Ennakkohuoltojen mittauksen parantaminen ja hyödyt voimalaitosprosessissa
Ennakkohuolloilla tarkoitetaan laitoksen kunnossapitoon kuuluvia huoltotoimenpiteitä, joiden avulla pyritään estämään laitteiden vikaantumista tai niiden toiminnan heikentymistä. Voimalaitoksissa kunnossapidon pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa toimiva ja optimaalinen tuotannon jatkuvuus. Ennakkohuoltojen merkittävyys on erityinen etenkin laitosten käyttövarmuuden kannalta. (Koskelainen ym. 2006, 347.)
Voimalaitosprosessissa on useita eri komponentteja, joiden toimivuus on kriittisessä asemassa laitoksen toimivuuden kannalta. Tällaisia komponentteja ovat muun muassa kattila, polttimet, pumput, sekä puhaltimet. Erityistä huomiota kunnossapidon suunnittelussa tulisi kiinnittää näiden komponenttien ennakkohuoltoihin sekä niiden toimivuuteen.
Laitosten kunnossapidon suunnitteluun kuuluu se, että jokaiselle laitteelle luodaan oma huolto-ohjelmansa. Huolto-ohjelmaan kirjataan kaikki laitteelle määritellyt ennakkohuollot, sekä niissä toteutettavat toimenpiteet, ohjeistukset ja suoritusvälit. Huolto-ohjelmaan kirjatut ennakkohuollot perustuvat laitemanuaaleista saatavaan tietoon, laitetoimittajien ohjeisiin, sekä kokemusperäiseen tietoon laitteiden toimivuudesta. Tällaisen huolto-ohjelman olemassaolo tuo selkeyttä ja suunnitelmallisuutta laitosten kunnossapitoon. (Laine 2024.)
Ei kuitenkaan ole kaikista yksinkertaisin tehtävä laatia huolto-ohjelmaa, jonka avulla kaikki ennakkohuollot saataisiin toteutettua optimaalisesti juuri oikeaan aikaan. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Turku Energian varavoimalaitosten ennakkohuoltojärjestelmää. Yrityksellä käytössä oleva järjestelmä toimii kalenteriohjatusti, mikä tarkoittaa, että järjestelmään on syötetty ennakkohuoltojen suoritusvälit viikkotasolla. Viikkotasolla toistettavaksi määritellyt ennakkohuollot on kuitenkin hyvin vaikea ajoittaa oikeanaikaisiksi, sillä varavoimalaitosten käyntiajat voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä. Ennakkohuoltojärjestelmän kehittämisestä onkin tehty opinnäytetyö, jossa annetaan ratkaisuja ennakkohuoltojen mittaamiseen käyntiaikaperusteisesti.
Näissä varavoimaa tuottavissa kaukolämpölaitoksissa ei mitata erikseen laitteille kertyviä käyntiaikoja, mikä on hankaloittanut ennakkohuoltojen jaksottamista. Viikkotasolla määritellyt ennakkohuoltojen toistuvuudet ovat perustuneet karkeaan arvioon laitoksen käyntiajoista. Ratkaisuksi ongelmaan opinnäytetyössä esitettiin erilaisia vaihtoehtoja, joilla komponenttien käyntiaikoja saataisiin mitatuksi. Lopuksi työssä todettiin, että käyntiaikojen mittaaminen olisi kannattavaa ottaa käyttöön kaikissa laitoksissa. (Laine 2024.)
Mitä hyötyä ennakkohuoltojen käyntiaikaperusteisesta mittaamisesta ja toistuvuuksien optimoinnista on?
Oikeaan aikaan toteutetut ennakkohuollot luovat taloudellisia säästöjä, mahdollistavat laitteiden optimaalisen toimivuuden, sekä tehostavat koko kunnossapitojärjestelmän toimintaa. Jos huoltoja jaksotetaan viikkotasolla määritellyin ajanvälein, niiden toistuvuus tulee ajankohtaiseksi lähes poikkeuksetta liian aikaisin. Pitäisi olla sanomattakin selvää, että esimerkiksi lämpiminä kesäkuukausina, kun kaukolämpöä ei tarvita, kunnossapidollisen tarpeen tulisi laskea. Kalenteriohjatussa järjestelmässä se pysyy kuitenkin samana kuin talvella, jolloin laitos saattaa käydä esimerkiksi yhtäjaksoisesti kuukauden verran.
Oikeaan aikaan toteutetut ennakkohuollot luovat taloudellisia säästöjä, mahdollistavat laitteiden optimaalisen toimivuuden, sekä tehostavat koko kunnossapitojärjestelmän toimintaa.
Liian aikaisin tehtävälistalle tuleva ennakkohuolto kuluttaa työntekijöiden resursseja. Huoltoja joudutaan suorittamaan usein ja toisinaan ihan turhaan, ja tällöin siihen käytetty aika on välttämättäkin pois muusta kunnossapidosta. Tiedostetusti liian aikaisin tai niin sanotusti ”turhaan” toteutettava työ laskee myös työmotivaatiota työntekijöiden keskuudessa. Tehdäänkö työtä kunnolla, jos tiedetään, ettei sille vielä ole tarvetta?
Kunnossapitojärjestelmien toimivuus on perusta koko kunnossapitotoiminnalle
Sen lisäksi, että liian tihein aikavälein määritellyt huoltovälit kuluttavat työresursseja, ne saattavat kuluttaa myös itse laitteita. Osa huoltotoimenpiteistä voi vaatia esimerkiksi osien vaihtoa tai komponentin purkamista. Osien vaihto luo jälleen lisää taloudellisia kustannuksia ihan turhaan, ja purkutoimenpiteissä on aina riskinsä esimerkiksi laitteiden hajoamiselle. Voidaan siis todeta, että liian usein suoritettu huolto voi jopa lyhentää laitteiden käyttöikää.
Kunnossapitojärjestelmien toimivuus on perusta koko kunnossapitotoiminnalle. Nykyaikaisessa järjestelmässä komponenttien käyntiaikojen mittaaminen on siis sekä oleellista että hyvinkin perusteltua. Merkityksellisyytensä vuoksi kunnossapitojärjestelmien kehittäminen ja optimointi on myös taloudellisesti kannattavaa. Laitteiden luotettavuus vaikuttaa suoraan jo yksittäisen laitoksen toimintavarmuuteen, mutta myös merkittävässä roolissa olevien varavoimalaitosten kohdalla niiden häiriötön toiminta vaikuttaa jopa koko kaukolämpöverkon luotettavuuteen (Laine 2024).
Lähteet:
Koskelainen, L., Saarela R., & Sipilä K. 2006. Kaukolämmön käsikirja. Helsinki: Energiateollisuus ry.
Laine, S. 2024. Kaukolämpölaitoksen ennakkohuoltojen käyntiaikaperusteinen mittaaminen : komponenttien ennakkohuoltojen jaksottamisen kehittäminen – Theseus. Turun ammattikorkeakoulu opinnäytetyö.