CAD-mallinnus osana veteraaniauton entisöintityötä
Computer-Aided-Design eli CAD on tietokoneavusteista suunnittelua, joka on yksi nykyajan teknisen suunnittelun menetelmistä. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita aina uuden tekniikan suunnittelua, vaan se voi tarjota uusia työkaluja myös entisöintiprojekteihin. Turun kaupunginkirjasto on herättämässä henkiin palan suomalaista historiaa entisöimällä Suomen ensimmäisen kirjastoauton, Vanhan Ykkösen. Osana tätä projektia auton korista tehtiin kolmiulotteinen (3D) digitaalinen pintamalli.
Vanha Ykkönen on rakennettu vuonna 1961 Ford Thames Trader -kuorma-auton rungon päälle. Sen persoonallinen muoto syntyi käsityönä Nummelan koritehtaalla Piispanristillä. Kirjastoauton aktiivivuodet olivat 1961–1975 välisenä aikana ja niiden jälkeen se oli matkailuautokäytössä yksityisillä omistajilla. Vuonna 1987 auto on ajettu Karstulan Västingin kylään metsän laitaan, missä se toimi kalamajana löytymiseensä saakka vuonna 2001. Auton yleiskunto on kovin rapistunut, auton koripeltien alla oleva aikanaan hienosti valmistettu puurunko on valtaosin lahonnut ja sitä myötä suorastaan kokonaan kadonnut.
Laserkeilaus
Laserkeilaus, tai ehkä tutummalta nimeltään 3D-skannaus, perustuu lasersädekimppujen heijastamiseen kohdepintaan ja niiden takaisinheijastumisen analysointiin. Matkaan kulunut aika ja heijastuskulma kertovat laitteistolle kohdepinnan etäisyyden, koon ja muodon. Laitteiston ominaisuuksista riippuen on mahdollista saada myös lisätietoja kohdepinnasta kuten väri.
Keilauksesta saatava pistepilvi vastaa alle millimetrin sadasosien tarkkuudella mitattua pintaa.
Ennen korin purkamista ja varsinaisen entisöinnin aloittamista on tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto talteen korin muodoista ja mitoista. Keilauksesta saatava pistepilvi vastaa alle millimetrin sadasosien tarkkuudella mitattua pintaa. Tätä pistepilviverkkoa referenssinä käyttäen on mahdollista tehdä realistisen näköinen ja mittatarkka kolmiulotteinen pintamallinnus.
Mallinnus
Itse mallinnusprosessi jakautui kahteen eri vaiheeseen. Päämuotojen luomiseen SubDivision-mallinnustekniikalla, joka soveltuu hyvin orgaanisten muotojen luomiseen ja tämän jälkeen yksityiskohdat luotiin pääasiallisesti NURBS-mallinnuksella. Pintamallia ei voitu tehdä täysin pistepilviverkon mukaan sillä kori nykytilassaan sisältää paljon ajan tuomia vaurioita ja käyttötarkoituksen vaihtumisen jälkeen tehtyjä muutostöitä. Mallinnuksessa olikin tavoitteena palauttaa Vanhan Ykkösen alkuperäinen ilme, kunnioittaa vanhoja tekotapoja eli ei tehdä korista myöskään täydellistä. Syntynyt pintamalli oli nykypäivän käsityötä, enemmänkin mallintajan näkemys korista kuin täydellinen kopio alkuperäisestä tai korin nykytilasta. Suurimmassa osassa korin pinta-alaa ollaan kuitenkin millimetrien sisällä alkuperäisestä muodosta ja tämä riittää hyvin entisöintiprojektin tarpeisiin.
Valmiista 3D-pintamallista voi tarkistaa esimerkiksi korin pinnan muodostavien koripeltien mittoja ja muotoja. Koria kasassa pitäneen puurungon nyt jo lahonneita koolauksia voi uudistaa tätä mallia hyödyntäen. Korin ulkopintaa käyttäen voidaan tehdä sapluuna, jossa näkyy runkopuiden muoto. Lisäarvona tässä työssä syntyneen 3D-mallin voi ajatella olevan rekonstruoitu ”uusi”, mutta silti se vanha tuttu, Vanha Ykkönen.
Lähteet
Korhonen, P. 2024. Museoauton pintamallinnus : Vanha Ykkönen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Instagram: https://www.instagram.com/vanhaykkonen
Facebook: https://www.facebook.com/vanhaykkonen.kirjastoauto/?locale=fi_FI