• joukkoliikenne
• linja-autokalusto
• sähköistyminen

Suomen paikallisliikenteen linja-autokalusto sähköistyy tällä hetkellä nopealla tahdilla ja esimerkiksi Suomen suurimman joukkoliikenteen järjestäjän HSL:n liikenteestä vuonna 2023 jo 34 % toteutuu sähköbusseilla, kun se vuonna 2018 oli vain 1 %.

Mistä joukkoliikenteen sähköistyminen johtuu?

Euroopan Unionin vuonna 2021 säätämä Euroopan ilmastolaki velvoittaa EU:ta vähentämään hiilidioksidipäästöjään 55 % vuoden 1990-tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU on sitoutunut tähän kansainvälisessä YK:ssa allekirjoitetussa Pariisin ilmastosopimuksessa.

Vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden lisäksi EU on kirjannut ilmastolakiin tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallitus on omassa ilmastolaissamme päätynyt vieläkin tiukempaan tavoitteeseen: olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU on säätänyt puhtaiden ajoneuvojen direktiivin, joka mm. velvoittaa kunnallisia toimijoita hankkimaan enenevässä määrin puhtaita ajoneuvoja. Esimerkiksi Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) kohdalla tämä tarkoittaa, että vuoteen 2025 mennessä 35 % liikenteestä tulee suorittaa päästöttömillä linja-autoilla.

Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2021 hieman yli 20 % Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä, tehden liikennesektorista yhden merkittävimmistä päästölähteistä Suomessa. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää käytännössä kolmella tavalla: vähentämällä ajosuoritteen määrää, tekemällä ajoneuvoista energiatehokkaampia ja käyttämällä vähemmän päästäviä tai päästöttömiä käyttövoimia, kuten esimerkiksi sähköä tai vetypolttokennoa. Tällä hetkellä Suomessa ollaan murroskohdassa, kun sähköbussit ovat korvaamassa vanhat dieselkäyttöiset linja-autot.

Miksi juuri sähkö?

Tällä hetkellä Suomessa kuntien hankintaa ohjaa Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista eli ”Laki puhtaista ajoneuvoista”. Se antaa hyötyajoneuvojen kohdalla mahdollisuuden käyttää myös uusiutuvaa dieseliä, biokaasua tai vetyä sähkön lisäksi. Tällä hetkellä näistä ainoastaan sähkö ja vety ovat täysin päästöttömiä. Edellytyksenä on, että ajoneuvoissa sekä vedyn valmistuksessa käytetty sähkö on tuotettu puhtaasti esimerkiksi vesi- tai tuulivoimalla. Vedyn ongelmaksi tosin muodostuu sen valmistus, johon vielä nykypäivänä kuluu niin paljon energiaa, että se ei ole energiatehokkuudessa vertailukelpoinen sähköajoneuvojen kanssa. Mikäli vedyn valmistusprosessia saadaan kehitettyä, on mahdollista, että näemme sähkölle vielä tulevaisuudessa kilpailijan.

Mikä Suomessa määrittää, millaisia linja-autoja teillämme liikkuu?

Paikallisen joukkoliikenteen järjestäminen Suomessa on kuntien vastuulla ja eri kaupunkien joukkoliikenteen järjestäjät, kuten esimerkiksi Helsingin HSL, määrittävät vaatimukset autokalustolle. Paikallisliikenteen järjestäjillä onkin suhteellisen vapaat kädet määrittää esimerkiksi matkustamon varustelua ja layoutia koskevia vaatimuksia.

Kansainvälinen lainsäädäntö, kuten esimerkiksi linja-autojen matkustamoa määrittelevä E-sääntö 107, asettaa kuitenkin minimivaatimukset. Suoritetun kalustovaatimusten tarkastelun perusteella Suomen isoissa kaupungeissa vaaditaan lainsäädännön minimiä parempaa tasoa. Esimerkiksi istuinväljyyden eli jalkatilan minimiarvoksi E-sääntö määrittelee 650 mm, mutta tarkastelussa mukana olleet kaupungit määrittelevät istuinväljyyden tätä suuremmaksi alla olevan taulukon mukaisesti.

Istuinväljyys (jalkatila)

HSL (Helsinki) 710 mm

Föli (Turku) 710 mm

Nysse (Tampere) 710 mm vähintään 90 %, loput 680 mm

Lahti 710 mm

Oulu 710 mm (680 mm täysmatalalattia)

Kotka 730 mm vähintään 50 %, loput 710 mm

Joensuu 680 mm (suositellaan 710 mm)

Jyväskylä 710 mm (680 mm täysmatalalattia)

Kuopio 710 mm

Kaluston yhtenäistäminen Suomessa

Suomen joukkoliikenteen päästöttömyyttä edistämään on perustettu ”Kohti päästötöntä joukkoliikennettä” -foorumi, johon osallistuvat yllä olevassa taulukossa listattujen kaupunkien joukkoliikenteen järjestäjät. Foorumissa käsitellään Euroopan komission määrittelemiä päästöttömiä kaupunkibusseja ja niihin liittyvää toimintaa Suomessa, sekä jaetaan kokemuksia sähköbussien käyttöönottoon liittyen.

Foorumin yhteydessä tehtiin selvitys eri kaupunkien linja-autoille asettamista vaatimuksista ja luotiin ehdotus yhtenäistetyistä vaatimuksista. Foorumiin osallistuvat kaupungit eivät kuitenkaan päätyneet antamaan näiden pohjalta käyttösuositusta yhtenäistetyille vaatimuksille.

Yhtenäistäminen mahdollistaisi esimerkiksi suuremmat valtakunnalliset kalustotilaukset, jolloin linja-auton hankinnan yksikkökustannusta saataisiin mahdollisesti pienennettyä. Yhtenäiset vaatimukset mahdollistaisivat lisäksi kaluston joustavan siirtelyn kaupunkien välillä tarpeen mukaan. Esimerkiksi Suomen suurimmalla joukkoliikenteen harjoittajalla, Nobinalla, on liikennettä kesästä 2024 alkaen pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa. Jos vaatimukset olisivat yhteisiä, linja-autot voisivat myös liikkua mutkattomasti jälkimarkkinoilla eri puolilla Suomea toimivien liikenteenharjoittajien välillä.

Lähde:

Strömberg, J. 2023. Kaupunkiliikenteessä käytettävän linja-autokaluston vaatimukset Suomessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.