• akuutti hoitoympäristö
• hoitotyö
• moniammatillinen yhteistyö
• päivystyshoitotyö
• traumapotilas

Akuuttihoitotyössä jokainen sekunti merkitsee. Päivystyksen nopeatempoisessa ympäristössä sairaanhoitajan on pystyttävä toimimaan ripeästi, viestimään selkeästi ja tekemään ratkaisevia hoitopäätöksiä paineen alla. Hoitotyön kehittäminen traumapotilaan akuuttihoidossa vaatii käytännönläheisiä työkaluja, joita voidaan hyödyntää aidosti arjessa.

Akuuttihoitotyö on hoitotyön erikoisala, jossa keskitytään potilaisiin, joiden tila voi muuttua nopeasti ja vaatia välitöntä hoitoa. Erityisesti päivystysosastoilla korostuu sairaanhoitajan kyky arvioida potilaan tilaa nopeasti ja toimia johdonmukaisesti tiimin jäsenenä kriittisissä tilanteissa. Traumapotilaalla tarkoitetaan monivammapotilasta ja useimmiten monivammoja aiheuttavat erilaiset liikenneonnettomuudet ja väkivaltatilanteet. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää konkreettinen työväline, joka tukee sairaanhoitajan toimintaa akuuteissa tilanteissa traumapotilaan hoidossa – lopputuloksena syntyi  työvälinekortti päivystystyössä toimivien sairaanhoitajien tueksi.

Akuuttihoito on yhteistyötä ja toimintavalmiutta

Akuuttihoito tarkoittaa lyhytaikaista, välitöntä vaativien sairauksien tai vammojen hoitoa. Päivystyksessä tämä tarkoittaa muun muassa sydänpysähdyksiä, hengitysvaikeuksia, monivammapotilaita sekä nopeasti kehittyviä sisäelinsairauksia. Sairaanhoitajan työ on tällöin hektistä ja päätöksiä on tehtävä nopeasti. Oikea-aikainen tilan arviointi ja ensivaiheen hoitotoimet voivat kirjaimellisesti pelastaa ihmishenkiä.

Akuuttihoidossa sairaanhoitajan rooli on muuttunut yhä vaativammaksi. Sairaanhoitaja ei ole vain hoitotoimenpiteiden toteuttaja, vaan aktiivinen päätöksentekijä, tilannearvioija ja viestijä. Tässä roolissa tarvitaan paitsi teknistä osaamista ja lääketieteellistä tietoa, myös taitoa tehdä yhteistyötä lääkäreiden, ensihoitajien ja muiden ammattilaisten kanssa. Päivystystyössä korostuu myös moniammatillinen yhteistyö muun hoitohenkilökunnan kanssa, jotta potilas saa parasta mahdollista hoitoa heti alusta asti. Moniammatillinen yhteistyö on kriittisen tärkeää, jotta potilaan hoitopolku etenee saumattomasti – erityisesti kiireellisissä ja epäselvissä tilanteissa.

Päätöksenteko paineen alla

Päivystys on ympäristö, jossa päätöksiä tehdään nopeasti, usein puutteellisen tiedon varassa. Sairaanhoitajan on pystyttävä tunnistamaan potilaan tila ja priorisoimaan hoitotoimet. Tämä vaatii vahvaa kliinistä osaamista ja kokemusta – mutta myös selkeitä toimintamalleja ja tukimateriaalia.

Opinnäytetyön keskiössä oli tarve tukea juuri tätä päätöksentekoa. Kehitetty työvälinekortti kokoaa yhteen keskeisiä toimintaohjeita, jotka helpottavat sairaanhoitajan arkea päivystyksessä. Kortti ei korvaa osaamista, mutta se muistuttaa olennaisista asioista kriittisellä hetkellä.

Heti potilaan saavuttua päivystysosastolle sairaanhoitajan on tärkeää toimia järjestelmällisesti ja nopeasti. Hoitoprosessi alkaa potilaan ensiarviolla, jossa hyödynnetään ABCDE-protokollaa (Airway, Breathing, Circulation, Disability, Exposure). Tämä auttaa tunnistamaan välittömästi henkeä uhkaavat tilanteet ja priorisoimaan hoitotoimet oikein. Ensiarvion ohella sairaanhoitajan tulee vastaanottaa selkeä raportti potilaan tilanteesta, jotta kokonaiskuva muodostuu mahdollisimman nopeasti.

Työvälinekorttiin on alkuun koottu tärkeitä selvitettäviä asioita. Asioita, joita korttiin on kerätty, ja jotka ovat hyvä huomioida, ovat potilaan mahdolliset allergiat, riskitiedot sekä hoitotahto tai hoidon rajaukset, mikäli ne ovat tiedossa. Nämä tiedot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia toimenpiteitä potilaalle voidaan tai kannattaa tehdä. Lisäksi on tärkeää arvioida vammamekanismi – mitä potilaalle on tapahtunut ja millä voimalla – sillä se ohjaa epäilyä mahdollisista sisäisistä vammoista tai erityistä tarkkuutta vaativista tilanteista.

Kommunikaatio – avain turvalliseen hoitoon

Hyvä kommunikointi ei ole lisäavu, vaan se on elintärkeä osa akuuttityötä. Päivystyksessä jokainen väärin ymmärretty sana voi johtaa hoitovirheeseen tai viivästykseen. Sairaanhoitajan on osattava kertoa selkeästi potilaan tilasta muille ammattilaisille ja viestiä samalla rauhoittavasti potilaalle ja hänen läheisilleen.

Vuorovaikutustaidot korostuvat erityisesti kriittisissä tilanteissa. Vaikka roolit ja vastuut voivat vaihdella organisaation ja tilanteen mukaan, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat kuitenkin jokaisen hoitajan vastuulla. Kun potilas on tajuton tai tuskainen, omaiset voivat olla ainoa tiedonlähde. Tällöin empaattinen ja selkeä viestintä auttaa sekä hoitoa että läheisten tukemista.

Työvälinekorttiin on koottu MET-toiminnan (Medical Emergency Team) periaatteet. MET-tiimi koostuu erityisesti koulutetuista ammattilaisista, jotka arvioivat ja tukevat sairaaloissa potilaita ennen kuin heidän tilansa romahtaa. MET-toiminnan tunteminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa akuuttityötä – ja sen helppo saatavuus voi nopeuttaa avun saamista kriittisissä tilanteissa. Työvälinekorttiin on jätetty tilaa, johon voi lisätä oman toimipisteen MET- ryhmän tiedot.

Selkeys ja käytännöllisyys tukevat toimintaa

Käytännönläheisyys oli keskeinen lähtökohta työvälinekortin suunnittelussa. Kortin rakenteessa huomioitiin erityisesti sairaanhoitajien toiveet: ohjeet tulee olla helposti luettavissa ja loogisessa järjestyksessä. Kortissa on selkeä ja tiivis ohjeistus potilaan ensiarviointiin, MET-toimintaan, elvytystilanteisiin ja sydämen rytmihäiriöihin. Näitä tilanteita kohdataan päivittäin päivystyksessä – ja usein yllättäen.

Kortin kolmas sivu käsittelee elvytystilanteita. Elvytys on tilanne, jossa nopeus, osaaminen ja toimintajärjestys ratkaisevat. Ohjeistus kortissa auttaa muistamaan elvytyksen tärkeimmät vaiheet. Neljännellä sivulla on havainnollistavia kuvia sydämen rytmeistä – nämä visuaaliset elementit tukevat muistamista tilanteessa, jossa aikaa ei ole etsiä tietoa.

Pieni kortti, suuri merkitys

Akuuttihoitotyö on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Tilanteet voivat muuttua silmänräpäyksessä, ja sairaanhoitaja toimii usein etulinjassa. Kehittämämme työvälinekortti tarjoaa konkreettista tukea hoitotyöhön – ei raskaita teorioita, vaan käytännön keinoja, jotka voivat tukea oikeiden päätösten tekemistä nopeasti ja turvallisesti.

Hoitotyön kehittäminen tarkoittaa arjen helpottamista. Kun sairaanhoitajalla on tukenaan selkeä, visuaalinen ja käytännönläheinen muistityökalu, se voi paitsi lisätä varmuutta – myös parantaa potilasturvallisuutta. Akuuttihoito ei ole paikka, jossa voi jäädä epäröimään – mutta se on paikka, jossa oikealla tuella voidaan tehdä ihmeitä.

Artikkeli perustuu Theseuksen julkaistuun opinnäytetyöhön Hiekkamäki & Laaksonen. 2025. Traumapotilaan akuuttihoito päivystyksessä – sairaanhoitajan rooli moniammatillisessa tiimissä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Artikkeli on myös osa Terveydenhuollon kehittäminen hybrdimaailmassa -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Alakare, B., Arve, S., Saari, L. & Väyrynen, M. (2023). Päivystystyön käsikirja. Duodecim.

Ala-Kokko, T. & Liisanantti, J. (2020). Teho- ja valvontahoidon perusteet. Duodecim. Viitattu 8.4.2025.

Alanen, A. ym. (2023). Hätätilanteiden hallinta akuuttihoidossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 8.4.2025.

Black, J.M. & Taylor, C. (2024). Medical-surgical nursing. Clinical management for positive outcomes. Elsevier. Viitattu 8.4.2025.

Castrén, M., Kuisma, M., Serlo, W. & Wikström, G. (2012). Ensihoito. Duodecim. Viitattu 8.4.2025.

Collin, K., Paloniemi, S., Mecklin, J.-P. & Herranen, S. (2012). Päivystyshoitotyön osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen. Työterveyslaitos. Viitattu 8.4.2025.

Koskinen, S. ym. (2024). Akuuttihoitotyön käytännöt ja kehityssuunnat. Terveydenhuollon tutkimusjulkaisu. Viitattu 8.4.2025.

Kuisma, M., Holmström, P. & Nurmi, J. (2017). Ensihoitojärjestelmä Suomessa. Duodecim. Viitattu 8.4.2025.

Lopez, A., Jensen, M. & Rice, T. (2023). Communication challenges in trauma care. Journal of Emergency Medicine, 61(3), 142–148. Viitattu 8.4.2025.

Maisniemi, K. & Kuusisto, M. (2013). Traumapotilaan hoitoprosessi. Lääkärilehti. Viitattu 8.4.2025.

Paakkonen, J. (2008). Päivystys- ja ensihoitotyön kehittäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.4.2025.

Saarelma, L. (2020). Hoito kiireessä – sairaanhoitajan vastuut akuuttihoidossa. Hoitotiede, 32(1), 45–53. Viitattu 8.4.2025.

Söderlund, T. & Handolin, L. (2018). Monivammapotilaan hoito. Suomen Lääkärilehti, 73(12), 899–903. Viitattu 8.4.2025.