helpompi sitoutua. Määrittele ainakin mitä, koska ja miksi? Usko omiin työntekijöihisi, tue ja kannusta arjessa. Jos työntekijä epäonnistuu, auta häntä korjaamaan virheet, oppimaan epäonnistumisesta ja katsomaan sen jälkeen eteenpäin. 

Työyhteisön toimivuuteen kannattaa panostaa ja omaa johtajuutta tarkastella tasaisin väliajoin kriittisellä otteella. Olenko johtaja vain johtamisen ilosta vai työyhteisön toimivuuden takia? Hyvinvoiva työyhteisö sitoutuu työn tekemiseen ja hyvinvoiva työntekijä haluaa antaa parastaan. Vaikeistakin asioista selvitään, kun niitä tehdään yhdessä ja ns. hyvällä meiningillä. 

Mitä sinulle kuuluu? Vaikka vastaus olisikin vain ”ihan hyvää”, on se silti merkki kuulemisesta. Pieni, suuri kysymys, jolla pääsee jo pitkälle.

Lähteet:

Kivimäki, L. (2024). Positiivinen pedagogiikka ja PERMA-teoria johtamisen työvälineenä ja työhyvinvoinnin edistäjänä – Theseus. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.  

Leskisenoja E. (2016). Vuosi koulua, vuosi iloa: PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Akateeminen väitöskirja. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-915-9

Työssäkäyntitilasto: 30 vuotta töissä, 50 vuotta muualla. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2025. https://stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-12_001.html