Digitalisaatio ja perinteiset käsityötaidot hammastekniikan koulutuksessa
Hammasteknikkokoulutus on merkittävässä muutoksessa, kun uudet teknologiat ja digitaaliset työkalut muokkaavat alan perinteisiä toimintamalleja. Tutkimustulokset perustuvat kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin hammasteknisen alan ammattilaisten näkemyksiä näiden menetelmien merkityksestä sekä koulutuksen kehitystarpeista.
Hammasteknikkokoulutuksen opetussuunnitelman kehittämiseksi tehtiin opinnäytetyö ”Hammasteknikkokoulutuksen opetussuunnitelman kehittämisideoita alan työntekijöiltä”. Tutkimus toteutettiin kyselynä ja sen avulla selvitettiin alan keskeisiä osaamisalueita sekä alan ammattilaisten näkemyksiä opetussuunnitelman uudistamisesta. Kyselyn perusteella digitalisaatio nähdään tärkeänä kehityssuuntana, mutta samalla korostetaan perinteisten käsityötaitojen säilyttämisen merkitystä.
Työelämän muuttuvat vaatimukset ja opetussuunnitelma
Hammasteknikkokoulutuksessa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma syksyllä 2022. Nykyisessä opetussuunnitelmassa korostuu digitaalinen osaaminen, digitaaliset työtavat ja tulevaisuuden valmistusmenetelmät, kun taas edeltävissä opetussuunnitelmissa painoarvo on ollut perinteisissä työskentelytavoissa. Myös työharjoittelujen jaksotusta on muokattu vuosien varrella. Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvasti, jotta se vastaa työelämän muuttuvia vaatimuksia.
Syksyllä 2025 otetaan käyttöön uudistettu opetussuunnitelma. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että valmistuvat hammasteknikot hallitsevat sekä perinteiset käsityötaidot että kehittyvät digitaaliset teknologiat. Työharjoittelua on myös uudelleen järjestelty muun muassa niin, että sitä on jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Koulutuksen jatkuva kehittäminen perustuu työelämän tarpeisiin ja alan asiantuntijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Perinteiset taidot vs. digitalisaatio
Hammasteknikkokoulutuksen kehittämiseksi toteutettiin kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä osaamisalueita ja selvittää alan ammattilaisten näkemyksiä opetussuunnitelman uudistamisesta. Vastausten perusteella digitalisaatio nähdään tärkeänä kehityssuuntana, mutta samalla korostetaan perinteisten käsityötaitojen säilyttämisen merkitystä. Tämä tasapaino on avainasemassa koulutuksen kehittämisessä. Eräs kyselyyn vastaaja toteaa seuraavasti:
”–. Digitaalisuus on kasvussa, mutta ei vielä ole syrjäyttänyt perinteisiä menetelmiä ja käsityötaitoja tarvitaan edelleen.–.”
Kyselyn tulokset osoittavat, että vastaajien näkemykset digitalisaatiosta vaihtelevat merkittävästi. Pitkän uran tehneet ammattilaiset arvostavat perinteisiä käsityötaitoja. Heidän mielestään digitaalisuuden lisääntyminen ei saisi vähentää manuaalisen työn opetusta. Toisaalta nuoremmat ammattilaiset suhtautuvat myönteisesti digitaalisiin menetelmiin ja näkevät niiden tarjoamat mahdollisuudet työn tehokkuuden ja tarkkuuden parantamisessa.
Valtaosa vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että digitalisaation ja käsityötaitojen välillä tulisi löytää tasapaino. Perinteiset taidot auttavat ymmärtämään työn perustan, mikä puolestaan tukee digitaalisten työkalujen tehokasta käyttöä. Digitalisaatio ei saisi syrjäyttää perinteisiä menetelmiä, vaan niiden tulisi täydentää toisiaan. Päätelmää tukee vastaajan kommentti:
“Mielestäni ensin tulisi hallita työnteko käsin. Digitaalisuus ei ole oikotie töiden oppimiseen hammastekniikassa.”
Harjoittelu ja moniammatillinen yhteistyö
Digitaalisten taitojen opetuksen lisäksi harjoittelun kehittäminen ja monipuolistaminen voisi auttaa opiskelijoita saamaan käytännön kokemusta eri työmenetelmistä jo opintojen aikana. Harjoittelun kehittäminen herätti vastaajissa runsaasti ajatuksia, ja 53 % vastaajista katsoi, että harjoittelujaksojen kestoa tai määrää tulisi lisätä. Harjoittelun merkitys korostuu vastauksessa:
”–. Harjoittelua pidän tärkeänä. Siitä saa oikean käsityksen mitä työ tulee olemaan. Ja hyvä olisi päästä näkemään monenlaisia labroja ja työskentelytapoja. –.”
Opinnäytetyön tekijöiden ja kyselystä saatujen tulosten pohjalta nousi esiin myös moniammatillisuuden tärkeys. Jopa kolme neljäsosaa vastaajista piti yhteistyötä suunterveydenhuollon ammattilaisten välillä erittäin tärkeänä. Moniammatillisuus on keskeinen osa hammasteknikon koulutusta, koska alalla toimiminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä eri suunterveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan voisi sisällyttää enemmän käytännönläheisiä tilanteita, joissa opiskelijat pääsisivät tekemään yhteistyötä esimerkiksi hammaslääkäreiden, suuhygienistien sekä muiden suunterveyden asiantuntijoiden kanssa. Tämä vahvistaisi opiskelijoiden ymmärrystä omasta roolistaan osana moniammatillista työyhteisöä.
Johtopäätökset ja ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi
Hammasteknikkokoulutuksen kehittäminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua alan ammattilaisten ja koulutusorganisaatioiden välillä, jotta opetussuunnitelma vastaa parhaalla mahdollisella tavalla työelämän tarpeita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulutuksen kehittämisessä on tärkeää huomioida sekä perinteiset käsityötaidot että digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Hammastekniikan koulutuksen kehittäminen vaatiikin tasapainon löytämistä digitalisaation ja perinteisten käsityötaitojen välillä. Digitaalisten taitojen merkitys kasvaa, mutta perinteisiä menetelmiä ei tule unohtaa.
Hammasteknikkokoulutuksen opetussuunnitelman uudistukset tulee tehdä siten, että ne tukevat opiskelijoiden monipuolista osaamista ja valmiuksia alati kehittyvässä työympäristössä. Opetussuunnitelman kehittämisen tueksi olisi tärkeää toteuttaa säännöllisiä kyselytutkimuksia, erityisesti silloin, kun koulutuksen rakenteeseen ja sisältöön tehdään muutoksia.
Artikkeli on kirjoitettu opinnäytetyöhön pohjautuen: https://www.theseus.fi/handle/10024/881021
Kuva: ©pexels.com/Ivan Babydov