Syrjivää syntyvyyskeskustelua – Kuinka lähestyä ikuisuusaihetta marginaalisista näkökulmista?
Journalisti voi rikastaa julkista keskustelua esittämällä uusia keskustelunavauksia ja antamalla äänen heille, joita ei kuulla riittävästi mediassa.
Syntyvyys on laskenut Suomessa yhtäjaksoisesti 2010-luvulta lähtien, mikä on johtanut pelkoon huoltosuhteen heikkenemisestä ja väestön ikääntymisestä. Laskun seurauksena julkisuudessa käydään lähes jatkuvaa keskustelua syntyvyydestä, sen vaikutuksista ja mahdollisista ratkaisuista syntyvyyden nostamiseksi.
Median rooli syntyvyyskeskustelussa on suuri, koska se tuo esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Väestöliiton tilastot ja muistiot ymmärrettäväksi laajemmalle yleisölle. Digilehtien kommenttikentissä myös lukijat saavat mahdollisuuden osallistua keskusteluun.
Laajasta mediahuomiosta huolimatta syntyvyyskeskustelussa toistuu usein sama huolipuhe syntyvyyden laskusta, kirjoittaa Iines Toivonen opinnäytetyössään Journalistina marginaalissa – Kuinka kirjoittaa syntyvyydestä marginaalisista näkökulmista?. Toivonen tutkii, kuinka syntyvyyskeskusteluun löydetään vaihtoehtoisia tulokulmia ja huomioidaan paremmin keskustelun ulkopuolelle jäävät ihmisryhmät.
Marginaalisuus syntyvyyskeskustelussa
Huolipuhe syntyvyyskeskustelussa keskittyy syntyvyyden laskun negatiivisiin seurauksiin. Otsikoissa esimerkiksi viljellään ilmaisuja kuten “synkät luvut” ja “vauvakato”. Koska ongelmapainotteinen uutisointi keskittyy naisiin, voi puheen tulkita naisia syyllistäväksi (Ruokola 2020). Lisäksi syntyvyyskeskustelu keskittyy heteropareihin ja jättää siten ulkopuolelle sateenkaariperheet.
Syntyvyyskeskustelun keskeisiä teemoja ovat 2020-luvulla hedelmällisyystietoisuus, talous (yksilön ja valtion) sekä lasten saamiseen liittyvä haluttomuus.
Opinnäytetyössä marginaalisia näkökulmia etsitään kahdella eri lähestymistavalla. Ensimmäisessä syntyvyyttä käsitellään vähemmistön tai syntyvyyskeskustelusta muuten sivuun jääneen ihmisryhmän näkökulmasta. Toisessa syntyvyydestä kirjoitetaan tavalla, joka ei toista tavallista huolipuhetta.
Kolme vaihtoehtoista tulokulmaa syntyvyyskeskusteluun
Toivonen kirjoittaa syntyvyydestä marginaalisista näkökulmista kolmen jutun sarjassa, jonka teemana on syntyvyys. Sarjassa tarkastellaan syntyvyyskeskustelua kriittisesti, annetaan ohjeita synnytyspeloista kärsiville ja kuullaan seksuaalivähemmistön kuuluvien lapsihaaveista.
Ensimmäinen osa avaa koko sarjan. Kaksi asiantuntijaa, monimuotoiset perheet -yhdistyksen johtava asiantuntija sekä yliopistonlehtori, pohtivat syntyvyyskeskustelun ongelmakohtia. Epäkohdiksi lukeutuvat muun muassa keskustelun heteronormatiivisuus, syrjivyys sekä naisten syyllistäminen.
Toinen artikkeli käsittelee synnytyspelkoja ja tarjoaa lukijoille konkreettisia neuvoja siihen, kuinka synnytyspelot tulee kohdata. Tässä tekstissä synnytyspelot ovat pääosassa ja syntyvyys sivuosassa. Tällöin sisällössä ei toistu syntyvyysuutisoinnista tuttu huolipuhe vaan syntyvyys tuodaan aiheena lähemmäs lukijaa.
Kolmannessa osassa pureudutaan nuoren naisparin kokemuksiin hedelmöityshoidoista. Artikkeli koskettaa julkaisuaikaan ajankohtaista hallituksen päätöstä koskien Kela-korvauksia. Jatkossa Kela-korvausta saisi yksityisellä puolella hedelmöityshoitoihin, mutta vain terveydellisistä syistä, mikä jättää terveet naisparit ja itselliset äidit korvauksen ulkopuolelle. Artikkelissa keskitytään vähemmistöön kuuluvien henkilöiden ajatuksiin lapsensaamisesta ja syntyvyydestä.
Marginaaliset näkökulmat journalismissa
Medialla on yhteiskunnallisessa keskustelussa iso vastuu, jolloin journalistien tulee pyrkiä löytämään tuoreita näkökulmia ja kuulemaan laajasti erilaisia ihmisryhmiä. Opinnäytetyö on todiste, että journalisti voi kirjoittaa marginaalisista näkökulmista jopa ajankohtaisista aiheista.
Marginaalisten näkökulmien löytäminen vaatii käsillä olevan aiheen tuntemista, jota edellyttää uutisten ja tutkimusten aktiivinen seuraaminen. Toimittajan tulee lisäksi lähestyä työtään kriittisesti jo suunnitteluvaiheessa esimerkiksi pohtimalla: Ketä jutussa kuullaan ja mistä aiheesta? Minkälaisia kertomuksia, asioita ja valtasuhteita sisällöllä tuetaan?
Marginaalista kirjoittaminen on silti työlästä ja joskus mahdotonta, mikä vaikeuttaa journalistin perustehtävää raportoida maailmasta todenmukaisesti. Vaihtoehtoiset näkökulmat eivät ole julkisuudessa riittävän käsiteltyjä, joten haastateltavien ja lähdeaineistojen löytäminen on valtavirran aiheisiin verrattuna vaikeampaa. Marginaalisten näkökulmien esiin nostaminen kuitenkin edesauttaa niiden esiintymistä julkisuudessa myös jatkossa.
Lähteet:
Toivonen, I. 2025. Journalistina marginaalissa – Kuinka kirjoittaa syntyvyydestä marginaalisista näkökulmista? https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616176
Ruokola, S. 2020. Dramaattinen, ennennäkemätön vauvakato – Helsingin Sanomien uutisointi Suomen alenevasta syntyvyydestä.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68616/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202004212828.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuva: Pexels, RDNE Stock Project.