• digitalisaatio
• esteettömyys
• näkövammaisuus
• ruudunlukijat
• saavutettavuus
• verkkosivut

Verkossa asioiminen on monelle itsestäänselvyys, mutta näkörajoitteisille käyttäjille saavutettavien verkkosivujen puute voi tarkoittaa palveluista ja tiedosta syrjään jäämistä.

Digitaalisten palveluiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja ne ovat muuttuneet olennaisiksi osiksi arkea. Verkkopankit, sähköinen tunnistautuminen ja etäterveydenhuolto ovat vain muutamia esimerkkejä palveluista, joita käytämme päivittäin. Kuitenkaan kaikilla käyttäjillä ei ole samoja edellytyksiä hyödyntää näitä palveluita. Erityisesti näkövammaiset käyttäjät kohtaavat usein esteitä digitaalisten palveluiden käytössä.

Suomessa on yli 55 000 näkövammaista henkilöä, ja heidän tarpeidensa huomioiminen verkkosivujen suunnittelussa on välttämätöntä. Saavutettavuus on lisääntyvissä määrin tekninen vaatimus ja yhteiskunnallinen velvollisuus. Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi (2016/2102) sekä Suomen laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) velvoittavat julkisen sektorin toimijoita huomioimaan erityisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet. Laki on laajenemassa vuonna 2025 koskemaan yhä useampia digipalveluita.

Näkörajoitteisten yleisimmät haasteet

Näkörajoitteisia käyttäjiä varten verkkosivustoilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota muun muassa:

• Tekstivastineisiin (ALT-tekstit)
  Kaikki kuvat, ikonit ja painikkeet tarvitsevat selkeän sanallisen kuvauksen. Ilman sitä ruudunlukuohjelma ei voi kertoa käyttäjälle, mitä visuaalisessa elementissä on tai mihin se liittyy.
• Selkeään otsikkorakenteeseen
  Looginen otsikkohierarkia (H1 → H2 → H3) auttaa ruudunlukijoiden käyttäjiä saamaan kokonaiskuvan sivun sisällöstä. Jos otsikkotason loogisuus puuttuu, sivulla liikkuminen vaikeutuu huomattavasti.
• Riittävään kontrastiin
  Tekstin ja taustan välinen ero ei voi olla vain esteettinen valinta, vaan sen on täytettävä vähintään WCAG 2.2 -ohjeistuksen AA-tason vaatimukset, jotta sisältö on luettavissa myös heikkonäköisille.
• Navigoinnin yksinkertaisuuteen
  Sivun selkeät linkkitekstit, ohitusmekanismit ja riittävät väliotsikot helpottavat erityisesti ruudunlukuohjelmien käyttöä.

Opinnäytetyön havainnot: saavutettavuus on parantunut, mutta puutteita yhä löytyy

Opinnäytetyössä tutkittiin erityisesti näkörajoitteisten käyttäjien kokemuksia neljän eri kaupungin verkkosivuston parissa. Tutkimus osoitti, että saavutettavuustilanne on parantunut viime vuosina. Sivujen kontrastit ovat hyvin kunnossa ja sivujen suurentaminen toimii erinomaisesti ilman sisällön rikkoutumista. Kuitenkin samat kehittämiskohteet toistuivat eri sivustoilla:

1. ALT-tekstit puuttuivat tai olivat hyvin suppeita, mikä haittasi erityisesti kuvapohjaisten painikkeiden tulkintaa.
2. Otsikkotasojen epäloogisuus hankaloitti sivuilla liikkumista ja teki sisällöstä sekavan, kun ruudunlukuohjelma ei osannut rakentaa käyttäjälle selkeää rungollista näkymää.
3. Dynaamiset elementit kuten ponnahdusikkunat eivät aina olleet saavutettavia, koska niiltä puuttuivat ruudunlukijaa ohjaavat ARIA-tunnisteet.

Monilla sivustoilla havaittiin myös, että linkkitekstit olivat tyyliä ”Lue lisää” tai ”Klikkaa tästä”. Nämä eivät kerro näkörajoitteisille käyttäjille, mitä linkistä varsinaisesti löytyy. Parempi vaihtoehto olisi vaikkapa ”Lue lisää näkörajoitteisten saavutettavuudesta” tai ”Tutustu tutkimustuloksiin”.

Käytännön vinkkejä suunnitteluun

• Ota näkörajoitteiset mukaan testaukseen
  Pelkät automaattiset analysointityökalut eivät paljasta kaikkia käytettävyysongelmia. Todelliset käyttäjät omine apuvälineineen antavat arvokkainta tietoa sivuston toimivuudesta.
• Huomioi jo suunnitteluvaiheessa
  Saavutettavuus on helpointa toteuttaa, kun se huomioidaan heti projektin alussa. Jälkikäteen tehtävät korjaukset ovat usein työläämpiä ja kalliimpia.
• Seuraa ja päivitä
  Digitaalinen ympäristö kehittyy jatkuvasti, ja lainsäädäntö voi muuttua. Myös sivuston rakenne elää, joten testausta ja sisällön päivitystä kannattaa tehdä säännöllisesti.

Kohti yhdenvertaista verkkoa

Digitaalinen yhdenvertaisuus ei toteudu itsestään, vaan vaatii tietoisia valintoja ja pitkäjänteistä ylläpitoa. Kun sivustot suunnitellaan noudattamaan saavutettavuusstandardien kuten WCAG 2.2 periaatteita, näkörajoitteiset käyttäjät voivat hyödyntää niiden sisältöjä yhtä tehokkaasti kuin muutkin käyttäjät. On myös hyvä muistaa, että selkeästi merkitty, looginen rakenne ja informatiiviset linkit parantavat käyttökokemusta kaikille. Saavutettavuus on laajasti hyödynnettävissä oleva laatutekijä.

Saavutettavuuden huomioiminen on samalla investointi tulevaisuuteen, sillä verkkopalveluiden rooli kasvaa jatkuvasti. Kaiken digipalvelusuunnittelun punaisena lankana tulisi olla ajatus: verkko kuuluu kaikille.

Lähde

Siikalampi, M. 2025. Esteetön digimaailma – Verkkosivujen saavutettavuus näkövammaisille, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Artikkelikuva: https://www.freepik.com/free-photo/glasses-office-working-woman_1248987.htm#from_element=detail_alsolike