Radonin mittaaminen helpottuu – saadaanko syöpätapauksia vähennettyä?
Radon on näkymätön terveysriski, jonka mittaaminen on perinteisesti ollut hidasta ja teknisesti haastavaa. Radon on hajuton, näkymätön ja radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy yleisesti maaperässä ja rakennusten sisäilmassa. Se on toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Suomessa sairastuu tilastojen mukaan radonista aiheutuvaan keuhkosyöpään vuosittain noin 300 ihmistä, silti radonmittauksia laiminlyödään. Uusi reaaliaikainen ja helposti käyttöönotettava mittausjärjestelmä voi muuttaa tilannetta merkittävästi.
Opinnäytetyössä vertailtiin uudenlaista anturijärjestelmää perinteisiin mittausmenetelmiin ja arvioitiin sen käytännön soveltuvuutta sisäilman radonpitoisuuden seurantaan. Mittaamiseen on perinteisesti käytetty ns. radonpurkkeja, joiden avulla voidaan selvittää pitkän aikavälin keskimääräinen altistus. Ongelmana on, että radonpitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti vuorokauden aikana esimerkiksi ilmanvaihdon, painesuhteiden tai sääolosuhteiden vaikutuksesta. Tällöin pelkkä pitkän mittausjakson keskiarvotulos ei kykene paljastamaan todellista altistushuippua tai sen ajoittumista, mikä voi heikentää mittausten hyödyllisyyttä rakennusterveyden arvioinnissa.
Reaaliaikaista tietoa helposti ja nopeasti
Tässä työssä tarkasteltiin uutta radonmittauksen innovaatiota, Miran DLS -dataloggerijärjestelmään yhdistettyä, Radonovan valmistamaa ROBIN-radonanturia. Kyseinen järjestelmä mittaa jatkuvasti sisäilman radonpitoisuutta ja siirtää tiedot pilvipalveluun, josta niitä voi seurata verkkoselaimella reaaliaikaisesti missä tahansa, milloin tahansa. Järjestelmään voi kytkeä useita erityyppisiä mittausantureita, joiden avulla voidaan seurata samanaikaisesti muun muassa lämpötilaa, ilmankosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja painesuhteita.
Laitteen merkittävimpiä etuja ovat:
- helppo käyttöönotto ilman erillistä ohjelmistoa
- tulosten jatkuva päivittyminen (esimerkiksi kymmenen minuutin välein)
- selkeä ja visuaalinen datan esitystapa
- mahdollisuus seurata olosuhteiden vaikutusta radonpitoisuuteen.
Järjestelmä poikkeaa radonpurkeista siten, että se tarjoaa käyttäjälle paljon enemmän kuin pelkän keskiarvon: se antaa kokonaiskuvan radonpitoisuuden käyttäytymisestä mittausajalta.
Mittaamalla ja korjaamalla voidaan estää syöpiä
Tutkitun järjestelmän suurin vahvuus on sen potentiaali madaltaa kynnystä radonmittaukseen. Mittalaitteiston yksinkertainen käyttöönotto, automaattinen tiedonsiirto ja selkeä käyttöliittymä tekevät mittauksesta helppoa myös niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta radonin mittaamisesta. Tämä voi kannustaa erityisesti rakennusten omistajia, taloyhtiöitä ja kiinteistönhuollosta vastaavia tahoja aloittamaan mittaukset matalammalla kynnyksellä tilanteissa, joissa mittaukset ovat aiemmin jääneet tekemättä esimerkiksi mittauksen monimutkaisuuden, ajallisen keston tai resurssipulan vuoksi. Kun radonmittaus muuttuu yhtä vaivattomaksi kuin lämpötilan seuraaminen, se voi edistää mittausten yleistymistä ja mahdollistaa ongelmakohtien tunnistamisen ajoissa.
Laajemmassa mittakaavassa tämä voi edistää sisäilman turvallisuutta ja väestön terveyttä merkittävästi. Kun altistuminen radonille havaitaan ajoissa, myös korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä varhain. Tämä tekee uudesta järjestelmästä paitsi teknologisesti edistyksellisen, myös kansanterveydellisesti vaikuttavan innovaation.
Lähteet
Kuittinen, K. 2025. Radonmittaus etäluettavalla langattomalla dataloggerijärjestelmällä osana rakennuksen olosuhteiden seurantaa – Theseus. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Artikkelikuva: ChatGPT