
Toimittajahallintatyökalun valintaperusteet ja toimittajaehdokkaiden arviointi
Yritys X:n toimittajahallintatyökalun valinta ja arviointi: GEP vai Noventia?
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Yritys X:lle, ja sen tavoitteena oli selvittää toimittajahallintatyökalun valintaan vaikuttavat tekijät sekä vertailla kahta työkalua. Yritys X tutkii vaihtoehtoja vuoden 2025 aikana ja päättää vuoden lopussa, minkä työkalun ottaa käyttöön. Tuloksia hyödynnetään työkalujen arvioinneissa ja valinnassa, mikä auttaa valitsemaan parhaan työkalun, tehostaa työskentelyä ja parantaa toimittajahallintaa. Vertailussa olivat GEP ja Noventia. GEP arvioitiin paremmaksi monipuolisuutensa ja tekoälyn hyödyntämisen vuoksi.
Taustatietoa
Toimittajahallinta on prosessi, jossa yritykset johtavat, rakentavat ja ylläpitävät suhteita nykyisiin ja potentiaalisiin toimittajiin. Toimittajahallinnan kautta pyritään saavuttamaan kilpailuetua hyödyntämällä suhteita ja yhteyksiä. Yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa ja ulkoistamaan toimintoja, jotka eivät niitä ole. Yritykset pystyvät olemaan rajallisen toimittajajoukon kanssa tiiviissä yhteystyössä ja tarvitsevat erilaisia toimittajia, jotka hyödyttävät yritystä kukin omalla tavallaan.
Toimittajahallintatyökalut tekevät mahdolliseksi seurata toimittajien suorituskykyä reaaliajassa ja mahdollistavat paremman reagointikyvyn ja yhteistyön. Yritys X haluaa siirtyä pois Word- ja Excel-tiedostojen käytöstä kohti keskitettyä ja tehokasta toimittajahallintatyökalua.
Vertailun tulokset
Yritys X vertaili kahta toimittajahallintatyökalua GEP ja Noventia. Vertailussa käytettiin arviointikaavaketta, jonka kriteerit pisteytettiin. Näitä olivat muun muassa toimittajien segmentointi, suorituskyvyn seuranta, riskienhallinta, sopimusten hallinta, kustannusanalyysi, viestintäominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden hallinta, integraatiomahdollisuudet, skaalautuvuus, käyttäjäystävällisyys, kustannukset, tuki ja ylläpito, tekoäly, turvallisuus ja tietosuoja, demo- ja koekäyttötulokset sekä referenssit ja asiakaskokemukset.
GEP sai paremmat pisteet vertailussa usean syyn vuoksi:
- Monipuolisuus: laaja valikoima ominaisuuksia, kuten kulutusanalyysi, säästöjen seuranta, hankinta, sopimusten hallinta, toimittajahallinta ja hankinnasta maksuun -prosessi.
- Tekoälyn hyödyntäminen: Tekoälyä monipuolinen käyttäminen, mikä tehostaa prosesseja ja parantaa päätöksentekoa.
- Integraatiomahdollisuudet: Työkalu voidaan integroida toiminnanohjausjärjestelmään ja tarvittaessa skaalata yrityksen tarpeiden mukaan.
- Turvallisuus: Pilvipohjainen ratkaisu tuo tietosuojaan lisäturvaa.
Noventia tarjoaa helppokäyttöisyyttä ja joustavuutta:
- Joustavuus: työkalujen käyttäminen on mahdollista itsenäisesti tai integroituna muihin järjestelmiin. Käyttöönotto voi tapahtua nopeasti ja palvelua on mahdollista laajentaa tarpeen mukaan.
- Käyttäjäystävällisyys: Työkalu helppokäyttöinen ja Noventia tarjoaa perehdytystä sekä käyttöönottosuunnitelmia.
Lopuksi
Yritys X:n kannattaa tutustua työkaluihin toimittajien verkkosivujen ja ohjevideoiden avulla sekä järjestää demoesityksiä. Useamman henkilön osallistuminen arviointiin on tärkeää, jotta erilaiset näkökulmat huomioidaan parhaiten. Vaikka GEP sai vertailussa korkeammat pisteet, Noventia voi olla sopivampi vaihtoehto, jos joustavuus ja helppokäyttöisyys ovat ensisijaisia tarpeita.
Valintapäätös tulee vaikuttamaan Yritys X:n tehokkuuteen ja toimittajasuhteiden hallitaan. Opinnäytetyö ja vertailu tarjoaa hyödyllistä ja arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa löytämään parhaan työkalun yrityksen tarpeisiin.
Artikkelikuva Mudassar Iqbal Pixabaystä
Lähteet
Korkeakoski, M. 2025. Inventoinnin prosessin ja työohjeen päivittäminen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Choy, K.L., Lee, W.B. & Lo, V. 2002. Development of a case based intelligent customer–supplier relationship management system. Expert Systems with Applications 23 (3), 281-297. Viitattu 26.3.2025. https://doi.org/10.1016/S0957-4174(02)00048-9
Cui, L., Wu, H., Wu, L., Kumar, A. & Tan, K. 2023. Investigating the relationship between digital technologies, supply chain integration and firm resilience in the context of COVID-19. Annals of Operations Research 327, 825-853. Viitattu 25.3.2025. https://doi.org/10.1007/s10479-022-04735-y
Gadde, L.- E. & Snehota, I. 2000. Making the Most of Supplier Relationships. Industrial Marketing Management 29 (4), 305-316. Viitattu 25.3.2025. https://doi.org/10.1016/S0019-8501(00)00109-7
Forkmann, S., Henneber, S., Naudé, P. & Mitrega, M. 2016. Supplier relationship management capability: a qualification and extension. Industrial Marketing Management 57, 185-200. Viitattu 26.3.2025. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2016.02.003
Moradlou, H., Roscoe, S. & Ghadge, A. 2020. Buyer-supplier collaboration during emerging technology development. Viitattu 25.3.2025. https://www.researchgate.net/publication/338765323_Buyer-supplier_collaboration_during_emerging_technology_development
Wieland, D. & Ivens, B. 2025. Not quite alike: Supplier relationship management in B2B marketing and supply chain literature. Industrial Marketing Management 126, 30 – 43. Viitattu 24.3.2025. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2025.02.004
Yang, Q., Li, S., Cui, H. & Qiao, J. 2023. How does supplier relationship management affect supplier innovation contribution? Interorganizational learning and social exchange theory integrated perspectives. Industrial Marketing Management 114, 165-180. Viitattu 27.3.2025. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2023.08.003