Miten johtaa luovia tiimejä niin, että luovuus ja motivaatio säilyvät?
Luovien tiimien johtaminen vaatii tasapainottelua herkkyyden ja määrätietoisuuden välillä. Mutta mitä tarvitaan, jotta luovuus säilyy ja tiimi kukoistaa? Sonja Honkanen on selvittänyt Turku AMK:n opinnäytetyössään, millainen johtaminen koetaan hyväksi ohjelmatuotannoissa. Tuloksista ilmenee, että luovan työn johtaminen vaatii erityistä herkkyyttä tiimin tarpeille, mutta samalla selkeää ja määrätietoista johtajuutta.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että avoin viestintä, selkeät tavoitteet ja päätökset sekä yksilöllinen huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä luovien tiimien onnistuneessa johtamisessa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli tarkastella, miten luovia tiimejä johdetaan niin, että työntekijöiden luovuus ja motivaatio säilyvät. Tarkoituksena oli ymmärtää paremmin, miten johtaminen voi tukea yksilöiden ainutlaatuisia vahvuuksia ja edistää työhyvinvointia mediatuotannossa.
Päätelmien pohjana oli ohjelmatuotantojen työntekijöille suunnattu kyselytutkimus. Tutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia johtamisesta ja työilmapiiristä ohjelmatuotannoissa. Kyselyyn vastanneet olivat osallistuneet urheilu- ja tapahtumatuotantojen tekemiseen, ja he arvoivat tuottajan toimintaa kyseisessä ohjelmatuotannossa.
Tuottajalla pitää olla tunneälyä
Kysely toi esiin sen, että tuottajan pitäisi olla helposti lähestyttävä, mutta asiallinen. Hänen ei tarvitse olla läheisissä väleissä kaikkien kanssa. Jämäkkää päätöksentekoa arvostettiin ja kaivattiin. On tärkeää, että tuottaja osaa inspiroida ja innostaa, hän on sosiaalisesti lahjakas ja hän hallitsee viestinnän taidot. Hän osaa antaa palautetta ja ottaa sitä myös itse vastaan. Hän ymmärtää luovien työntekijöiden tunne-elämää, mutta hallitsee omaansa mallikkaasti. Tunneäly ei siis ole vain mukava lisä, vaan keskeinen osa tuottajan johtajuutta.
Luovat ihmiset ovat usein kriittisiä ja erityisen tunneherkkiä. Iloihin ja suruihin reagoidaan isoilla tunteilla. Tuottajan on tästä syystä tunnettava itsensä. Sillä, että tunnistaa omat tunteensa, luo vahvan pohjan työntekijöiden mielialojen tunnistamiselle.
Media-alan työntekijät suhtautuvat intohimoisesti työhönsä. Tuotantoihin ja ohjelmien sisältöihin koetaan vahvaa henkistä omistajuutta. Luovan työn ammattilaiselle osallistuminen laadukkaan ohjelman tekemiseen on motivoivaa ja innostavaa. Toisaalta, jos työntekijä kokee tavoitteet vaatimattomiksi, voi työ olla tekijöille turhauttavaa ja epämotivoivaa. Näissä tilanteissa tuottajan rooli motivoijana ja kannustajana on erityisen tärkeää. Työntekijä pitäisi saada innostumaan tehtävästään.
Palaute vahvistaa työntekijää
Samanarvoisuus ja osaamisen kunnioittaminen ovat hyvin tärkeiksi koettuja asioita vastausten perusteella. Vastauksissa esiin nousi myös palautteen ja motivoinnin tärkeys. Kannustava palaute ja motivointi olivat tekijöiden näkökulmasta erityisen tärkeitä.
Palautekäytännöillä on merkittävä osa työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta. Palautetta pitäisi saada hyvin pian työsuorituksen jälkeen, pitkissä tuotannoissa päivittäin. Positiivinen palaute luo ympäristön, joka edistää henkistä joustavuutta. Palaute tukee turvallisuuden, itseluottamuksen ja oppimishalun tunnetta. Kun työntekijä saa positiivista palautetta, luottamus omiin kykyihin vahvistuu. Kasvanut itseluottamus rohkaisee ottamaan riskejä ja kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja. Lisäksi kyky kohdata ja selviytyä vastoinkäymisistä kasvaa. Rakentava palaute on myös tärkeää, sillä se tukee työntekijän ja tiimin kehittymistä, ja auttaa tekemään entistä parempaa työtä.
Päätöksentekoa ja priorisointia
Työntekijät nostivat kyselyssä esiin päätöksenteon merkityksellisyyden. Tuottajan päätöksenteon toivottiin olevan nopeaa ja selkeää. Urheilu- ja tapahtumatuotannoissa oikeaan aikaan ja nopeasti syntyvät päätökset ovat tärkeitä, jotta eteen tulevat haasteet saadaan ratkaistua. Nopeaa reagointikykyä ja tehokkuutta arvostettiin. Päätöksenteon oikea-aikaisuus koettiin myös merkitykselliseksi.
Tuottajan työssä suuri haaste on oman työn johtaminen. Samanaikaisesti on pystyttävä suunnittelemaan ja valmistautumaan niin tuleviin tuotantoihin kuin käynnissä oleviin, joissa yllättäviä tilanteita voi tulla eteen milloin tahansa. Omien tehtävien priorisointia olisi hyvä opetella. Kiireellinen tehtävä ei välttämättä ole kiireellinen, kyse voi olla vain tunteesta.
Viestinnän merkitys luovassa tiimissä
Viestintä on vaikeaa, vaikka sitä olisi harjoitellut koko elämänsä. Ohjelmatuotannossa viestintä on välillä haastavaa. Työntekijät ovat hajallaan niin ennen tuotantoa kuin sen aikana, eikä kaikilla ole mahdollisuutta olla yhtä paljon tekemisissä tuottajan kanssa.
On tärkeää, että työntekijöillä on tunne tuottajan tavoitettavuudesta, kuuntelemisesta ja tiedon saavutettavuudesta. Työntekijät toivovat viestiliikenteen olevan asiallista, kohteliasta ja sävyltään positiivista. Informatiivisuuden tulee olla viestinnän keskiössä, eikä sen tulisi hukkua muun viestinnän sekaan.
Viestinnän puute luo helposti tunteen näkymättömyydestä. Tehokas ja selkeä viestintä sen sijaan auttaa ehkäisemään väärinkäsityksiä ja konflikteja, joita voi syntyä huonon viestinnän tai erilaisten viestintätyylien vuoksi. Tehokas viestintä auttaa tiimejä yhtenäistymään, ja se on olennainen osa luovaa ongelmanratkaisua ja innovointia.
Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen ruokkii luovuutta ja johtaa parempaan lopputulokseen. Ilo näkyy työssä.
Sonja Honkanen, Hyväksi koettu johtaminen ohjelmatuotannossa. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.