• kehittäminen
• keräily
• sisälogistiikka
• Varastointi

Nykyajan kova kilpailu vaikuttaa yritysten haluun panostaa omaan sisälogistiikkaansa. Keräily ja sisäiset siirrot ovat keskeisessä roolissa, kun tarkastellaan yritysten sisälogistiikan toimivuutta. Niihin panostaminen aiheuttaa kustannuksia, mutta oikeilla valinnoilla sijoitukset maksavat itsensä takaisin työn tehostumisen ja tuotannon sujuvuuden muodossa.

Varastoissa tapahtuu aina keräilyä, mikä on yhdistävä tekijä kaikkien varastojen osalta. Tämän lisäksi keräily on kaikkein työläin vaihe koko sisälogistiikassa ja keräily itsessään määrittää isolta osin koko varaston tehokkuuden. Tuotantolaitoksissa sisäiset siirrot ovat suuressa roolissa siinä, mitä tulee tuotannon toimivuuteen. Jokaisen siirron aikana on mahdollista vaurioittaa kuormaa, minkä lisäksi siirrot vievät aikaa ja aiheuttavat kuluja.

Kyseessä on siis hyvin kriittiset toiminnot sisälogistiikassa. Niiden jatkuva kehittäminen ja tehokkuuden seuranta tuo yritykselle toimivan sisälogistiikan lisäksi säästöjä. Mitä kaikkea pitää siis ottaa huomioon, kun rupeaa kehittämään näitä toimintoja nykyajan modernin varaston vaatimuksiin?

Tuotesijoittelu vaikuttaa keräilyn tehokkuuteen

Keräilyssä eniten aikaa vievät työvaiheet ovat tuotteiden kuljettaminen ja siirtäminen sekä niiden etsiminen varastossa. Keräilyn tehostamiseksi tulee paneutua siihen, että miten edellä mainittuja toimenpiteitä on mahdollista tehostaa.

Keräilyn kehittämisen lähtökohtina ovat:

• varaston lay-out ja keräilyreitit
• varastopaikkajärjestelmä
• tuotteiden sijoittelu keräilyreitille
• optimaalisen keräilytavan valinta
• keräilyssä käytettävien koneiden ja/tai laitteiden optimointi.

Varaston lay-out vaikuttaa suuresti keräilyn sujuvuuteen. Keräilyalueet on hyvä jakaa lay-outiin ja suunnitella keräilyreitit jokaiselle keräilyalueelle erikseen. Keräilyreittien tulee olla selkeitä, ja keräilymatkojen mahdollisimman lyhyitä. Tavaroiden vastaanoton ja tuotannon lähettämön/lähettämöiden sijoittaminen oikeaoppisesti on myös tärkeää, jotta saadaan optimoitua tavaravirtojen kulku varastossa. Suuren menekin varastoautomaatit tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle lähettämöä. Mahdollisten erikoishyllyjen sijaintia kannattaa miettiä sen suhteen, että millainen menekki niissä on.

Selkeä varastopaikkajärjestelmä auttaa keräilijää löytämään tuotteet varastosta. Varastopaikkajärjestelmä kannattaa luoda mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta keräilijän on helppo lukea varastopaikka järjestelmästä. Hyllyrivit voidaan merkitä kirjaimilla ja varastopaikat numeroilla, jolloin A 03 A on esimerkki hyvästä ja yksinkertaisesta varastopaikasta. A kertoo hyllyrivin, 03 varastopaikan ja siihen on lisätty A loppuun kertomaan korkeustason. A on korkein korkeustaso hyllyköstä, ja siitä edetään hyllytasojen lukumäärän mukaan alaspäin. Lattiatasolla voidaan varastoida useampaakin tuotetta, jolloin pitää hoitaa numerointi sen mukaan, kuinka monta tuotetta on varastoitu lattiatasoon.

Optimaalisen keräilytavan valintaan vaikuttavat yrityksen tavaravolyymit ja toimintatavat.

Tuotteiden sijoitteluun keräilyreitin varrelle on monta erilaista sijoittelumenetelmää. Näistä menetelmistä ABC- ja XYZ-analyysit ovat yleisimmät. XYZ-analyysi sopii erinomaisesti varastopaikan määrittelyyn. XYZ-analyysi mittaa tuotteiden prosentuaalista osuutta keräilytapahtumista. XYZ-analyysissä X-luokan tuotteet sijoitetaan parhaille keräilypaikoille Y-luokan toisiksi parhaille ja niin edelleen. Esimerkki XYZ-analyysistä: X-luokka on 50 prosenttia, Y-luokka 30 prosenttia, Z-luokka 18 prosenttia ja zz-tuotteet 2 prosenttia kaikista tapahtumista.

Optimaalisen keräilytavan valintaan vaikuttavat yrityksen tavaravolyymit ja toimintatavat. Paperisille keräilylistoille ja tarrakeräilylle nykyaikaisen vastineen antaa mobiilipäätteellä tapahtuva keräily. Mobiilipäätteellä keräilyn lisäksi kommunikointi paranee (esim. Teams & sähköposti) sekä erilaisten tietojen tarkistamiseksi ei tarvitse ajaa lähimmälle tietokoneelle. Mobiilipäätteen tulee olla suojattu asianmukaisesti pölyltä, iskuilta ja roiskeilta. Mobiilipäätteet ja tuotteiden automaattinen tunnistaminen toimivat reaaliajassa, minkä lisäksi niissä on matalampi virhealttius ja suurempi tehokkuus mitä paperisilla keräilylistoilla ja manuaalisilla tunnistus- ja merkintämenetelmillä.

Optimoimalla keräilyssä käytettävät koneet ja/tai laitteet, saadaan keräilystä sujuvampaa.

Automaattisen tunnistamisen erilaisia yleisiä ratkaisuja ovat viivakoodit, RFID-, konenäkö- ja puheentunnistustekniikka. Mikäli yritys ei halua investoida heti kalleimpiin järjestelmiin, on viivakoodi näistä vaihtoehdoista edullisin. Tuotantolaitoksissa varaston tavaravolyymit voivat olla epäsäännöllisiä ja suhteellisen pieniä verrattuna ”normaaliin” varastoon, joten ei ole välttämättä kannattavaa ottaa käyttöön kalliimpia ratkaisuja. Bluetoothin kautta mobiilipäätteeseen liitettävä langaton lukija on hyvä valinta käytettäväksi keräilyssä, koska siten ei keräilijän tarvitse huolehtia johdon suhteen ja viivakoodia pystyy lukemaan kätevämmin keräilyn ohessa.

Optimoimalla keräilyssä käytettävät koneet ja/tai laitteet, saadaan keräilystä sujuvampaa. Yleisin keräilyväline varastoissa on jonkinlainen trukki. Keräilyssä keräily-, pinonta-, työntömasto- ja vastapainotrukit ovat kaikki hyviä valintoja riippuen käyttökohteesta. Trukkeja löytyy eri käyttövoimilla, nostokyvyn ja -korkeuden sekä ajonopeuden mukaan. Jotkut trukit soveltuvat joko ulkokäyttöön, sisäkäyttöön tai molempiin. Eri keräilyalueilla voi olla käytössä erilaiset trukit. Varastoautomaatit ovat hyvä vaihtoehto pientavaralle, jonka menekki on suurta. Niiden hankintakustannukset saadaan usein nopeasti takaisin, kun keräily tehostuu.

Sisäisten siirtojen kehittäminen

Siirtelyn tarpeen minimointi ja tarvittavien siirtojen suorittaminen mahdollisimman tehokkaasti ovat tehokkaan varaston tavoitteita sisäisissä siirroissa. Tuotantolaitoksessa tulee sisäisiä siirtoja paljon, kun keskeneräisiä tuotteita siirrellään tuotantopisteestä toiseen ja valmistusmateriaaleja pitää saada tuotannon työntekijöille. Siirtojen optimointi vaikuttaa oleellisesti myös tuotannon sujuvuuteen.

Siirtojen tehostuksessa pitää ottaa huomioon siirtopyyntöjen kulkeminen pyytäjältä siirtelijälle. Siirtopyyntöohjelma kannattaa tehdä mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja selkeäksi, jotta siirtelijä näkee nopeasti mitä täytyy siirtää mistä ja mihin. Ohjelman tulee olla mahdollisimman automatisoitu, jotta kirjoitusvirheitä ja täten epäselvyyksiä ei pääse syntymään.

Siirtokaluston valintaan vaikuttaa keräilyn tapaa se, että minkälaisia fyysisiä ominaisuuksia siirrettävillä tuotteilla ja materiaaleilla on. Tehokas siirto on mahdollisimman nopea, joten ajonopeus on siirroissa tärkeä tekijä. Lisäksi työturvallisuus tulee ottaa huomioon, joten käytettävään trukkiin on hyvä asentaa huomiovalo ja valita malli, joka pystyy ajamaan trukin haarukat taakse osoittaen.

Esimerkiksi seisten ajettava lavansiirtovaunu tai ihan keräilytrukki sopii sisäisiin siirtoihin käytettäväksi, kun siirrettävät nimikkeet ovat sopivan kokoisia pakattavaksi laatikoihin, jotka voi laittaa lavakaulukselliselle eurolavalle. Vastapainotrukki on toimiva ratkaisu raskaammille siirroille.

Siirtelyreittien kunto vaikuttaa siirtojen turvallisuuteen

Siirtelyreittien kunto on tärkeää, jotta siirrot tapahtuvat turvallisesti, nopeasti ja vaivattomasti. Jatkuva ihmisten, esteiden tai lattiassa olevien halkeamien/kuoppien väistely laskee siirtojen tehokkuutta ja nostaa tapaturmien mahdollisuutta merkittävästi. Siirtelyreitit pitää merkitä huolellisesti huomio- tai varoituskylteillä, ja mikäli siirtelyreittien jossain kohdissa on pakko kävellä, on hyvä maalata lattiaan selkeät kävelyväylän merkinnät.

Siirtelyreittien kunnossapidon pitää toimia ja reittien varrelle ei saa asettaa mitään ylimääräistä. Näin siirtely ei aiheuta vaaratilanteita muille, mutta se saadaan pidettyä tehokkaana.

Siirtelijöiden työaikaa pitää optimoida sen mukaan, mikäli siirtojen suhteen on hiljaisempi hetki. Tällöin siirtelijät voidaan tarvittaessa kouluttaa johonkin muuhun tehtävään, jota he tekevät sen aikaa, että siirtoja tulee lisää siirtopyyntöohjelmaan. Mikäli hiljaisemmat hetket ovat harvinaisia niin esimerkiksi siirtelyreittien tai keräilyalueiden siivous on hyvä työtehtävä odotteluajaksi.

Tehostustoimenpiteiden jälkeen

Kun on tehty tehostustoimenpiteitä keräilyyn ja sisäisiin siirtoihin, on tärkeää myös mitata toimenpiteiden tehokkuutta erilaisilla mittareilla. Mittareilla saadaan arvokasta dataa siitä, miten tehostaminen on onnistunut. Mittareiden määrittäminen on yrityskohtaista, ja niitä määrittäessä pitää ottaa huomioon yrityksen strategia ja tavoitteet. Asianmukainen määrä erilaisia mittareita on 3–5 kappaletta sekä keräilylle että sisäisille siirroille.

Varastotoiminnan eri mittausalueita ovat:

• materiaalivirta
• kustannustehokkuus
• työntehokkuus
• tilankäytöntehokkuus
• palvelutaso ja laatu
• työturvallisuus
• ympäristö
• työskentelyolosuhteet ja työilmapiiri.

Yrityksen tieto- ja varastonhallintajärjestelmät ovat suuressa roolissa keräilyn sekä sisäisten siirtojen kehittämisessä. Tietojärjestelmillä pystytään hallitsemaan yrityksen informaatiovirtoja ja tietojärjestelmät ovat edellytyksenä laadukkaalle ja tehokkaalle toiminnalle varastoissa.

Varastonhallintajärjestelmä ohjaa ja kontrolloi keräilyä ja sisäisiä siirtoja, minkä lisäksi tuotteiden tarkat sijainnit ja varastopaikat on mahdollista määrittää sen avulla. Molempiin järjestelmiin on syytä panostaa ja ne kannattaa integroida osaksi yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää.

Lähde

Palmroos, J. 2024. Sisälogistiikan toimintojen kehittäminen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.