Pienoislinja-autojen vaatimukset sähköiselle aikakaudelle
Kuntien julkisen liikenteen pienoislinja-autojen käyttövoiman muutos on murrosvaiheessa. Vuosi 2025 on kuntien ensimmäisen hankinta-ajanjakson viimeinen vuosi päästöttömille, sekä ympäristöystävällisille ja energiatehokkaille ajoneuvoille. Sähkökäyttöiset ajoneuvot ovat kuitenkin kalliimpia kuin fossiilienergiaa käyttävät polttomoottoriajoneuvot. Tässä opinnäytetyössä käsitellään ajoneuvojen lupaavinta vaihtoehtoista käyttövoimaa eli sähköä.
Päästötavoitteet
Suomen lakiin on kirjattu, että maan on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, mikä edellyttää myös kunnilta toimia tämän saavuttamiseksi. EU-lainsäädännön mukaan kasvihuonepäästöjä tulee leikata 50 % vuoden 2005 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä. Maamme kasvihuonepäästöjen osuudesta noin 37 % on peräisin tieliikenteestä (Traficom 2023). Tällä hetkellä tehokkain tapa laskea päästöjä yksittäisten ajoneuvojen tapauksessa on vaihtaa käyttövoima sähköön, jolloin autoa liikuttavan moottorin hiilidioksidipäästöjä ei synny, ja Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat verrattain vähäiset.
Vuoden 2025 loppuun mennessä kaupungeilla pitää olla vähintään 41 prosenttia ja vuoden 2030 lopulla vähintään 59 prosenttia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja. Lisäksi hankinta-ajanjaksojen aikana tietty määrä ajoneuvoista tulee olla päästöttömiä. Näiden vähimmäismäärät löytyvät taulukosta alapuolelta.
Kohti päästötöntä joukkoliikennettä
Kohti Päästötöntä Joukkoliikennettä -foorumi koostuu 12 kaupungin edustuksesta, joka pyrkii edistämään päästöttömien ajoneuvojen käyttöä Suomessa. Foorumissa käsitellään päästöttömien linja-autojen toimintaa ja jaetaan kokemuksia päästöttömiä käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen käyttöönotosta.
Kohti Päästötöntä Joukkoliikennettä -foorumi koostuu 12 kaupungin edustuksesta, joka pyrkii edistämään päästöttömien ajoneuvojen käyttöä Suomessa
Tällä hetkellä jokaisella kaupungilla on omat vaatimuksensa linja-autojen rakenteelle ja varustukselle. Osana tätä työtä luotiin ehdotelma yhtenäistetyistä vaatimuksista eri kaupunkien bussikalustolle. Yhtenäistetyillä vaatimuksilla on luotu kokonaisuus, jolla voitaisiin saavuttaa säästöä uusien ajoneuvojen hankintahinnassa suurempien tilausmäärien ansiosta. Toinen merkittävä etu yhtenäisellä rakenteella ja varustuksella on, että linja-autoja pystyttäisiin joustavasti vaihtamaan kaupunkien kesken, mikäli tällaiseen ilmenee tarvetta.
Tulokset
Selvitystyön tuloksena havaittiin, että uuden linja-auton ollessa hyväksytty E-säännön 107 mukaan, se täyttää jo todella laajan vaatimustason, johon eri kaupunkien vaatimukset perustuvat. E-säännön lisäksi tarkasteltiin Pohjoismaiden yhteisiä linja-autovaatimusten suosituksia (Bus Nordic), joiden täyttyessä kaupunkien ei merkittävästi tarvitse varustaa ajoneuvojaan lisää. Suurin muutos pienlinja-autoissa tulee olemaan matkustuspaikkamäärien lisääntyminen lain sallimaan 22+1 matkustajaan kuljettaja mukaan lukien. Matkustuspaikkamäärien lisääntyessä myös ajoneuvon ulkoiset mitat, eli pituus ja leveys, suurenevat. Osalla kaupungeista on myös vaatimuksena ajoneuvon luokittelu raskainta ajoneuvoluokkaa kevyempään M2-luokkaan, mutta useassa tapauksessa on hyvin todennäköistä luokan nouseminen raskaimpaan M3-luokkaan. Tämä riippuu halutusta toimintamatkasta, joka heijastuu suoraan tarvittavan akuston massaan.
Nähtäväksi jääkin, tulevatko pienempiä matkustajamääriä vaativien kaupunkien edustajat hyväksymään uudet vaatimukset fyysisesti kokoaan kasvaneille pienoislinja-autoille.
Lähteet
Huttela, J. 2024. Sähköisten pienoislinja-autojen vaatimukset Suomessa – Theseus. Turun AMK:n opinnäytetyö.
Traficom 2023. Kotimaan liikenteen CO2-päästöt liikennemuodoittain. Haettu 11.12.2024 osoitteesta https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/kotimaan-liikenteen-co2-paastot-liikennemuodoittain?
Kuva: Adobe Stock