• journalismi
• Nuoret
• somejournalismi

Nuorisojournalismilla on tärkeä tehtävä: se tuo nuorta näkökulmaa ympäröivään maailmaan. Toimittajien tulee ymmärtää, millaisia uutisia nuoret välttelevät ja millaisiin he tarttuvat.

On oleellista, että nuoret oppivat arvostamaan ja kuluttamaan laadukasta journalismia, myös kirjoitettuna. Nuoria kiinnostavan journalistisen sisällön julkaiseminen edesauttaa medialukutaitoisten sukupolvien kehittymistä. Maijastiina Hannosen opinnäytetyössä nostetaan esille keskeisiä havaintoja nuorten yleisöjen tavoittamisesta journalistisella sisällöllä. 

Missä kanavissa nuorille kannattaa julkaista journalistista sisältöä? Opinnäytetyössä nostetaan esille, että mediatalot ovat pohtineet vastauksiaan kysymykseen. 15–29-vuotiaiden klikkaukset ovat Yle Turun paikallistoimituksen seuratuinta analytiikkaa, vaikka kyseessä ei ole nuorten toimitus. Helsingin Sanomien nuorisobrändi Nyt lakkautettiin alkuvuodesta 2024. Lehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kertoi tuolloin, että emo-Hesarista halutaan tehdä entistä houkuttelevampi nuorille. (HS.fi 19.1.2024) Nuoret halutaan kuluttamaan samoja sisältöjä muiden ikäryhmien kanssa.

Nuorten näkökulmaa suomalaiseen mediakenttään tutkitaan Suomessa säännöllisesti. Uutismedian liitto julkaisee vuosittain uutisten viikon tutkimuksen, jossa kartoitetaan 13–18-vuotiaiden suomalaisnuorten suhdetta journalismiin. Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan nuorten suosituin uutiskanava on kiinalaisomisteinen lyhytvideopalvelu TikTok. Vain harva suomalainen uutismedia julkaisee sisältöä alustalle, mutta lyhytvideoiden virta on valunut muillekin julkaisualustoille.

Nuorilta kysyttäessä on ilmennyt, että kaikki nuoret eivät usko törmäävänsä uutisiin muualla kuin sosiaalisessa mediassa. Mikäli nuoret halutaan kuluttamaan uutissisältöjä medioiden omilla sivuilla, niistä kannattaa kertoa nuorille sosiaalisessa mediassa. 

Monimedialliset mahdollisuudet

Nuorten tavoittamista ei kuitenkaan kannata keskittää yhden julkaisukanavan tai formaatin varaan. Opinnäytetyössä käydään läpi viisi erilaista journalistista työtä: henkilövetoinen journalistinen podcast, omaääninen reportaasi, suorana lähetetty keskusteluohjelma, kuvista ja videoista taitettu selattava tarina sekä monimediallinen verkkoartikkeli. Erilaisilla julkaisukanavilla on erilaisia mahdollisuuksia. 

Otetaan esimerkiksi artikkeli opiskelijoiden taloustilanteesta sairauslomalla. Aivotulehdus sekoitti Sofia Niileksen, 21, opinnot – vakava sairastuminen voi romuttaa opiskelijan talouden on julkaistu Ylen verkossa 15.10.2023. Tapausesimerkin haastattelusta on upotettu artikkeliin audioklippejä. Ne rytmittävät tekstiä. Lisäksi tekstiartikkelin ohessa on video, jolla haastateltava kertoo tilanteestaan omilla kasvoillaan. Kokemusasiantuntijan lisäksi jutussa on annettu ääni myös asiantuntijatahoille. 

Kokonaisuutena julkaistun verkkoartikkelin pystyy palastelemaan itsenäisiksi osioiksi. Video toimii omana tuotteenaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja audioklipit voi jakaa radion lähetysvirtaan. Eri alustoille versioimisella voi houkutella uusia lukijoita alkuperäisen artikkelin pariin. 

Nuorten ääni

Nuorisojournalismin kulmakivi voi olla joko nuori haastateltava tai yksittäisen nuoren toimittajan näkökulma. Jokainen, myös toimittajat, ovat nuoria joskus, mutta vain hetken. Nuoren toimittajan perspektiivi vaikuttaa aina tavalla tai toisella lopputulokseen. Se voi myös olla hyvä asia. 

Nuori toimittaja voi tuoda nuorta näkökulmaa toimitusten aamupalavereihin, mutta toimituksen yksittäisten työntekijöiden näkemyksien varassa syntyy heikkoja lopputuloksia. Asiantuntijoiden sijaan äänen voi antaa välillä myös nuorille haastateltaville. Nuoriin haastateltaviin pohjautuvissa jutuissa on oleellista muistaa, että yksittäinen haastateltava ei voi edustaa koko nuorisoa. Nuorisojournalismia tehdessä se voi tarkoittaa seuraavien kysymysten pohtimista: 

• Minkä arvon haastateltavan iän kertominen tuo jutulle? 
• Onko ikä taustalla vaikuttava sivuseikka vai edustaako haastateltava jutussa ikäisiään? 
• Minkälaisille nuorille annamme puheenvuoroja?

Eväitä onnistumiseen

Verkkojulkaisualustat ja sosiaalinen media mahdollistavat kaksisuuntaisen yleisösuhteen. Nuoria voi osallistaa toimituksen päivittäiseen työhön kysymällä heiltä, mikä on juuri nyt kiinnostavaa. Millaisiin asioihin nuoret kaipaavat vastauksia? On tärkeää tehdä sellaisia uutisia, joita kehittyvät sukupolvet eivät pidä luotaantyöntävinä. 

Opinnäytetyö sisältää nuoren toimittajan itsereflektiivistä pohdintaa. Pohdinnan tuloksena onnistunut nuorisojournalismi ei ole kyynistä, vaan ratkaisukeskeistä ja selkeää. Ongelmien listaamisen sijaan lukijoille voidaan tarjota myös ratkaisuja. Uutiskielen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Molemmat ovat perusasioita, jotka eivät saa unohtua. Journalismin tekijöillä on aina varaa itsereflektiolle ja -kritiikille.

Lähde:

Hannonen, M. 2025. Nuoret uutismediassa – analyysiä nuorisojournalismista ja sen tarpeellisuudesta. Opinnäytetyö (AMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu.