Elinkaarten hiilijalanjäljet puntariin – ilmastoviisaat valinnat osaksi energiaremontteja
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään EU-tasolla toimia, joilla ohjataan kuluttajia, yrityksiä ja muita yhteiskunnan toimijoita kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Ilmastoviisaiden valintojen takana ei kuitenkaan ole yksin lainsäätäjät, vaan myös kuluttajien vastuu on tärkeässä roolissa. Pitkällä aikavälillä kestävät ratkaisut esimerkiksi asumisen energiaratkaisuissa on yksittäiselle kuluttajalle merkittävä keino hallita omaa hiilijalanjälkeään.
Elinkaariviisaat päätökset ovat osa rakentamisen systeemistä murrosta
Euroopan unionin kestävän kehityksen ohjelman osana päivitetyn rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Vanhojen olemassa olevienkin rakennusten kohdalla samaa vaaditaan vuonna 2050. (Eurooppa-neuvosto 2023.) Suomen uuden rakentamislain on puolestaan tarkoitus tuoda ilmastoselvitykset osaksi rakentamista. Vuodesta 2025 alkaen vaadittavat ilmastoselvitykset tuovat rakentamisen vähähiilisyyden arvioinnin osaksi rakennuslupia. (Ympäristöministeriö 2021, 8.) Päätöksenteossa näkyy lisääntyvä ymmärrys ilmastotoimien tarpeellisuudesta.
Asuminen muodostaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin neljäsosan, josta yli 80 % koostuu asumisen energiakäytöstä lämmityksen ja sähkönkulutuksen muodossa
Asuminen muodostaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin neljäsosan, josta yli 80 % koostuu asumisen energiakäytöstä lämmityksen ja sähkönkulutuksen muodossa (Siljander ym. 2023, 81; Suomen ilmastopaneeli 2020). Vaikka asumisen hiilijalanjälki on ollut jo pitkään laskusuuntainen, eivät uusien säädösten tavoitteet täyty itsestään. Ilmastoviisaat päätökset ovat vain ensi askel systeemitason muutoksen aikaansaamisessa. Vasta käytännön teoilla ja valinnoilla asumisen päästöjä pystytään vähentämään.
Ilmastoviisaasta politiikasta kohti käytännön tekoja
Uudiskohteita ja energiaremontteja suunniteltaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota ratkaisujen elinkaareen kokonaisvaltaisesti. Hankkeiden taloudellista kannattavuutta ja takaisinmaksuaikoja punnitaan elinkaarilaskelmien avulla. Kustannuslaskelmien rinnalle on viisasta tuoda ilmastovaikutusten eli hiilijalanjäljen arviointia.
Kestävillä lämmitysmuodoilla, kuten maalämmöllä, saavutettuja päästövähennyksiä mainostetaan usein vain ostoenergian kulutuksen vähenemisen kautta. Todelliset ilmastovaikutukset kuitenkin pitävät sisällään koko elinkaaren hiilijalanjäljen materiaalien hankinnasta kierrätykseen ja jätteen loppukäsittelyyn. Erilaisten lämmitys- ja energiaratkaisujen tarkastelua olisikin siis syytä laajentaa pelkästä ostoenergian kulutuksesta kohti laajempaa kokonaisuutta.
Laskurin avulla syntyvät suuntaa-antavat elinkaarikustannus- ja hiilijalanjälkivertailut antavat kiinteistöjen omistajille laskelmiin perustuvaa dataa kestävien päätösten tueksi.
Lisääntyvä kysyntä vähähiilisyyden arvioinnille luo tarvetta uusille työkaluille ja osaamiselle. AFRY Buildings Finland Oy:lle toimeksiantona tehdyn opinnäytetyön osana syntynyt energiajärjestelmien hankesuunnitteluvaiheen elinkaarilaskuri on käytännönläheinen työkalu vaihtoehtojen vertailuun. Laskurin avulla syntyvät suuntaa-antavat elinkaarikustannus- ja hiilijalanjälkivertailut antavat kiinteistöjen omistajille laskelmiin perustuvaa dataa kestävien päätösten tueksi.
Tulosten kautta suuntaa valinnoille
Vaikka valtaosa energiajärjestelmien hiilijalanjäljestä muodostuukin käyttövaiheessa ostetun energian tuotannosta, ei tämä kuitenkaan kuvaa koko totuutta.
Opinnäytetyössä case-tarkastelun kautta esiteltyjä laskentatuloksia vertailemalla päästään esimerkin kautta työn tavoitteiden juurille. Siirtymällä lämpöpumppuratkaisuihin voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, kun vertailutasoksi asetetaan pelkkään kaukolämpöön perustuva lämmitysjärjestelmä (kuva 1). Kaukolämmön tuotannon päästökertoimet ja päästökehitysskenaariot yli kaksinkertaistavat lämmitysjärjestelmästä syntyvät päästöt. Vaikka valtaosa energiajärjestelmien hiilijalanjäljestä muodostuukin käyttövaiheessa ostetun energian tuotannosta, ei tämä kuitenkaan kuvaa koko totuutta.
Tietyissä tapauksissa käyttövaiheen energiakulutuksessa saavutetut päästövähennykset saattavat kadota laitteistojen valmistamisen, asentamisen ja osien uusimisien aiheuttamiin kasvaviin päästöihin. Esimerkiksi maalämpöön perustuvalle järjestelmälle voidaan energian käytön vähentämisen kautta saada päästövähennyksiä asentamalla järjestelmän rinnalle esimerkiksi aurinkolämpöjärjestelmä. Case-esimerkin tapauksessa aurinkolämpöjärjestelmän valmistamisesta ja osien uusimisesta aiheutuvat päästöt kuitenkin syövät energiakäytössä saadun hyödyn.
Ostoenergian päästökertoimien laskusuuntainen trendi kasvattaa vuosi vuodelta tämän kaltaisten vaikutusten merkityksiä. Kun käyttöenergian tuotannosta syntyneiden päästöjen osuus elinkaaressa vähenee, on entistä tärkeämpää huomioida järjestelmien vertailussa myös elinkaaren muut vaikutukset. Osa paikallisista kaukolämmöntuottajista on jo nyt siirtynyt kohti vähähiilisempiä lämmöntuotantotapoja. Paikallinen vähähiilinen kaukolämpö saattaakin nostaa käyttövaiheen ulkopuolisten päästöjen merkityksen tarkastelun keskiöön.
Lähteet:
Heikkilä, T. 2023. Asumisen energiaratkaisujen hiilijalanjälkivertailu – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Siljander, R.; Cederlöf, M.; Skoglund, K. & Herronen, V. 2023. Ilmastovuosikertomus 2023. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:27. Helsinki: Ympäristöministeriö