Vaikuttavat HYTE-toimintamallit päätöksenteon tukena Kanta-Hämeen hyvinvointialueella
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevassa päätöksenteossa korostuvat taloudelliset kriteerit ja kustannusvaikuttavuus. Palvelujen oikea-aikaisuus sekä resurssien riittävyys ovat keskeisiä haasteita.
Päättäjät ja asiantuntijat kaipaavat lisätietoa tieteellisesti tutkituista, vaikuttavista hyvinvointia ja terveyttä edistävistä (HYTE) toimintamalleista tietojohtamisen ja päätöksenteon tueksi. Vaikuttavien HYTE-toimintamallien hyödyntäminen nähdään tärkeänä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, mutta niiden käyttöönotossa on vielä haasteita.
Vaikuttavat HYTE-toimintamallit päätöksenteon tukena
Sosiaali- ja terveysministeriön (2024, 11, 20 & 27) terveys- ja hyvinvointiohjelmalla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta, mikä tarkoittaa vaikuttaviksi arvioitujen käytänteiden käyttöönottoa sekä uusien ratkaisujen kehittämistä kustannusvaikuttavasti sekä kokonaistaloudelliseen hyötyyn perustuen.
Suomessa ei ole ollut saatavilla kootusti yhteismitallista ja vertaisarvioitua tietoa HYTE-toimintamalleista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) alkoi vuonna 2019 kehittää HYTE-toimintamallien arviointia eli niin kutsuttua suomalaista parhaiden käytänteiden portaalia tiedolla johtamisen ja vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tueksi kunnille, hyvinvointialueille ja keskushallinnolle. (THL 2023b; Kylänen & Lintunen 2025a; Kylänen ym. 2025a-c.)
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyönä toteutettu tutkimus kartoitti, miten Kanta-Hämeen hyvinvointialueella hyödynnetään päätöksenteossa vaikuttavia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja. Lisäksi selvitettiin, miten hyvinvointialue haluaisi hyödyntää THL:n kehityksen alla olevaa, tämän vuoden lopussa julkaistavaa HYTE-toimintamallien arviointijärjestelmää ja haku- ja vertailupalvelua. Tutkimus suunnattiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen päättäjille, asiantuntijoille ja ammattilaisille. Tutkimukseen osallistui seitsemän henkilöä. Laadullisen tutkimuksen menetelminä käytettiin ennakkokyselyä ja yksilöhaastatteluita.
Hyvinvoinnin johtaminen vaatii tutkittua tietoa ja vaikuttavia käytänteitä
Hyvinvointialueiden toiminnan tarkoituksena on pyrkiä vähentämään terveyseroja ja edistämään väestön hyvinvointia ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve syntyy. Hyvinvointialueiden painopiste on siirtymässä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä on pystytty parantamaan hyvinvointialueilla muun muassa digitaalisin palveluin sekä panostamalla moniammatillisten tiimeihin. (Valtioneuvosto 2023; Knape ym. 2024; THL 2024c.)
Hyvinvointialueilla tietojohtamiseen ja vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen on alettu enenevissä määrin kiinnittää huomiota osana hyvinvointijohtamista. Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tuloksista selviää, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueellalisätiedon tarve tutkituista ja vaikuttavista HYTE-toimintamalleista on suuri. Päättäjät ja asiantuntijat kaipaavat etenkin tutkittua tieteellistä tietoa, joka olisi helposti saatavilla ja tiivistettyä. Tieto tukisi hyvinvointialueen tietojohtamista ja päätöksentekoa.
Tuloksista kävi myös ilmi, että tällä hetkellä tiedon hyödyntämisessä on vielä hyvinvointialueella kehitettävää. Lisäksi HYTE-toimintamallien hyödyntäminen nähdään tärkeänä, mutta niiden käyttöönotossa on vielä haasteita. Opinnäytetyön tulosten mukaan asiakkaiden palvelujen oikea-aikaisuus sekä resurssien riittävyys ovat myös keskeisiä haasteita Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Laki ohjaa HYTE-työtä: vaikuttavuus ja yhdenvertaisuus päätöksenteon ytimessä
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ohjaa hyvinvointialueita huomioimaan päätöksenteossa arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Lain mukaan hyvinvointialueen tulee nimetä hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä vastaava taho. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 30.6.2021/612, 1:6–7; THL 2023a.)
Opinnäytetyön tutkimuksen keskeisinä tuloksina voitiin todeta, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monipuolinen kokonaisuus, joka tulisi integroida kaikkeen hyvinvointialueen toimintaan. Tulosten mukaan taloudelliset kriteerit ja kustannusvaikuttavuus korostuvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Päättäjät ja asiantuntijat painottivat, että HYTE-toimintamallien tulee olla taloudellisesti perusteltuja ja niiden vaikuttavuus tulee pystyä osoittamaan konkreettisesti. Tämä vaatii tarkkaa seurantaa ja arviointia.
Tiedolla johtaminen kaipaa koottua tietoa
Vaikuttavien, tutkittuun tietoon perustuvien HYTE-toimintamallien avulla tuetaan hyvinvointialueilla päätöksentekoa ja kohdennetaan resursseja (THL 2024b). Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa tunnistettiin hyvinvointialueella käytössä olevia HYTE-toimintamalleja. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asettamien arvojen mukaisesti hyvinvointialueella käytetään näyttöön perustuvia vaikuttavimpia toimintatapoja, joilla luodaan lisäarvoa asiakkaalle (Kanta-Hämeen hyvinvointialue n.d.).
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella yksittäinen yksikkö valitsee hyödyntämänsä HYTE-toimintamallit. Suuremmissa kokonaisuuksissa päätöksen tekee hyvinvointialueen kehittämisen johtoryhmä. Myös hyvinvointialueella meneillään olevat hankkeet määrittelevät käytössä olevia HYTE-toimintamalleja.
Lisäksi tuloksista selvisi, ettei tutkimukseen osallistuneilla ollut tarkkaa tietoa HYTE-toimintamallien listaamisesta hyvinvointialueen sisällä tai niiden arveltiin olevan vaikeasti saavutettavissa. Koonteja ja listauksia käytössä olevista HYTE-toimintamalleista arveltiin olevan HYTE-koordinaattoreilla, professiojohtajilla sekä yksittäisillä asiantuntijoilla. Kustannusvaikuttavien HYTE-toimintamallien koonti ja listaaminen nähtiin tärkeänä työkaluna tieto- ja tiedolla johtamisessa sekä vaikuttavuuden arvioinnissa.
Asiakkaiden palveluihin pääsyssä parannettavaa
Hyvinvointialueiden toiminta on monipuolista, mutta viime vuosina niitä ovat haastaneet talouden tasapainottaminen ja ammattihenkilöstön puute, erityisesti lastensuojelussa. Ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttö on yleistä, ja kasvava palvelutarve sekä kiristynyt talous ovat vauhdittaneet palveluiden uudistamista ja resurssien jatkuvaa tarkastelua. (THL 2024c.)
Opinnäytetyön tulosten mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on kehitettävää palveluihin pääsyssä. Tulokset osoittavat myös, että työntekijät kokevat palveluntarpeen kasvaneen ja resurssien tiukentuneen. Hallitusohjelmassa ja alueen arvoissa korostetaan oikea-aikaisia ja asiakaslähtöisiä palveluita sekä rohkeutta. Asiakas nähdään keskiössä ja osallistetaan palveluiden kehittämiseen. (THL 2024a; Kanta-Hämeen hyvinvointialue n.d.)
Henkilöstöresurssit – kuten määrä, osaaminen ja työpanos – ovat keskeisiä, jotta kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata laadukkaasti. Resurssien hallinta vaatii yhteistyötä lähijohdon ja työntekijän välillä, kuormituksen seurantaa ja tehtävien selkeää määrittelyä. Viestinnässä, tiedottamisessa ja toimintamallien käyttöönotossa tarvitaan lisää sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. (OpenAi 2025.)
HYTE-toimintamallien käyttöönotto vaatii systemaattisuutta, koulutusta ja selkeyttä
Hyvinvointialueilla HYTE-toimintamallien käyttöönottoa eli implementointi vaatii systemaattisuutta, ja sitä voivat helpottaa hyvinvointialueen koko ja yhtenäiset käytännöt (Kasvun tuki 2023). HYTE-toimintamallien implementointia edistävät Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tutkimukseen osallistuneiden mukaan hyvinvointialueella viisasti tehdyt poliittiset päätökset, innovointi sekä HYTE-toimintamallien näkeminen tärkeinä ja lakisääteisenä tehtävänä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan implementoinnin koetaan olevan sitä helpompaa, mitä pienempi yksikkö on kyseessä. Toisaalta hyvinvointialueen koko ja yhtenäistymässä olevat käytännöt nähdään helpottavan implementointia. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella implementointia helpottaisi opinnäytetyön tulosten mukaan myös varhainen tiedotus.
Implementointi vaatii hyvinvointialueen sisällä vielä lisää koulutusta, työntekijöiden ja päättäjien asenteiden vahvistamista, onnistumisen kokemuksia sekä vaikuttavuuden todentamisen mahdollisuutta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölle erilaista koulutusta ja perehdytystä implementointia tukemaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan implementoinnin arveltiin lähtevän ylimmästä johdosta edeten alemmas johtamisjärjestelmässä. Implementointiin kaivataan avointa, selkeää ja aktiivista yhteistyötä työntekijöiden ja johdon välille. Implementointia edistetään tutkimukseen osallistuneiden mukaan työntekijätasolla tiedottamisen lisäämisen ja koulutusten kautta. Ammattilaiset kuitenkin kokevat usein, että toimintamalleja tai palveluita lähdetään yksipuolisesti viemään eteenpäin johdon toimesta.
Miten hyvinvointialueet hyödyntävät arviointijärjestelmiä ja vertaisarviointia?
Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen avulla saatiin paljon arvokasta tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päätöksentekokriteereistä ja linjauksista. Kanta-Hämeen hyvinvointialue voi hyödyntää opinnäytetyön tutkimustuloksia toimintansa, palveluidensa ja yhteistyönsä kehittämiseen.
Lisäksi THL hyödyntää tutkimustuloksia vuoden lopulla julkaistavan digitaalisen arviointijärjestelmän ja haku- ja vertailupalvelun sekä siihen liittyvän viestinnän kehittämiseen. Vuoden 2025 lopusta alkaen asiakkaat pääsevät vertailemaan toimintamallien vaikuttavuutta uudessa haku- ja vertailupalvelussa (Kylänen & Lintunen 2025b).
HYTE-toimintamallien arviointi on THL:n pysyvä tiedolla johtamisen palvelu, joka tuottaa vertaisarvioitua ja yhteismitallista tietoa näyttöön perustuvien menetelmien vaikuttavuudesta eri yhteiskunnan sektoreilla, myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sisäisistä HYTE-toimintamalleista. Näyttöön perustuvat toimintamallit käyvät läpi arviointiprosessin. Arviointiprosessissa arvioidaan HYTE-toimintamallin kolmea osa-aluetta: vaikuttavuusketjua, implementoitavuutta ja näyttöä. (Kylänen & Lintunen 2025a-b; Kylänen ym. 2025a.)
Tieto ja yhteistyö parantavat terveyspalveluiden vaikuttavuutta
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella suhtaudutaan tulevaan palveluun toiveikkain mielin. THL:n digitaalinen arviointijärjestelmä ja haku- ja vertailupalvelu nähdään hyödyllisenä palveluna päätöksenteon tukena. Sitä pidetään myös hyvänä työkaluna tieto- ja tiedolla johtamisessa, tiedonhaussa sekä implementoinnissa.
Yhteiskunnallisesti vaikuttavien HYTE-toimintamallien käyttö voi johtaa merkittäviin parannuksiin terveysvaikutuksissa ja hyvinvoinnissa. Näiden toimintamallien avulla voidaan parantaa terveydenhuollon järjestelmiä, mikä tukee terveyspalvelujen tehokkuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi HYTE-toimintamallit muun muassa edistävät tiedon saatavuutta ja jakamista, mikä on keskeistä parempien päätöksentekoprosessien tukemisessa.
Toimintamallit myös auttavat varmistamaan, että resurssit ovat riittäviä ja niitä käytetään tehokkaasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun palvelutarve kasvaa ja taloudelliset haasteet lisääntyvät. Yhteistyö eri toimijoiden välillä tulee entistä tärkeämmäksi, ja HYTE-toimintamallit tukevat tätä yhteistyötä eri sektoreiden ja organisaatioiden välillä.
Lähteet:
Kanta-Hämeen hyvinvointialue. n.d. Oma Hämeen strategia ja arvot. Viitattu 19.4.2025. https://omahame.fi/strategia-ja-arvot.
Kasvun Tuki. 2023. Implementointiopas. Viitattu 19.4.2025. https://kasvuntuki.fi/implementointi/implementointiopas/.
Knape, N.; Niemi, A. & Nieminen, J. 2024. Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet sote-palvelujen uudistamisen, mutta tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa. Viitattu 19.4.2025. https://thl.fi/-/hyvinvointialueet-ovat-kaynnistaneet-sote-palvelujen-uudistamisen-mutta-tarvitsevat-taloutensa-tasapainottamiseen-enemman-aikaa.
Kylänen, M. & Lintunen, J. 2025a. HYTE-toimintamallien arviointiperusteet ja -kriteerit. Alkuperäisteos 2019. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien arviointi. THL. Viitattu 7.4.2025.
Kylänen, M. & Lintunen, J. 2025b. HYTE-toimintamallien arviointi: Esittely toimintamallien edustajille ja arvioitsijoille. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien arviointi. THL. Viitattu 7.4.2025.
Kylänen, M.; Lintunen, J. & Kostiainen, E. 2025a. HYTE-toimintamallien arviointilomake. Alkuperäisteos 2019. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien arviointi. THL. Viitattu 7.4.2025.
OpenAI 2025. Microsoft 365 Copilot (huhtikuu) [Kerro asiakkaiden palvelutarpeiden lisääntymisestä ja työntekijöiden resursseista]. Viitattu 16.4.2025 https://copilot.cloud.microsoft/Copilot.
Savolainen, N. & Kylänen, M. 2023. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimintamallit käyttöön arviointia ja käyttöönottoa vahvistamalla. THL blogi. Viitattu 19.4.2025. https://blogi.thl.fi/hyvinvointia-ja-terveytta-edistavat-toimintamallit-kayttoon-arviointia-ja-kayttoonottoa-vahvistamalla/.
STM. 2024. Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma. Toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 34. Viitattu 19.4.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165923/STM_2024_34_J.pdf.
Terveydenhuoltolaki. 30.12.2010/1326. Viitattu 19.4.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326.
THL. 2023a. Hyvinvointijohtaminen. Viitattu 19.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen.
THL. 2023b. Tieto ja toimintamallit. Viitattu 19.4.2025. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tieto-ja-toimintamallit.
THL. 2024a. Alueellinen hyvinvointijohtaminen. Viitattu 19.4.2025. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/alueellinen-hyvinvointijohtaminen.
THL. 2024b. HYTE-toimintamallien arviointi. Viitattu 19.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tieto-ja-toimintamallit/hyte-toimintamallien-arviointi.
THL. 2024c. Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet sote-palvelujen uudistamisen, mutta tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa. Viitattu 19.4.2025. https://thl.fi/-/hyvinvointialueet-ovat-kaynnistaneet-sote-palvelujen-uudistamisen-mutta-tarvitsevat-taloutensa-tasapainottamiseen-enemman-aikaa.
Valtioneuvosto. 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 27. Viitattu 19.4.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163021/VN_2021_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi – pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 58. Viitattu 19.4.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Kuva: Pexels