Raskaanliikenteen julkinen latausinfra Suomessa
Tänä päivänä, kun ilmaston lämpeneminen on yleinen puheenaihe ja tieliikenteen päästövähennykset ja sähköinen siirtymä on käynnissä, on tärkeää saada myös raskas liikenne mukaan tieliikenteen sähköistymiseen. Sähköiset kuorma-autot ja rekat eivät vielä ole yleistyneet Suomen teillä, mutta tulevaisuudessa asia tulee muuttumaan. Suurin este raskaan liikenteen sähköistymiseen on kaluston hinta. Sähköinen rekka maksaa noin kolme kertaa enemmän kuin vastaava dieselkäyttöinen.
Toinen iso este on raskaan liikenteen latausinfran puuttuminen. Kun henkilöautopuolella latausasemia alkaa löytymään pienemmiltäkin paikkakunnilta, raskaalle liikenteelle soveltuvia julkisia latausasemia on vasta yksi. Plugit avasi marraskuun puolivälissä Tampereelle ensimmäisen julkisen latausaseman. Lisää on tulossa, kun Euroopan unionin projekti TEN-T -verkko, kattaa Suomen lisäksi koko Euroopan. Suomessa TEN-T verkkoon kuuluu 2460 kilometriä pitkä ydinverkko Helsingistä Naantaliin, Vaalimaalle sekä Tornioon. Lisäksi 8800 kilometriä pitkä kattava verkko kattaa hyvin koko Suomen tiestön. Mukana on kaikki liikennemuodot lentokoneista laiva-, raide- ja tieliikenteeseen. Teiden osalta aluksi on tarkoitus kehittää latausinfrastruktuuria ydinverkon osalta ja vuoden 2025 loppuun mennessä latausasemia pitäisi löytyä vähintään 60 kilometrin välein. Ydinverkon ja kattavan verkon kehittäminen pitäisi olla valmiina vuoteen 2035 mennessä.
Latausasemat
Raskaanliikenteen latausasemat vaativat suuren tilan ja paljon sähkövirtaa. Optimaalisin vaihtoehto latausasemalle olisi läpiajettavat latauspisteet, jolloin rekkojen ei tarvitse peruuttaa, vaan suunta olisi aina eteenpäin. Tämä aiheuttaa haasteita tilan käytön osalta, koska latauskenttien pitkä muoto aiheuttaa ongelmia oikeanlaisen tontin löytämiselle.
Latausasemien tehot ovat nykyään noin 360kW, kun taas tulevaisuudessa latausasemien tehot tulevat kasvamaan megawattiluokan latausasemiin. Vielä ei tehokkaille latausasemille ole tarvetta, johtuen akkujen vastaanottokyvystä. Monet autonvalmistajat kertovat akkujen vastaanottokyvyn olevan noin 300kWh luokkaa, joten nykyisillä latausasemilla pärjätään hyvin. Raskaanliikenteen latausasemat mahdollistavat latauksen myös henkilöautoille, jolloin pitää miettiä, miten mahdollistetaan raskaalle liikenteelle esteetön pääsy latausasemille tarvittaessa. Yksi vaihtoehto on latausaseman varausjärjestelmä, jolloin kuljetusliikkeiden ajojärjestelijät pystyvät suunnittelemaan reitit mahdollisimman hyvin. Varausjärjestelmään voisi liittää ns. sakkomaksun, jos varattua latausasemaa ei käytetä tai jos latausasemaan jätetään ajoneuvo latauksen jo päätyttyä. Lisäksi latureihin olisi hyvä saada yhtenäinen maksujärjestelmä, jolloin vältytään useamman eri sovelluksen käyttämiseltä.
Latausasemien sijainti
Kuten todettu, TEN-T verkon kehittäminen määrittää aluksi mihin julkisia latausasemia sijoitetaan. Esimerkiksi ydinverkko Helsingistä Tornioon on noin 740 kilometriä. Kun latausasemia sijoitetaan vähintään 60 kilometrin välein ja otetaan huomioon liikenteen solmukohdat, pitäisi latausasemia rakentaa noin 20 kappaletta kyseiselle matkalle. Seuraavassa esimerkkikuva siitä mihin latausasemia voisi rakentaa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä.
Suomi on edelläkävijä latauslaitemarkkinoilla, joten kaikki edellytykset latausinfran rakentamiselle löytyy.
Tulevaisuuden näkymät
Teknologinen kehitys on nopeaa ja tulevaisuudessa sähköistä raskasta liikennettä tullaan näkemään enemmän liikenteessä. Akkuteknologian kehitys tulee nopeuttamaan autojen latausta ja samalla toimintamatkat pidentyvät. Jakeluvelvoitteen koskeminen myös sähköautojen lataamiseen tulee varmasti omalta osaltaan vaikuttamaan latausinfran kehitykseen. Suomi on edelläkävijä latauslaitemarkkinoilla, joten kaikki edellytykset latausinfran rakentamiselle löytyy.
Lähteet
Soimala E. 2023. Raskaanliikenteen latausinfran vaateet, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.