• liikunnanohjaukseen liittyvät koulutukset
• olosuhteet
• resurssit
• Varhaiskasvatuksen opettaja
• ympäristö

Varhaiskasvatuksessa työskentelevän työtehtävät vaativat monia ammatillisia valmiuksia, aina pedagogisisesta osaamisesta moniammatilliseen yhteistyöhön ja verkostojen hyödyntämiseen lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Useilla varhaiskasvatuksessa työskentelevällä on kiinnostusta ja halukkuutta kouluttautua terveyttä edistävän liikunnan ohjaamiseen liittyviin koulutuksiin, mutta käytettävissä olevat resurssit ja mahdollisuudet osallistua näyttäytyvät rajoittavina tekijöinä.

Liikunnanohjauksen rooli varhaiskasvatuksessa on merkittävä, sillä liikkuminen tukee lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Liikkuminen on olennaista lapsen aivojen kehitykselle, koska sen avulla lapsi oppii hallitsemaan kehon liikkeitä ja liikkumista lihasten, hermojen ja aistien yhteistyön kautta. Liikunta myös tukee lasten itseluottamuksen kehittymistä, sillä erilaiset pelit, leikit ja kilpailut liikuntatuokioiden yhteydessä auttavat lapsia vahvistamaan itsevarmuutta. (Vuori 2017, 145.) On tärkeää huomioida liikunnanohjauksessa kolme keskeistä tekijää: koulutus, ympäristö ja olosuhteet. Liikunnanohjaukseen liittyvät koulutukset antavat työkaluja suunnitella ja toteuttaa monipuolisia liikuntatuokioita, kun taas sopiva ympäristö ja olosuhteet tukevat näiden toteuttamista käytännössä.

Koulutuksen vaikutus liikunnanohjaukseen

Liikunnanohjaukseen liittyvät koulutukset ovat keskeinen tekijä varhaiskasvatuksessa tapahtuvan liikunnan laadussa. Koulutuksen avulla varhaiskasvatuksessa työskentelevä henkilöstö laajentavaa tietämystään lasten kehitysvaiheista ja liikkumistarpeista. Säännöllinen ja kattava koulutus auttaa varhaiskasvatuksessa toimivia pysymään ajan tasalla liikunnan ohjaamisen uusimmista menetelmistä ja parhaista käytännöistä.

Haastatteluissa nousi esille koulutuksen tarpeet liikunnanohjauksen eri osa-alueilla. Erityisesti seuraavat teemat korostuivat haastateltavien näkemyksissä:

• Sisäliikuntatuokioiden toteuttaminen – tarpeena uudet käytännön ideat.
• Taaperoikäisten liikunnan ohjaaminen – tarve syventää tietämystä, sillä nykyinen tieto on vähäistä.
• Eri-ikäisten lasten liikunnalliset leikit – tarve uusista ideoista.
• Liikunnan ohjaustaitojen monipuolistaminen – erityisesti lasten yksilöllisiä tarpeita huomioidessa.

Liikunnanohjauksen koulutusmahdollisuudet

Liikunnanohjaukseen liittyvien koulutusten saatavuus varhaiskasvatuksen opettajilla vaihtelee ympäri Suomea. Koulutuksia saattaa olla tarjolla tietyn väliajoin, mutta niiden säännöllisyys ja saatavuus ei ole laajasti tiedossa varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa. Koulutuksien saatavuus voi vaihdella myös ajankohdan mukaan. Haastateltavien varhaiskasvatuksen opettajien mukaan tarkkaa tietoa koulutusmahdollisuuksista ei ole, mikä viittaa siihen, että varhaiskasvatuksen opettajat eivät aina ole tietoisia koulutustarjonnasta tai niiden saatavuudesta. Epäselvyys koulutustarjonnasta voi vaikuttaa varhaiskasvatuksen opettajien liikunnanohjausosaamistaitoihin.

Koulutusmahdollisuuksia tuotiin esille haastatteluissa seuraavilla tavoilla:

• Koulutuksen tiedottaminen ja viestintä – tiedon saaminen koulutuksista riippuu usein päiväkotien sisäisestä viestinnästä. Mikäli viestintä ei ole hyvää tai koulutusta ei pidetä tärkeänä, varhaiskasvatuksen opettajien on vaikea saada tietoa tarjolla olevista koulutuksista. Tämä voi johtaa epätasa-arvoisiin mahdollisuuksiin päästä osallistumaan koulutuksiin.
• Liikkuva varhaiskasvatus -hanke – esimerkki yhdestä mahdollisesta koulutusmahdollisuudesta. Koulutuksen tarkka sisältö ja laajuus on silti epäselvää.
• Koulutuksen kohdentaminen liikuntavastaaville – koulutukset saattavat olla suunnattuja vain tietyille henkilöille, kuten päiväkotien liikuntavastaaville, mikä voi luoda eriarvoisuutta koulutukseen pääsyn osalta.

Tilojen ja välineistön merkitys liikunnanohjauksessa

Vaikka varhaiskasvatuksessa työskentelevillä olisi kuinka paljon osaamista, ilman kunnollisia tiloja ja välineistöä on haasteellista tarjota laadukasta liikunnanohjausta. Jotta pystyy toteuttamaan monipuolisia liikuntatuokioita, tulisi liikuntavälineiden ja -tilojen olla riittävät. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, millaisia liikuntakokemuksia lapset voivat saada ja kuinka monipuolisesti liikuntaa voidaan heille ohjata. Ahtaat sisätilat rajoittavat lasten liikkumismahdollisuuksia fyysisesti aktiivisissa leikeissä (Miettinen & Stålberg 2022, 17). Myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien mahdollisuus osallistua koulutuksiin vaikuttaa siihen, kuinka hyvin liikuntaa voidaan toteuttaa varhaiskasvatusympäristössä.

Haastatteluista nousi esiin seuraavia haasteita:

• Mahdollisuus järjestää terveyttä edistävää liikuntaa sisätiloissa on valtaosassa päiväkodeista huomattavasti rajallisempaa kuin ulkotiloissa.
• Haastatteluun osallistuneiden henkilöiden päiväkodeissa ulkoliikuntavälineet eivät olleet yhtä hyvin varusteltuja kuin sisäliikuntavälineet.
• Haastatellut kokivat ajallisia haasteita osallistua liikunnanohjaukseen liittyviin koulutuksiin.

Ympäristön ja olosuhteiden merkitys lapsen liikkumiseen

Liikuntaympäristö on tila missä liikkuminen tapahtuu. Se on tärkeä osa liikunnanohjausta varhaiskasvatuksessa, sillä esimerkiksi talviliikunta monipuolistaa lapsen aistikokemuksia (Sääkslahti 2015, 206). Ympäristön tulee olla turvallinen, monipuolinen ja virikkeitä tarjoava, ja ulko- ja sisätilojen on tuettava lasten kehitystason mukaista toimintaa. Luonto tarjoaa erinomaisen ympäristön liikkumiselle, mutta myös sisätiloissa voidaan toteuttaa ja luoda lapsille kannustavia liikuntatilanteita. Erilaisilla peleillä ja välineillä voidaan tukea lasten motoriikkaa ja luovuutta, kunhan niitä on riittävästi ja ne sopivat lasten kehitysvaiheisiin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 36–37.)

Ympäristön ja olosuhteiden merkitys liikunnanohjauksessa ilmenee haastatteluista seuraavina tekijöinä:

• Turvallisuus –  henkilökunnan riittävyydellä on merkitystä, jotta liikuntatuokioita voidaan järjestää turvallisesti.
• Pihojen ja ulkotilojen houkuttelevuus – mäet, kivet ja hiekka-alueet tarjoavat lapsille monipuolisia liikkumismahdollisuuksia.
• Lähellä sijaitsevat ulkoilualueet – puistot ja metsät tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia liikkumiseen.
• Sääolosuhteiden vaikutus – säänmukaisella varustuksella ulkoilu on mahdollista kaikissa olosuhteissa.

Artikkelin käsittelemä opinnäytetyö julkaistaan Theseuksessa huhtikuussa 2025. Opinnäytetyön tekijät ovat Heta Partanen, Sonja Raulamo ja Mikko Laine.

Artikkelikuva: Pexels, Yan Krukau.

Lähteet:

Laine, M.; Partanen, H. & Raulamo, S. 2025. Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia terveyttä edistävän liikunnan ohjausosaamisesta – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Miettinen, A. & Stålberg, S. 2022. Liikunnan lisääminen varhaiskasvatuksessa – Lapsia osallistava liikuntakansio. Opinnäytetyö. Sosionomi (AMK). Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.4.2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703003/Opinn%E4ytety%F6%20Miettinen%20&%20St%E5hlberg.pdf?sequence=2.

Opetushallitus. 2025. Koulutus ja tutkinnot. Varhaiskasvatus. Mitä on varhaiskasvatus? Viitattu 4.4.2025. www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-varhaiskasvatus.

Sääkslahti, A. 2015. Liikunta varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ukkonen-Mikkola, T.; Yliniemi, R. & Wallin, O. 2020. Varhaiskasvatuksen työ muuttuu: muuttuuko asiantuntijuus? Työelämän opinnäytetyö: Jyväskylä. Viitattu 31.3.2025. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202101201166.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus. Viitattu 4.4.2025. www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022.

Vuori, I.; Taimela, S. & Kujala, U. 2017. Liikuntalääketiede. 3.–9. painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. Hansaprint Oy, Vantaa 2017.