Keuhkopoliklinikan ammattilaisten liikunnan ohjeistuksen implementointi – miten prosessi otettiin käyttöön?

06.05.2025

Keuhkosyöpä on yksi yleisimmistä ja vakavimmista syöpäsairauksista ja sen hoitoon liittyy useita haittavaikutuksia, kuten väsymys, lihaskato ja heikentynyt fyysinen toimintakyky. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta voi parantaa hoitotuloksia, vähentää haittavaikutuksia ja kohentaa potilaiden elämänlaatua. Tästä huolimatta liikunnanohjeistus on monin paikoin puutteellista.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) keuhkopoliklinikalla toteutettiin opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli implementoida eli juurruttaa liikuntaohjeistus osaksi hoitohenkilökunnan päivittäistä työtä ja potilasohjausta.

Implementointiprosessin vaiheet 

Tarve liikuntaohjauksen kehittämiselle nousi esiin keuhkopoliklinikan henkilökunnan havaintojen ja kokemusten pohjalta. Liikunnan hyödyistä keuhkosyöpäpotilaille on vahvaa tutkimusnäyttöä, mutta käytännön ohjauskäytännöt olivat hajanaisia. (Lempiäinen ym. 2021; Henriksson ym. 2016.) Tämän vuoksi tavoitteena oli luoda selkeä ja systemaattinen liikunnan ohjeistusprosessi, joka tukee potilaita heidän hoitopolullaan ja tarjoaa hoitohenkilökunnalle selkeät toimintamallit liikunnan integroimiseksi osaksi hoitoa. 

1. Lähtötilanteen kartoitus: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin haastattelu syöpäpoliklinikalla, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa nykyisistä käytännöistä, joita voitaisiin hyödyntää kohdeyksikön ohjauksen kehittämisessä ja näin saada yhtenäisiä käytäntöjä. Lisäksi toteutettiin potilaskysely keuhkopoliklinikan potilaille, jonka avulla selvitettiin potilaiden liikuntatottumuksia, haasteita ja tarpeita liikuntaohjauksessa. 

Haastatteluiden tuloksissa ilmeni, että hoitohenkilökunta koki liikuntaohjauksen olevan epäyhtenäistä ja sen jäävän kiireisen hoitotyön keskellä vähälle huomiolle. Lisäksi nousi esiin epävarmuus siitä, missä ja miten liikunta tulisi ottaa puheeksi potilaiden kanssa ja millaisia ohjeita tulisi antaa. Potilaskyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa potilaista liikkui suosituksia vähemmän, vaikka osa vastanneista tunnisti liikunnan hyödyt. Suurimpina esteinä liikunnalle mainittiin väsymys, hengitysoireet ja tiedon puute sopivista liikuntamuodoista. (Murtola ym. 2025.) 

2. Työpajat: Henkilökunnalle järjestettiin työpajoja, joissa käsiteltiin liikunnan merkitystä keuhkosyöpäpotilaille, liikuntaohjauksen periaatteita ja käytännön sovelluksia. Työpajoissa nousivat esille henkilökunnan näkemykset ja kokemukset liikuntaohjauksesta. Keskusteluissa nousi esiin tarpeet yhdenmukaistaa liikunnan ohjeistusta ja lisätä henkilökunnan valmiuksia puhua liikunnasta potilaille. Työpajoissa koulutettiin henkilöstöä liikuntaan liittyvien keskustelujen käymiseen potilaiden kanssa, jaettiin tietoa uusimmista liikuntasuosituksista sekä pohdittiin konkreettisia keinoja liikunnan integroimiseksi osaksi hoitotyötä. 

3. Potilasohjeiden kehittäminen: Yksi implementointiprosessin keskeisistä tuotoksista oli selkeiden ja helposti ymmärrettävien liikuntaohjeiden laatiminen keuhkosyöpäpotilaille. Ohjeet suunniteltiin yhdessä MSD Finlandin kanssa ja ne sisältävät yksilöllisesti räätälöityjä harjoitusohjelmia, kuten Sali-ohjelman, kotijumppaohjeita, kestävyysliikuntasuosituksia ja hengitysharjoituksia. Ohjeesta kehitettiin lyhyempi fyysinen versio sekä laajempi sähköinen MSD Finlandin parempaa elämää nettisivuille. 

4. Liikunnan integroiminen hoitoprosessiin: Jotta liikunnan ohjeistus saataisiin vakiinnutettua osaksi hoitoa, sen tuli sulautua potilaan hoitopolkuun. Jokaisen hoitokerran yhteydessä täytettävään ESAS-kyselyyn lisättiin liikkumiseen liittyvä kysymys. Henkilökunta keskittyy liikuntaan kannustamiseen sekä potilaan liikuntakyvyn arviointiin ja ohjemateriaalin jakamiseen potilaille. Fysioterapeutille luotiin selkeä rooli liikuntaohjauksen tukena. Hänelle ohjataan, mikäli potilas tarvitsee erityistä ohjausta. Sovittiin, että liikuntaohjeistus aloitetaan jo ensimmäisen hoitokäynnin yhteydessä, ja että liikunta otetaan säännöllisesti puheeksi hoitoprosessin aikana. 

Haasteet ja ratkaisut 

Yksi suurimmista haasteista implementointiprosessissa oli hoitohenkilökunnan ajankäytön rajallisuus sekä liikuntaohjeistukseen liittyvä tiedon puute (Henriksson ym. 2016; Granger ym. 2017.). Tämä ratkaistiin tarjoamalla monipuolisesti tietoutta asiasta ja yksinkertaistamalla liikuntaohjeita niin, että ne olisi helppo ottaa osaksi potilasohjausta. Lisäksi luotiin selkeä työnjako: hoitajat antavat perusohjeistuksen ja fysioterapeutti tukee yksilöllisempää liikuntaohjeistusta. (Chang ym. 2020.) 

Toinen keskeinen haaste oli potilaiden motivaation puute. Implementointiprosessin myötä potilaita rohkaistaan liikuntaan konkreettisin keinoin, kuten realistisilla tavoitteilla, kannustavalla palautteella ja esimerkeillä. Myös hoitohenkilökunnan oma suhtautuminen liikuntaan ja sen merkityksen esille tuominen voi vaikuttaa potilaiden motivaatioon. (Avanci ym. 2020; Li ym. 2024.) 

Tulokset ja tulevaisuuden näkymät 

Implementointiprosessin myötä liikunnan ohjeistus vakiinnutettiin osaksi keuhkosyöpäpotilaiden hoitoa Tyksin keuhkopoliklinikalla. Henkilökunnan tietämys liikunnan hyödyistä parani. Liikunnan rooli syöpähoitojen tukena tulee kasvamaan ja tämän kaltaiset implementointihankkeet ovat keskeisiä potilaiden hoidon laadun ja elämänlaadun parantamisessa. 

Artikkeli pohjautuu Emilia Turkin ja Jukka Aroheinän opinnäytetyöhön Keuhkosyöpäpotilaan liikunnan ohjauksen implementointi hoitotyöhän ja potilasohjeen kehittäminen. Artikkeli on myös osa Liikkuva ja toimintakykyinen lapsi ja nuori – tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Avanci, A. ym. 2020. Physical Activity and Exercise in Lung Cancer Care: Will Promises Be Fulfilled? DOI: 10.1634/theoncologist.2019-0463

Chang, P-H. ym. 2020. Exercise experiences in patients with metastatic lung: A qualitative approach. DOI: 10.1371/journal.pone.0230188  

Granger, C.L., Connolly, B., Denehy, L., Hart N., Antippa, P., Lin, K-Y. & Parry, M. 2017. Understanding factors influencing physical activity and exercise in lung cancer: a systematic review. Support Care Cancer. Vol. 25, 983–999. Viitattu 12.2.2025. https://doi.org/10.1007/s00520-016-3484-8 

Henriksson, A., Arving, C., Johansson, B., Igelström. H. & Nordin, K. 2016. Perceived barriers to and facilitators of being physically active during adjuvant cancer treatment. Patient education and counseling Vol 99, Issue 7. S.1220-1226. Viitattu 23.2.2024. DOI: 10.1016/j.pec.2016.01.019 

Lempiäinen, S., Jyrkkiö, S., Minn, H. & Heinonen, I. 2021. Liikunnan vaikutukset syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Suomalainen lääkäriseura Duodecim 137(5) E- lehden artikkeli. Viitattu 14.2.2024. Luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo16096  

Li, Q., Guo, C., Cao, B., Zhou, F., Wang, J., Ren, H., Li, Y., Wang, M., Liu, Y., Zhang, H. & Ma, L. 2024. Safety and efficacy evaluation of personalized exercise prescription during chemotherapy for lung cancer patients. Thoracic Cancer. Vol 15, issue 11. Viitattu 10.9.2024. DOI:  10.1111/1759-7714.15272 

Murtola, T., Siltari, A., Jussila, I., Seikkula, H., Minn, H., Karihtala, P. & Sormunen, J. 2025. Liikunta syöpäpotilaiden kuntoutuksessa, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 141(4), s. 301-8. Viitattu 11.3.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo18661 

Luotu kuva, Kuva: OpenAI DALL·E, ChatGPT:n avustuksella.