Enemmän simulaatioita, enemmän osaamista.
Simulaatio ja simulaattorit ovat olleet osana koulutusta jo pitkään. Simulaatio on osa koulutusta lentäjillä, astronauteilla, terveydenhuollossa, poliiseilla, laivastossa ja armeijassa ja tietenkin kuljettajakoulutuksessa. Kaikilla edellä mainituilla aloilla syyt simulaatioharjoittelun hyödyntämiseen ovat lähtökohtaisesti samat: oikean toiminnan tai toimintatavan harjoittelu riskittömässä ympäristössä sekä taloudellinen kannattavuus.
Artikkelin otsikko voi hieman johtaa harhaan, sillä oikeampi termi olisi ehkä: ”Enemmän simulaatiota, nopeammin osaamista.” Tämä tarkoittaa, että simulaatiokoulutusta tukena käyttämällä pyritään saavuttamaan haluttu osaamisen taso aikaisemmin kuin pelkästään perinteisiä harjoituksia teettämällä. Esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmän peruuttaminen voi vaikuttaa ylitsepääsemättömän vaikealta istuttaessa oikean rekan ratin takana. Hyvin toteutetussa simulaattoriharjoituksessa ajoneuvoyhdistelmän dynamiikkaa voi harjoitella ilman ajoneuvon vaurioitumisen riskiä ja raskaan ajoneuvon ympäristövaikutuksia.
Simulaatioharjoitusten tulee olla laadittu tarkoituksenmukaiseksi ja opiskelijan tulee saada harjoitukseen pohjustus sekä palaute suorituksesta. Vaikka simulaattorit ovat hankintahinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin oikeat työvälineet kuljetusalalla, ei niitä tulisi pitää pelkkinä pelikoneina. Opiskelija saattaa viettää jonkin aikaa vain pelailemalla harjoituksia, mutta mikäli hänellä ei ole selkeää pämäärää tai hän ei saa palautetta toiminnastaan, jonka pohjalta voisi kehittyä, jää harjoittelu simulaattorilla kovin tyhjäksi.
Sana opinnäytetyöstä
Opinnäytetyössä kehitettiin suunnitelma simulaattoreiden käytön tehostamiselle ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa, mittarit tehokkuuden analysointiin, seurattiin muutoksen vaikutuksia simulaattorin käyttöasteeseen ja luotiin suunnitelma miten simulaattoreita voisi parhaiten hyödyntää logistiikan perustutkinnossa uusien tutkinnonperusteiden mukaisesti. Tutkimus suoritettiin osittain kvantitatiivisena tutkimuksena ja osittain parhaita käytänteitä vertailevana kirjallisuuskatsauksena. Pääasiallinen tieto kohdeorganisaation simulaatio-opetuksen tilasta ja sen kehityksestä pohjautui opiskelijakohtaisesta simulaattorille tallentuneesta käyttäjätiedosta. Ensimmäinen ja lähtötilanteen analyysin pohjana oleva tieto oli vuodelta 2020 ja toinen data vuodelta 2022.
Simulaattoriopetuksen ohjauksen selkeyttäminen, ohjauksen keskittäminen sekä selkeämmän varausjärjestelmän luominen yhdessä selkeiden tavoitteiden asettamisen kanssa lisäsi, paitsi simulaattoreita käyttävien opiskelijoiden määrää, myös yksittäisen opiskelijan keskimääräistä simulaattorilla viettämää harjoitteluaikaa. Tutkimus paljasti, että aikaisemmin simulaattoreiden käyttö oli ollut todellakin tehotonta, mutta myös sen että koulutuksen suunnittelussa ollaan menossa oikeaan suuntaan.
Lähteet:
Ryytty, O. 2023. Simulaatio-opetuksen kehittäminen logistiikan koulutuksessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Huotari, V. ja Kalalahti, J. 2017. Työ, koulu ja simulaatio ammattiin oppimisessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 19(1), 47-55.
Hyvönen, H. ja Teppo, I. 2018. Siirtovaikutus simulaatiokoulutuksessa sopimuspalokuntalaisten kokemana. Pro-gradu. Lapinyliopisto.
Salakari, H. 2010. Simulaattorikouluttajan käsikirja. 2012. Hakapaino Oy, Helsinki 2012.