Tyks Neurokeskuksen verkkosivut uudistuivat: Potilaan tarpeet etusijalle sisällön kehittämisessä

25.02.2025

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin Tyks Neurokeskuksen verkkosivut potilaslähtöisiksi hyödyntämällä workshop-menetelmää. Kehittämisprojekti oli osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laajempaa verkkosivu-uudistusta, jossa aiempi SharePoint-pohjainen sivusto korvattiin uudella Drupal-pohjaisella Tyks.fi-sivustolla vuonna 2023.

Terveyteen liittyvää tietoa haetaan yhä enemmän verkosta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista internetin käyttäjistä haki verkosta terveyteen liittyviä tietoja, ja 80 prosenttia oli käyttänyt internetiä sosiaali- ja terveyspalveluissa asioimiseen (Vehko ym. 2019, 1).

Hyvin suunniteltu verkkosivusto tukee potilaan hoitoa ja päätöksentekoa

Sote-organisaatioiden verkkosivut ovat tärkeitä tiedonlähteitä niin potilaille, heidän läheisilleen kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin (Meiyappan 2019). Sairaaloiden verkkoviestintä kehittyy jatkuvasti, mutta silti se ei läheskään aina ole vielä riittävällä tasolla saavutettavuuden, käytettävyyden ja potilaslähtöisyyden osalta (Sobon 2023). Tulevaisuudessa valinnanvapauden lisääntyessä voi sairaaloiden verkkosivuilla olla merkitystä myös potilaan valitessa hoitopaikkaansa (Hyppönen & Ilmarinen 2019, 289).

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Tyks Neurokeskuksen uudet verkkosivut, joiden sisältö on potilaslähtöistä ja helposti ymmärrettävää. Potilaslähtöinen kieli auttaa potilaita ymmärtämään ja käyttämään heille suunnattuja terveyspalveluja. Tavoitteena on huomioida potilaan tarpeet, taidot ja tunteet sekä välittää tietoa selkeästi, empaattisesti ja saavutettavasti. (Selkeästi meille 2023; Alajarmeh 2022.)

Moniammatilliset työpajat potilaslähtöisen verkkosisällön kehittämisessä

Keskeisenä osana opinnäytetyötä järjestettiin viisi työpajaa, joissa oli mukana 17 neurologian alan ammattilaista. Työpajat toteutettiin Innopaja-menetelmän (Innopaja 2022) mukaisesti, ja niiden sisältö keskittyi potilaslähtöisen verkkosisällön luomiseen sekä Drupal-sisällönhallintajärjestelmän logiikan ymmärtämiseen.

Työpajatyöskentely oli osallistavaa ja moniammatillista, mikä mahdollisti eri asiantuntijoiden näkökulmien yhdistämisen (Kokkonen & Reijonen 2022, 110–111). Sisältöjen suunnittelussa hyödynnettiin aivoriihimenetelmää (Innokylä Aivoriihi 2022), joka tuki luovaa ideointia työpajoissa. Jokaisessa työpajassa tavoitteena oli luoda suunnitelma ja pohja yhdelle tai useammalle palvelusivulle.

Työpajoissa ideoitiin yhteensä 11 uutta Neurokeskuksen palvelusivua, joiden rakenne ja sisältö luotiin kehittämisprojektin aikana. Lisäksi projektin aikana luotiin Neurokeskuksen toimipistesivut, henkilökortit ja hallinnollinen sivu. Työpajoihin osallistuneiden ammattilaisten palaute oli pääosin erittäin positiivista. Osallistujat kokivat työpajat hyödyllisiksi, osallistaviksi ja menetelmiltään toimiviksi. Palautteen perusteella työpajat myös saavuttivat hyvin niille asetetun tavoitteen.

Verkkosivujen potilaslähtöisyyden varmistaminen

Potilaslähtöisyyden näkökulma ja sen merkitys verkkosivujen sisällölle ymmärrettiin työpajoissa hyvin. Kaikissa työpajoissa saatiin hyvä määrä ideoita hyödynnettäväksi verkkosivujen sisällöntuotantoon. 

Kehittämisprojektin resurssien puitteissa ei ollut mahdollista osallistaa asiakkaita tai potilaita suoraan verkkosivujen kehittämiseen. Kuitenkin verkkosivuilla olevan Askem-palautejärjestelmän avulla voidaan hyödyntää käyttäjiltä saatua palautetta ja kehittää sivuja paremmin asiakkaita palveleviksi. Lisäksi opinnäytetyön aikana panostettiin potilaslähtöisyyden tietopohjan luomiseen, jota pystyttiin hyödyntämään niin työpajojen koulutuksellisessa osiossa kuin itse verkkosivujen luomisessakin

Opinnäytetyön tuloksena syntyneet verkkosivut tarjoavat käyttäjilleen ajankohtaista ja luotettavaa terveystietoa. Verkkosivuilla käytetty kieli on potilaslähtöistä, selkeää ja ymmärrettävää. Kehittämisprojekti tukee osaltaan digitaalista terveyspalvelujen kehitystä.

Lähteet:

Alajarmeh, N. 2022. Evaluating the accessibility of public health websites: An exploratory cross-country study. Universal Access in the Information Society. Vol. 21, 771–789. Viitattu 15.11.24 https://link.springer.com/article/10.1007/s10209-020-00788-7

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2019. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa: Kestilä, R., Karvonen, S., Aalto, A. (toim.) 2019. Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.7.22 https://www.julkari.fi/handle/10024/137697

Innokylä Aivoriihi 2022. Työkalu: Aivoriihi. Viitattu 11.9.22. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/aivoriihi 

Innopaja 2022. Työkalu: Innopaja. Innokylä. Viitattu 11.9.22. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/innopaja 

Lippo, A., Järvi, H. & Poikolainen, T. 2022. Osallistava työpaja yhteiskehittämisen menetelmänä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön verkkolehti No 2/22, Xamk READ. Viitattu 15.11.24. https://read.xamk.fi/2022/logistiikka-ja-merenkulku/osallistava-tyopaja-yhteiskehittamisen-menetelmana/ 

Meiyappan, V., Little, T. & Jackson, P. 2019. Evaluation of website information provided by paediatric surgery centres in Australia and New Zealand. ANZ journal of surgery. Vol. 89, No 9, 119–1121. Viitattu 16.7.22 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30685891/ 

Selkeästi meille 2023. Ohjeita selkeään tekstiin. Viitattu 12.11.24. https://www.selkeastimeille.fi/ohjeet-ja-vinkit/ohjeita-selkeaan-tekstiin/ 

Sobon, M. 2023. Hospital website as an element of digital transformation- comparative analysis of 2014, 2018 and 2022. Procedia Computer Science. Vol. 225, 693–702. Viitattu 18.11.24 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1877050923012139 

Vehko, T., Hyppönen, H., Aalto, A., & Sinervo, T. 2019. Internetin käyttö ja sähköinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa: Miten aikaisemmat kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista vaikuttavat näihin? Tutkimuksesta tiiviisti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.7.22 https://www.julkari.fi/handle/10024/138327