Hoitotyön asiantuntemus mahdollistaa varhaisen palliatiivisen hoidon integroinnin syöpäpotilaan hoitoon
Hoitotyön asiantuntemus on keskeisessä roolissa varhaisen palliatiivisen hoidon integroinnissa syöpäpotilaan hoitoon. Palliatiivinen hoito tulisi aloittaa jo sairauden alkuvaiheessa, sillä se tukee sekä potilaan että läheisten hyvinvointia. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus vahvistaa, että sairaanhoitajien rooli varhaisen palliatiivisen hoidon integroinnissa on keskeinen.
Syöpä on yksi merkittävimmistä kuolinsyistä maailmassa, ja sen hoito vaatii huolellista suunnittelua sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Syövän hoito on usein pitkäkestoista ja raskasta, ja monille potilaille parantava hoito ei ole (World Health Organization 2022). Hoidon tavoitteena on tarjota potilaalle hänen arvojensa ja toiveidensa mukainen, lääketieteellisesti paras mahdollinen hoito (Ribi ym. 2022). Oireita lievittävää palliatiivista hoitoa voidaan antaa kaikissa syövänhoidon vaiheissa. Palliatiiviseen eli oireenmukaiseen hoitolinjaan siirrytään kuitenkin silloin, kun lääketieteellisillä hoidoilla ei enää voida hidastaa sairauden etenemistä tai vaikuttaa odotettuun elinikään (WHO 2023).
Varhainen palliatiivinen hoito parantaa elämänlaatua
WHO:n mukaan palliatiivinen hoito on ihmisoikeus, joka tulisi taata kaikille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville potilaille (WHO 2023). Palliatiivinen hoito on aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista tukea parantumattomasti sairaalle potilaalle ja hänen läheisilleen. Sen tavoitteena on lievittää kärsimystä ja turvata mahdollisimman hyvä elämänlaatu ehkäisemällä ja hoitamalla sairauden aiheuttamia oireita. Hoidossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja eksistentiaaliset tarpeet. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus 2019; WHO 2022; WHO 2023.)
Hyvä elämän loppuvaiheen hoito edellyttää palliatiivisen hoidon tarpeen oikea-aikaista tunnistamista. Kansainväliset suositukset painottavat, että palliatiivinen hoito tulisi aloittaa ennakoivasti, eikä vasta potilaan voinnin heiketessä tai vaikeiden oireiden ilmaantuessa. Perinteisesti palliatiivinen hoito on käynnistetty vasta syöpähoitojen päätyttyä, mutta tutkimukset osoittavat, että varhainen aloitus parantaa potilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Saarto ym. 2022: 18; Saarto 2023.)
Hoitotyön rooli varhaisen integraation onnistumisessa
Palliatiivisen hoidon integrointi osaksi syövänhoitoa on monialaista, ja edellyttää rakenteellisia, organisatorisia ja inhimillisiä muutoksia. Integroinnin haasteisiin kuuluvat muun muassa resurssipula, alueelliset vaihtelut ja pirstaleinen viestintä, jotka vaikeuttavat hoidon sujuvuutta ja yhdenmukaisuutta erityisesti monimutkaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä. (Sudbury-Riley ym. 2021; Bennardi ym. 2022; Krishnamurthya ym. 2024.)
nn Palliatiivisen hoidon integrointi onnistuu parhaiten silloin, kun eri ammattiryhmät tekevät saumatonta yhteistyötä (Han ym. 2023). Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että potilas saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa hoidon ja tuen. Tämä parantaa potilaan hoitokokemusta ja elämänlaatua kaikissa sairauden vaiheissa (Bennardi ym. 2023; Miccinesi ym. 2023).
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että varhaisen palliatiivisen hoidon aloittaminen jo syöpädiagnoosin jälkeen parantaa potilaiden ja läheisten elämänlaatua. Varhaisen palliatiivisen hoidon onnistuminen perustuu kolmeen keskeiseen hoitotyön osa-alueeseen:
Kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu ja ajoitus: Ennakoiva hoitosuunnittelu ja oireiden hallinta varmistavat, että potilas saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen. Avoin viestintä ja selkeät hoitolinjaukset vähentävät epävarmuutta ja tukevat päätöksentekoa.
Hoitotyön joustavuus ja yhteistyö: Moniammatillinen yhteistyö sekä hoidon jatkuva arviointi mahdollistavat hoitotyön mukauttamisen potilaan muuttuviin tilanteeseen. Sairaanhoitajat toimivat keskeisessä roolissa koordinoiden hoitoa ja tukien potilasta sekä hänen läheisiään päätöksenteossa.
Palliatiivisen hoidon kattavuus ja periaatteet: Laadukas palliatiivinen hoito edellyttää sairaanhoitajilta vahvaa osaamista, jatkuvaa kouluttautumista sekä potilaslähtöistä lähestymistapaa. Tavoitteena on parantaa potilaan elämänlaatua ja huomioida hänen yksilölliset tarpeensa hoidon kaikissa vaiheissa.
Sairaanhoitajan osaamisalueet varhaisen palliatiivisen hoidon integroinnissa
Palliatiivisen hoidon varhainen integrointi on keskeinen osa syövänhoitoa, ja sen onnistuminen edellyttää sairaanhoitajilta laaja-alaista osaamista sekä tiivistä yhteistyötä hoitotiimien välillä (Mason ym. 2021; Han ym. 2023). Opinnäytetyössä nousseiden tulosten perusteella sairaanhoitajan osaamisalueet varhaisen palliatiivisen integraatiosta, voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: tietoihin, taitoihin ja asenteisiin:
Tieto: Palliatiivisen hoidon periaatteiden tuntemus, syöpäsairauksien hoidon asiantuntemus ja kokonaisvaltainen potilaan tilan arviointi.
Taito: Oireiden hallinta, hoidon suunnittelu ja koordinointi, päätöksenteon tukeminen sekä moniammatillinen yhteistyö.
Asenne: Potilaslähtöinen ja sensitiivinen työskentelyote, kyky tunnistaa psykososiaaliset ja hengelliset tarpeet sekä perhekeskeinen lähestymistapa.
Yksi keskeinen haaste varhaisen palliatiivisen hoidon integroinnissa on hoitohenkilökunnan riittämätön koulutus (Mason ym. 2021). Tämän vuoksi on olennaista panostaa sairaanhoitajien jatkuvaan koulutukseen ja tiedon jakamiseen, jotta palliatiivinen hoito saadaan osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Palliatiivinen hoito osana kokonaisvaltaista syöpähoitoa
Varhaisen palliatiivisen hoidon integrointi syöpäpotilaan hoitoon ja sairaanhoitajan osaaminen sen toteuttamisessa muodostavat tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden. Keskeistä molemmissa on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa huomioidaan potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja eksistentiaaliset tarpeet. Tämä lähestymistapa ulottuu myös potilaan läheisiin, joiden tukeminen on olennainen osa palliatiivista hoitoa. Han ym. (2023) toteavat, että syöpähoitojen kehittyessä potilaiden elinajat pitenevät, mikä lisää hoidon tarpeiden monimuotoisuutta. Näihin tarpeisiin vastaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä syöpähoitoa ja palliatiivista hoitoa tarjoavien yksiköiden kesken.
Palliatiivisen hoidon varhainen integrointi osaksi syöpähoitoa vie kohti potilaskeskeisempää ja inhimillisempää hoitoa. Sairaanhoitajien osaamisen vahvistaminen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen tukevat integraation onnistumista. Oikea-aikaisesti aloitettu palliatiivinen hoito tarjoaa potilaalle ja hänen läheisilleen paremman tuen sairauden eri vaiheissa, mikä voi osaltaan parantaa hoitotyytyväisyyttä ja koettua elämänlaatua.
Lähteet:
Bennardi, M., Diviani, N., Saletti, P., Gamondi C., Stüssi. G., Cinesi I. & Rubinelli S. 2022. A qualitative analysis of educational, professional and socio-cultural issues affecting interprofessional collaboration in oncology palliative care. Patient Education and Counseling; 105(9): 2976–2983. Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1016/j.pec.2022.05.006.
Han, H., Pilgrim, C. & Buss M. 2023. Integrating palliative care into the evolving landscape of oncology. Current Problems in Cancer; 47(5). Viitattu 12.3.2025. https://doi.org/10.1016/j.currproblcancer.2023.101013.
Krishnamurthy, N., David, D., Odom, N., Mathelier, K., Lin, J., Smith, C., Peralta, M., Moorehead, D. & Mazor M. 2024. If we don’t speak the language, we aren’t offered the same opportunities: Qualitative perspectives of palliative care access for women of color living with advanced breast cancer. SSM Qualitative Research in Health; 5: 100440. Viitattu 15.9.2024. https://doi.org/10.1016/j.ssmqr.2024.100440.
Mason, H., Derubeis, M. & Hesseltine B. 2021. Early palliative care for oncology patients: How APRNs can take the lead. AdvancedPractitioner.com; 12(5), July 2021. Viitattu 16.9.2024. https://doi.org/10.6004/jadpro.2021.12.5.3.
Miccinesi, G., Ripamonti, C., Leoni, S., Gandelli, M., Di Pede, P., Visani, V., Ambrosini, P., De Feo, G., Bellandi, L., Toffolatti, L., Chelazzi, C., Trinci, C. & Chiesi, F. 2023. Assessing suffering of patients on cancer treatment and of those no longer treated using ESAS–Total Care (TC). Supportive Care in Cancer; 31:579. Viitattu 15.9.2024. https://doi.org/10.1007/s00520-023-08035-4.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen ja Suomen Syöpäyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.10.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi50063.
Ribi, K., Kalbermatten, N., Eicher, N. & Strasser, F. 2020. Towards a novel approach guiding the decision-making process for anticancer treatment in patients with advanced cancer: Framework for systemic anticancer treatment with palliative intent.
Saarto, T., Lyytikäinen, M., Ahtiluoto, S., Junttila, K., Lehto, J., Finne-Soveri, H., Hammar, T. & Forsius, P. 2022. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 4/2022. Viitattu 7.5.2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-824-8.
Saarto, T. 2023. Palliatiivisen hoidon integraatio osaksi kuolemaan johtavien kroonisten sairauksien käypää hoitoa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim; 139(2): 85–87. Viitattu 7.5.2024. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17207.pdf.
Sudbury-Riley, L. & Hunter-Jones P. 2021. Facilitating inter-professional integration in palliative care: A service ecosystem perspective. Social Science & Medicine; 277: 113912. Viitattu 15.9.2024. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2021.113912.
World Health Organization. WHO. 2022. Cancer Overview. Päivitetty 3.2.2022. Viitattu 29.5.2024. https://www.who.int/health-topics/cancer#tab=tab_1.
World Health Organization. WHO. 2023. Palliative care. Päivitetty 1.6.2023. Viitattu 16.12.2024. https://www.who.int/europe/news-room/fact-sheets/item/palliative-care.
Kuva: Image by Freepik