• lymfooma
• murrosikä
• seksuaalisuus
• Tukeminen

Sairaanhoitajan on vaikeaa ottaa seksuaalisuus puheeksi tai toteuttaa siihen liittyvää ohjausta ilman tarvittavaa tietopohjaa tai käytännön työkaluja. Miksi terveydenhuollon ammattilainen kokee aiheen vaikeaksi ja miten seksuaalisuuden käsittelyä hoitotyössä voisi edistää?   

Seksuaalisuus on yksi ihmisen perusominaisuuksista. Seksuaalisuus on moniulotteinen käsite, johon liittyvät muun muassa yksilön sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, lisääntymiseen vaikuttavat tekijät sekä sukupuolirooleihin ja -odotuksiin liittyvät kokemukset. (Väestöliitto 2018.) 

Seksuaalisuus koetaan yhä edelleen vaikeaksi puheenaiheeksi. Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen tulisi mahdollistaa kaikissa asiakaskohtaamisissa. Ammattilaisen henkilökohtaiset arvot, asenteet tai ammattitaidon puutteet eivät saa estää seksuaalisuuteen liittyvien aiheiden käsittelyä. (THL 2023.) 

Miksi seksuaalisuudesta puhuminen on vaikeaa?  

Terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen puute seksuaalisuudesta käsittelemiseen potilaan kanssa heikentää potilaan kokonaisvaltaista terveydenhoitoa. Opinnäytetyössä käsitellyssä Quarello ym. (2023, 886) tutkimuksessa teetetyn kyselyn mukaan terveydenhuollon ammattilaisista 95,3 % vastasivat, etteivät he ole saaneet koulutusta nuorten syöpää sairastavien aikuisten seksuaaliterveyden edistämiselle sekä 

noin 79 % terveydenhuollon ammattilaisista otti seksuaalisuuden puheeksi murrosikäisen tai nuoren aikuisen potilaan kanssa vain potilaan pyynnöstä tai satunnaisesti oma-aloitteisesti. 

Kaufman ym. (2024, 1015) kertovat, että seksuaalisuudesta puhuminen tuntuu terveydenhuollon ammattilaisille vaikealta. Syitä tähän olivat muun muassa: 

• tietämättömyys 

• miten ottaa aihe puheeksi 

• koulutuksen tai opetusohjauksen puute 

• resurssien puute 

• uskomus potilaiden kiinnostuksen puutteesta seksiin 

• aiheen arkaluonteisuus 

• ajanpuute 

• liian sairas potilas ja se, että potilas ei itse ota asiaa puheeksi. 

Vanhempien läsnäolo tai puuttuminen seksuaalisuuteen liittyvään keskusteluun lisäsi riskiä seksuaalisuuteen liittyvien asioiden huomioimatta jättämiseen (Tomioka ym. 2022, 6; Quarello ym. 2023, 885-886).   

Sairaanhoitaja murrosikäisen potilaan seksuaalisuuden tukena  

Seksuaalisuus on laaja käsite, joka sisältää muutakin kuin sukupuoliyhteyteen liittyvät teemat (Ussher ym. 2015, 15). Etenkin murrosikäisten seksuaalisuuden kehitys on yksilöllistä. Kehityksen pääpainona on seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin muodostuminen. (Terveyskylä 2020; Santalahti 2024.) Osa nuorista voi tarvita tukea heikentyneeseen itsevarmuuteen tai sukupuoli-identiteetin kokemukseen. Hoitotyössä tulee huomioida murrosikäisen potilaan ikä- ja kehitystaso, jotka ohjaavat seksuaalisuuteen liittyvien teemojen käsittelyä. Tunnistamalla murrosikäisen potilaan seksuaalista kehitystä ja kypsyyttä, sairaanhoitaja voi käsittää potilaan tuen ja ohjauksen tarvetta. 

Lymfooma ja sen hoitomuodot voivat horjuttaa normaalia seksuaalista kehitystä aiheuttaen nuorelle epävarmuutta ja etäisyyttä omaa kehoa kohtaan. Nuoret potilaat voivat kokea erilaisuuden tunnetta verratessaan itseään muihin samanikäisiin nuoriin, jolloin minäkuva ja itsevarmuus voivat heikentyä.  

Rohkaisevalla ja kannustavalla otteella nuorta voidaan kannustaa ajattelemaan seksuaalisuuttaan muuttuvana elämän osa-alueena. Nuoren potilaan huolta voidaan tukea kertomalla, että seksuaalisuuteen liittyvät häiriöt tai muutokset ovat useimmiten lyhytaikaisia. Otollisen keskusteluympäristön luominen nuorelle potilaalle antaa mahdollisuuden avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun. Sairaanhoitajan tulisi mahdollistaa hoitotilanteessa kahdenkeskistä aikaa potilaan kanssa, jotta arkaluonteisemmille aiheille olisi tilaa.  

Murrosikäisen potilaan seksuaalisuuden käsitteleminen voi ennaltaehkäistä myöhäisempiä pitkäaikaishaittoja. Tiedon jakaminen ja tarvittavan tuen antaminen luovat nuorelle luottavaisuutta tulevaan sekä tukea seksuaaliseen kehitykseen. 

Sairaanhoitajan ammatilliset valmiudet seksuaalisuuden käsittelyyn  

Terveydenhuollon ammattilaisille on kehitetty puheeksi ottamisen malli, jota hyödyntämällä seksuaalisuudesta puhuminen voi tuntua luontevammalta niin ammattilaiselle kuin potilaalle. Sen tarkoituksena on luoda avoin ja hyväksyvä ilmapiiri keskustelulle. Puheeksi ottamisen malli on nimetty PLISSIT-malliksi. (Wettergren ym. 2022, 1170; Quarello ym. 2024, 888.) Puheeksi ottamisen työkalun hyödyntäminen hoitotyössä lisäisi sairaanhoitajien varmuutta ja johdonmukaisuutta käsitellä seksuaalisuutta potilaan kanssa. Puheeksi ottamisen malli ohjaisi sairaanhoitajaa ammatilliseen otteeseen, jolloin hänen omat asenteensa ja uskomuksensa eivät vaikuttaisi keskustelun laatuun tai sisältöön.  

Koulutusta seksuaalisuuden puheeksi ottamiselle tulisi järjestää organisaatiotasolla. Sairaanhoitajan voi olla vaikeaa hahmottaa nuorten potilaiden seksuaalisuuden merkitystä, mutta asian puheeksi ottamista ja sen käsittelyä ei voi jättää yksilön vastuulle. Yhteiset linjaukset ohjaavat sairaanhoitajia sisällyttämään seksuaalisuuden huomioimisen osaksi hoitotyötä. 

Terveydenhuollon ajanpuute on ajankohtainen huolenaihe, mutta seksuaalisuudesta puhumista ei tulisi jättää huomioimatta. Nuorille olisi hyvä jakaa sairaanhoitajan toimesta seksuaalisuuden puheeksi ottamisen yhteydessä esitteitä, jotka tarjoaisivat tietoa sairauden mahdollisista vaikutuksista seksuaalisuuteen. Ennakoiva tiedonanto helpottaisi nuorta ymmärtämään muutoksia ja madaltaisi kynnystä keskustella niistä.  

Seksuaalisuudesta saa puhua – kohti tabujen purkamista hoitotyössä   

Hoitotyön kehittämisessä korostuvat koulutus, työyhteisön tuki ja selkeät organisaatiolinjaukset. Seksuaalisuuden käsittely edellyttää lisäkoulutusta, konkreettisia työvälineitä ja rohkaisua organisaatiotasolla, jotta siitä keskusteleminen tulisi osaksi hoitotyön rutiineja. Murrosikäisten haavoittuva asema ja kehitysvaihe edellyttävät aiheen aktiivista puheeksi ottamista erityisesti vakavan sairauden yhteydessä. 

Sairaanhoitajien valmiudet seksuaalisuudesta keskustelemiseen edistäisivät avoimempaa ilmapiiriä sekä tukisivat potilaan seksuaalisuuteen liittyvien tarpeiden integroimista osaksi potilaan yksilöllistä hoitoa.  

Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön Pesonen & Valtanen. 2025. Lymfoomaa sairastavan murrosikäisen seksuaalisuuden tukeminen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Lähteet

Kaufman, R. Agrawal, L. Teplinsky, E. Kiel, l. Abioye, O. & Florez, N. 2024. From diagnosis to survivorship addressing the sexuality of women during cancer. The Oncologist. Vol. 29, No 12, 1014-1023. Viitattu 14.4.2025. https://doi.org/10.1093/oncolo/oyae242 

Quarello, P. Toss, A. Berchialla, P. Mascarin, M. Lambertini, M. Canesi, M. Milano, G M. Incorvaia, L. Banna, G L. Peccatori, F. & Ferrari, A. 2023. Healthcare Professional Communication on Sexual Health: A Report from the Italian Working Group on Adolescents and Young Adults with Cancer. The Oncologist. Vol. 28, No 10, e884-e890. Viitattu 14.4.2025. https://doi.org/10.1093/oncolo/oyad175 

Santalahti, T. 2024. Tietoa potilaalle: Sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen. Terveysportti, Duodecim. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 14.4.2025 https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/dlk01304/search/Sukupuoli-identiteetin%20ja%20seksuaalisen%20identiteetin%20muodostuminen Vaatii käyttöoikeuden. 

Terveyskylä. 2020. Seksuaalisuus. Viitattu 14.4.2025. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/seksuaaliterveys/seksuaalisuus-elamankaaressa/seksuaalisuus  

Tomioka, A. Obama, K. Okada, H. Yamauchi, E. Iwase, K. & Maru, M. 2022. Nurse’s perceptions of support for sexual and reproductive issues in adolescents and young adults with cancer. PLoS ONE. Vol. 17, No 6. Viitattu 14.4.2025. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0265830 

THL. 2023. Seksuaalisuus puheeksi. Viitattu 14.4.2025. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/seksuaalisuus-puheeksi 

Ussher, J. Perz, J. & Gilbert, E. The Australian Cancer and Sexuality Study Team. 2015. Perceived causes and consequences of sexual changes after cancer for women and men: a mixed method study. BMC Cancer. Vol. 15, No 268. Viitattu 14.4.2025. https://doi.org/10.1186/s12885-015-1243-8 

Väestöliitto. 2018. Mitä on seksuaalisuus? Viitattu 14.4.2025. https://www.hyvakysymys.fi/video/mita-on-seksuaalisuus/ 

Wettergren, L. Eriksson, Lars E. Bergström, C. Hedman, C. Ahlgren, J. Smedby, Karin E. Hellman, K. Henriksson, R. & Lampic, C. 2022. Prevelance and risk factors for sexual dysfunction in young women following cnacer diagnosis – a population-based study. Acta Oncologica. Vol. 61, No 10, 1165-1172. Viitattu 14.4.2025. https://doi.org/10.1080/0284186X.2022.2112283  

Kuva: Pixabay.