Kierrätysasteen nosto rakennustyömaan runkovaiheessa
Rakennustyömaalla syntyy paljon erilaisia jätteitä, ja siksi kierrätysasteen nostaminen ja jätehuoltoprosessin kehittäminen ovat rakentamisen kestävän kehityksen kannalta ajankohtaista ja tärkeää. Jätelaissa määrätään, että 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä tulisi kierrättää eli hyödyntää muutoin kuin energiana. Kierrätysasteen nostaminen ja lajittelun parantaminen pitää työmaakustannukset kurissa, luo turvallisempaa työympäristöä sekä osoittaa rakennusliikkeen arvomaailmaa.
Jotta kierrätysastetta saadaan nostettua, vaatii se työmaalla hyvän lajittelun mahdollistamista, jätehuoltosuunnitelman laatimista ja noudattamista, yhteistyötä ja kommunikointia jätehuoltokumppanin ja urakoitsijoiden kanssa sekä työmaan työntekijöiden tiedon ja motivaation lisäämistä kierrätyksen suhteen.
Rakennusmestari (AMK) tutkintoon liittyvässä opinnäytetyössä selvitetään kohdetyömaan nykyistä jätehuoltoprosessin tilannetta sekä kierrätysastetta sekä tutkitaan ja käsitellään keinoja näiden kehittämiseksi ja nostamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena on etsiä ja löytää käytännön lajittelutapoja kierrätysasteen nostamiseksi lain vaatimaan 70 %:n tavoitteeseen kohdetyömaan runkorakentamisen aikana.
Mitä tarkoittaa kierrätysaste ja miten se eroaa hyötykäyttöasteesta ja lajitteluasteesta?
Termien tunnistaminen rakennustyömaalla on yksi askel kierrätysasteen nostamiseksi. Kun rakennustyömaalla tiedetään ja ymmärretään termit, ja niiden erot, pystytään tehokkaammin kierrätysastetta nostamaan. Alla jätehuoltoprosessin tärkeimpiä termejä:
Kierrätysaste kertoo, kuinka suuri osuus jätteestä ohjataan kiertoon hyödynnettäväksi materiaalina polttamisen sijaan. Mitä enemmän materiaalia kiertää, sitä isompi kierrätysaste on. Huomiona, jos jätteitä ei lajitella, siitä ei voida tehdä uutta materiaalia, ja silloin kierrätysaste ei nouse. Lyhyesti, jos jäte päättyy polttoon, se raportoidaan hyötykäyttönä. Mikäli jätteestä voidaan tuottaa uusia materiaaleja, se nostaa kierrätysastetta
Hyötykäyttöaste eroaa kierrätysasteesta siten, että hyötykäytöksi lasketaan lajittelun lisäksi myös jätteen poltto. Kun jätejae ohjataan polttoon, siitä saadaan energiaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusten lämmittämiseen. Rakennustyömaalla, joilla lajittelu ja kierrätys on alkutekijöissä, onkin usein hyvin korkea hyötykäyttöaste, koska jätettä viedään poltettavaksi.
Lajitteluaste kertoo, kuinka suuri osa jätteestä lajitellaan, mutta se ei ota kantaa siihen, meneekö jäte lajittelun jälkeen kierrätykseen vai hyötykäyttöön. On tärkeää, että jätteet lajitellaan omiin jakeisiinsa huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti.
Tällä hetkellä suurin osa työmaalla syntyvästä puujätteestä päätyy polttoon, eli siitä tuotetaan energiaa. Tämä nostaa työmaan hyötykäyttöastetta, muttei vaikuta kierrätysasteeseen. Monelle rakennustyömaalle voi tulla yllätyksenä, että puujätteen lajittelu ei näykkään kierrätysasteen nousussa. Polttoon toimitettava puu luokitellaan jäteraportissa hyötykäytön alle, oli se, miten tahansa lajiteltu. Jos työmaalla syntyneestä puujätteestä saadaan tuotettua uutta materiaalia, kuten esimerkiksi vaneria tai lastulevyä, se raportoidaan kierrätyksenä. Tätä jätejaetta kutsutaan kierrätyspuuksi.
Runkorakentamisen vaiheessa syntyvät jätteet ja niiden vaikutus kierrätysasteeseen
Rakennustyömaalla syntyy paljon erilaisia jätteitä eri työvaiheissa, ja siksi on hyvä tunnistaa ja tiedostaa niissä syntyvät jätteet sekä niiden vaikutus kierrätysasteeseen.
Kierrätysastetta nostavia jätteitä ovat sellaiset, joista pystytään tuottamaan uutta materaalia. Runkorakentamisen vaiheessa näitä ovat:
- Kierrätyspuu
- Betoni- ja tiilijäte
- Metalli
- Pahvi
- Kalvomuovit
Kierrätysastetta laskevat ne jätteet, jotka päätyvät polttoon tai niistä ei saada tuotettua uutta materiaalia. Näitä ovat:
- Rakennusjäte
- PVC-muovi
- Energiajäte
Rakennustyömaalla jätteiden tunnistuksessa ja jätehuoltoprosessin suunnittelussa oleisessa osassa on työmaan jätteenhuoltosuunnitelma. Suunnitelman teosta vastaa yleisesti rakennustyömaan vastaava mestari, työmaaninsinööri ja paikallinen jätehuoltopalvelua tarjoava asiantuntija. Jätehuoltosuunnitelmassa pohditaan ja suunnitellaan toimenpiteet kierrätyksen ja jätehuollon järjestämiseksi kestoltaan koko työmaan ajaksi. Eri työvaiheissa syntyy eri jätteitä, ja siksi keräystavat ja välineet ovat erilaisia ja kokoisia.
Tärkeää on myös suunnitella mihin jätteen kerätään työkohteessa, miten ne lajitellaan sekä miten jätteet siirretään työpisteeltä työmaan jätepisteeseen. Jotta jätehuolto työmaalla toimii, on tärkeää, että jokainen työntekijä tietää oman vastuunsa jätteiden lajittelussa ja siitä syntyvistä kustannuksista, sillä väärin lajiteltu jäte voi tuoda isojakin lisäkustannuksia työmaalle.
Käytännön keinot kierrätysasteen nostamiseksi ja lajittelun parantamiseksi
Jotta kierrätysaste nousee työmaalla, tarvitaan toimiva lajittelu. Jotta lajittelu toimii, on lajittelu mahdollistettava ja toteutettava mahdollisimman helpoksi jätteen tekijälle ja jätteen syntypaikalle. Kun jätehuoltoprosessi on työmaalla suunniteltu hyvin, keinojen siirtäminen käytäntöön on helpompaa toteuttaa.
Keräys- ja lajitteluastiat suunnitellaan ja sijoitetaan jätemäärän sekä tilan tarpeen mukaan. Runkorakentamisen holvityövaiheessa työryhmän mukana keräysastioina kulkevat kaksi kerroskärryä, kaksi muovista jätteenkeräysastiaa (sulo) ja yksi kalvomuovin keräysteline. Astiat sijoitetaan alemmalla holvilla kootusti sovittuun paikkaan, jotta jätteen syntyessä jäte on helposti lajiteltavissa. Astiat on merkittävä myös selkeästi, joka edesauttaa lajittelun onnistumista.
Työmaalle sijoitettujen lajitteluastioiden täyttyessä ne tyhjennetään työmaan jätteiden pääkeräysastioihin. Lajitteluastioiden tyhjennyksestä vastaa käytännössä työmaalla vastuutettu työntekijä yhteistyössä vastuutetun työnjohtajan kanssa. Vastuutettu työntekijä pitää huolen siitä, että lajitteluastiat ja pääkeräysastiat pysyvät täyttökelpoisina, ja ilmoittaa työnjohdolle pääkeräysastioiden tyhjennystarpeista. Hän myös huolehtii siitä, että lajitteluastiat ovat suunnitelluissa paikoissa, ja niitä on tarvittava määrä jätteiden syntypaikalla.
Pääkeräysastioiden tyhjennykset voidaan jätehuoltopalvelun tarjoasta riippuen tilata erikseen soittamalla, heidän tarjoamalla sovelluksella tai sovitulla tyhjennysvälillä.
Lajittelun onnistumista ja sen vaikutusta kierrätysasteeseen seurataan työnjohdon tai työmaainsinöörin toimesta. Kohdetyömaalla seuraamiseen käytettiin jätehuollon yhteistyökumppanin tarjoamaa sovellusta, johon tallentuu automaattisesti työmaalta heille toimitetut jätteet. Opinnäytetyön kirjoitushetkellä kohdetyömaa eteni viidennen kerroksen holvityövaiheessa ja kierrätysaste oli 89%, mikä ylittää tavoitteen.
Työmaan lähtötilanteeseen verraten työmaalla löydettiin uusia ratkaisuja astioiden sijoitteluun ja merkitsemiseen hyvän suunnittelun ja jätehuoltosuunnitelman kautta. Lisäksi työntekijöiden asenne kierrätykseen ja jätehuollon parantamiseen kohosi, vaikka uudehkon asian ja toimintatavan tuominen työmaalle voikin olla välillä haastavaa.
Kehitettävää työmaatoiminnassa on saada kierrätyksestä ja lajittelusta entistä enemmän rutiininomaisempaa, työarkeen ja työskentelyyn kuuluvaa toimintaa. Lisäksi työmaille voisi suunnitella ja kehittää työntekotapoja, jotka synnyttäisivät vähemmän jätettä. Näitä olisivat esimerkiksi tarkempi määrälaskenta ylimääräisen tavaran ja jätteen välttämiseksi sekä vaihtoehtoiset työtavat.
Lähteet
Lahtonen T. 2022 Runkotyövaiheen kierrätysasteen nostaminen kerrostalotyömaalla – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö