Viime vuosikymmenien aikana tapahtunut teknologian kehitys ja sosiaalisen median räjähdysmäinen yleistyminen ovat vaikuttaneet myös ihmisten väliseen viestintään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä artikkeli avaa, millaisia eri viestintämahdollisuuksia radiokanavat hyödyntävät tänä päivänä ja miten ne vaikuttavat radiojuontajan ja kuuntelijan väliseen suhteeseen.

Jos nuorta ahdistaa tilata ruokaa puhelimella soittamalla, soittaako tämä omatoimisesti myöskään suoraan radiolähetykseen? Nuorten yleistyneen sosiaalisen ahdistuksen yksi lieveilmiö on puhelinkammo. (THL, Kouluterveyskysely 2023.) Soittamisen jääminen historiaan näkyy vahvasti myös muissa ikäryhmissä, ja valtaosa kommunikoi nykypäivänä pitkälti viestintävälineiden avulla. Radiostudioissa on 2010-luvun puolivälistä lähtien siirrytty koko ajan vahvemmin

WhatsApp-viestintään. Tästä syystä kynnys yhteydenpitoon radiojuontajan kanssa on madaltunut, ja kuulijat pystyvät pitämään radiojuontajiin yhteyttä hyvin arkisissakin aiheissa. Lisäksi viestintävälineiden yleistyminen tarjoaa juontajalle aivan uudenlaisen mahdollisuuden pitää itse yhteyttä myös kuuntelijoihin.

Opinnäytetyön yksi keskeisin tavoite oli selvittää, pystyykö nykyteknologian sekä radiojuontajan oman toiminnan avulla edesauttamaan parasosiaalisen suhteen syntyä vai onko sen muodostuminen aina kiinni kuuntelijasta.

Parasosiaalinen suhde on radiokuuntelijan muodostama yksipuolinen suhde mediapersoonaa kohtaan. Yksi sen syntyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä on kuviteltu ystävyys juontajan kanssa. Vaikka molemminpuolisessa kommunikoinnissa ei olekaan kyse parasosiaalisesta kanssakäymisestä, sillä pystytään kuitenkin rakentamaan suhdetta pitkällä tähtäimellä.

Tunteet tuovat kuulijan lähelle

Kuuntelijan kokemat tunteet juontajaa kohtaan vaikuttavat keskeisesti parasosiaaliseen suhteeseen. Tällaisia tunteita ovat esimerkiksi:

• samaistuttavuus
• helppo lähestyttävyys
• välittömyys
• empatian tunne

Kyseessä on myönteiseksi koettu tunnepitoinen side, jossa vastaanottaja tuntee empatiaa esiintyjää kohtaan, pitää hänestä erityisen paljon tai on jostain muusta syystä tunnetasolla kiinni esiintyjässä. (Isotaulu ja Valo 1995, 65). Opinnäytetyöhön kuuluvassa projektiosassa eli radiossa toteutettavassa erikoislähetyksessä testattiin, millaisia vaikutuksia juontajalle aiheutetuilla epämiellyttävillä tunteilla on niihin kuuntelijoihin, jotka ovat muodostaneet tähän parasosiaalisen suhteen. Tämän avulla havaittiin, että mitä voimakkaampia tunteita kuuntelijat kokivat, sitä aktiivisemmin he ottivat yhteyttä studion WhatsApp-numeroon. Juontajan kokemat tunteet herättivät heissä sekä myötätuntoa että tarpeen puolustaa ”ystävää”

Juontajan positiivinen vastaus vahvistaa kuuntelijan tarvetta sosiaaliseen yhteyteen

Kun ihminen ottaa yhteyttä radiostudioon soittamalla tai viestillä, hän usein odottaa saavansa juontajalta lämpimän ja kannustavan vastaanoton. Radiolähetystä tehdään livenä, ja siksi paine positiiviseen ulosantiin on erityisen suuri. Viestimahdollisuuden yleistyessä juontaja kykenee ennakoimaan sen sisältöä ja tätä kautta pelaamaan itselleen enemmän aikaa vastauksen muodostamiseen. Näin hyvän kokemuksen luominen kuuntelijalle helpottuu, ja tämä todennäköisesti palaa ottamaan yhteyttä uudelleen.

WhatsApp tarjoaa viestien vastaanottamisen ja lähettämisen lisäksi juontajalle myös muita työkaluja ylläpitää suhteita kuulijoiden kanssa. Sen avulla voi vastaanottaa muun muassa ääniviestejä ja kuvia, joita voi hyödyntää myös ohjelman lähetysvirrassa. Jos juontaja kokee, että kuuntelijan lähettämällä ääniviestillä on esimerkiksi viihdearvoa ohjelman kannalta, voi tämä tarkastaa sen sisällön etukäteen ja päättää soittaa sen suorassa lähetyksessä. Tämä tarjoaa puheluita enemmän varmuutta myös juontajalle, koska tämä on etukäteen tietoinen viestin sisällöstä.

Viestinnän monipuolisuus on avainasemassa radion tulevaisuuden kannalta

Radion on pakko pysytellä muuttuvan ja kasvavan median mukana, jos se haluaa säilyä elinvoimaisena vielä tulevaisuudessa. Perinteiset mediat ovat vääjäämättä jäämässä uuden ajan jalkoihin, ja siksi radiossa voi ja pitääkin uskaltaa kokeilla uusia asioita ja rikkoa rohkeasti sille asetettuja normeja. Viestinnän monipuolisuutta hyödyntämällä radiojuontajat voivat vastata paremmin kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja samalla olla itse vaikuttamassa siihen, palaako kuuntelija hänen juttujensa pariin vielä jatkossakin.

Lähteet:

Isotaulus, P., & Valo, M. (1995). Televisioystävyyttä ja radiorakkautta: Parasosiaalinen suhde suomalaisittain. Tiedotustutkimus 3/1995. Haettu11.6.2025 osoitteesta: https://doi.org/10.23983/mv.63365

Nuorten arki – Kouluterveyskysely. 2023. TILASTORAPORTTI 51/2023. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Haettu 11.6.2025 osoitteesta: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147274/Nuorten%20arki%20Kouluterve yskysely%202023%20Tilastoraportti%2051_2023_korjattu.pdf?sequence=5&isAllow ed=y

Kuva: Nelli Kenttä, Yle