Houkutteleeko visuaalisesti erilainen ulkoasu alle 45-vuotiaita maakuntalehden lukijoiksi?
Visuaalista ilmettä lisäävä feature-malli on esimerkki yksityiskohdasta, joka saattaa hukkua suuren konsernin jalkoihin.
Moni toimitus panostaa pitkien feature-juttujen ulkonäköön ja visuaaliseen ilmeeseen erilaisilla ulkoasutyökaluilla. Visuaalisuus onkin tärkeä elementti lehtien julkaisemissa feature-jutuissa. Tuuli Roposen opinnäytetyö selvitti, houkutteleeko visuaalista ilmettä lisäävä feature-malli alle 45-vuotiaita maakuntalehden lukijoiksi. Työn toimeksiantajana toimi Mediakonserni Keskisuomalaisen maakuntalehti Kymen Sanomat.
Opinnäytetyön toimeksiantajalla on toimitusjärjestelmässään työkalu, jolla voidaan luoda visuaalisesti erilainen ilme feature-jutulle. Tätä kutsutaan feature-malliksi. Feature-mallin käyttäminen kääntää jutun otsikon ja lähtökuvan käänteiseen järjestykseen. Se myös poistaa lehden verkkosivuilta sille tyypilliset elementit, esimerkiksi mainokset ja luetuimmat jutut –palkin.
Roponen on tehnyt Kymen Sanomien toimittajana kuusi feature-mallilla toteutettua feature-juttua. Toimituksessa ei ollut virallista ohjeistusta feature-mallin käytölle, josta syntyi idea opinnäytetyön tekemiselle kyseisestä aiheesta. Kymen Sanomien sisarlehti Kouvolan Sanomat hyödyntää feature-mallia toimituksessa paljon enemmän. Tästä syntyi idea sisällyttää opinnäytetyöhön teemahaastattelut, joissa selvitetään sisarlehtien eroavaisuuksia kyseisen mallin käytön kanssa.
Osa brändikuvaa
Kouvolan Sanomien tuottaja Satumiia Masalin toteaa, että he käyttävät feature-mallia valikoiden ennalta sovittuihin juttuihin. Hän kertoo, että feature-malli antaa lukijalle kuvan siitä, että nyt hän lukee laadukasta journalismia. Roponen toteaa työssään, että feature-malli on osa Kouvolan Sanomien brändikuvaa.
Kymen Sanomissa feature-journalismia julkaistaan Kouvolan Sanomien tavoin joka päivä, mutta juttujen ulkoasu muistuttaa “tavallisen” uutisen ulkoasua, koska feature-mallia ei käytetä säännöllisesti.
Kymen Sanomien päätoimittaja Heidi Ekdahl toteaa, ettei feature-mallin käytöstä ole tullut rutiinia Kymen Sanomien toimituksessa. Myös Roposen tekemien havaintojen mukaan feature-mallin käytölle ei ole muodostunut säännöllistä rutiinia toimituksessa. Työssään Roponen toteaa, että hänen tekemiään feature-mallin juttuja olisi tuskin tehty feature-mallilla, ellei hän olisi itse ehdottanut sitä tuottajille.
Ekdahl kertoo, että kaikista mahdollisista visuaalisista elementeistä ei aina ole jokaisessa toimituksessa tietoa. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Kymen Sanomien kannattaisi käyttää sellaista juttutyyppiä verkossa, mikä antaa visuaalisesti näyttävät puitteet feature-jutulle. Roponen ehdottaa työssään, että Kymen Sanomien toimitukseen kannattaisi laatia jonkinlainen ohje feature-mallin käytölle.
Visuaalisen ulkoasun lisäksi feature-jutuissa panostetaan usein:
- Kuvitukseen
- Animaatioihin
- Grafiikkaan
Ei suuria eroja
Roponen selvitti työnsä portfolio-osassa, kiinnostaako feature-mallilla toteutettu juttu enemmän alle 45-vuotiaita kuin normaalityylillä tehty feature-juttu. Portfolio koostui kuudesta jutusta, joista puolet oli tehty feature-malilla. Roponen painottaa, että pienen aineiston takia suurten johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. Mallien väliset erot esitettiin prosentuaalisina muutoksina ympyrädiagrammeissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että feature-mallin juttujen ja normaalityylillä tehtyjen juttujen alle 45-vuotiaiden lukijamäärissä ei ollut radikaaleja muutoksia. Kuitenkin feature-mallin jutut tavoittivat muutamia prosenttiyksiköitä enemmän alle 45-vuotiaita. Kokonaiskuvassa kaikkien portfolion juttujen alle 45-vuotiaiden lukijaosuudet jäivät alle viiteen prosenttiin.
Roponen toteaa työnsä johtopäätöksissä, että pienikin positiivinen muutos alle 45-vuotiaiden tavoittamisessa kannattaa huomioida, koska heidän tavoittamisensa ei ole Kymen Sanomille eikä muillekaan medioille itsestäänselvää.
Kuva: iStock