• EU-direktiivi
• jätevesi

Euroopan Unionin jätevesidirektiivi uudistui loppuvuodesta 2024. Uudistuksen tarkoituksena on vähentää jätevesiperäisiä päästöjä vesistöihin. Osalle kunnista tämä tarkoittaa uudenlaisen kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelman tekemistä.

Kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma kuulostaa mahdollisesti vähän puisevalta, mutta siinä piilee monenlaisia mahdollisuuksia. Tällainen suunnitelma pitää 2039 mennessä olla kaikilla n. 10 000 asukkaan ja sitä suuremmilla kunnilla (Direktiivi (EU) 2024/3019:1). Vaikka vuosiluku näyttää kaukaiselta tulevaisuudelta, suunnitelmaan kannattaa tutustua ja siihen valmistautuminen aloittaa ajoissa.

Hallintasuunnitelmalla pyritään entisestään vähentämään jätevesiverkoston ylivuotoja ja niistä johtuvaa vesistökuormitusta (Direktiivi (EU) 2024/3019 Johdanto-osa:4, 54). Jätevesiylivuodot johtuvat useimmiten huonokuntoisesta verkostosta, johon vuotaa hulevesiä (Laitinen ym. 2022, 27). Hulevedet ovat läpäisemättömille pinnoille satavaa vettä, joka valuu ympäristöön tai verkostoihin. Sadetapahtuman aikana hulevettä muodostuu runsaasti ja sitä vuotaa jätevesiverkostoihin, mikä voi johtaa jätevesijärjestelmän kapasiteetin ylittymiseen. Jos kapasiteetti ylittyy, vuotaa huleveden ja jäteveden sekoitusta suoraan vesistöön.

Verkostoylivuotojen hallintaa maan pinnalla

Suomessa ylivuotoja raportoidaan hyvin tarkasti. Tästä on suuri etu kokonaisvaltaista hallintasuunnitelmaa tehtäessä. Ylivuototietojen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tarkkaa tietoa jätevesi-, hulevesi- ja sekaviemäriverkostoista ja tässä lienee monella toimijalla parantamisen mahdollisuuksia (Direktiivi (EU) 2024/3019 Liite V:1a). Näyttää jopa siltä, että täyttääkseen hallintasuunnitelman kriteerit, on kaikista verkostoista oltava päivitetty hydraulinen malli.

Koska jätevesien ylivuodot johtuvat pitkälti hulevesistä, kannustetaan direktiivissä erityisesti hulevesien maanpäälliseen hallintaan. Tämä tarkoittaa paitsi perinteisiä kasvillisuuden päällystämiä ojia, myös esimerkiksi laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Tällaiset rakenteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ihmisten virkistysmahdollisuuksia ja vähentävät vesiin rakennetuilta alueilta huuhtoutuneita haitallisia aineita.

Vaikka maanpäälisiä vesiä hallittaisiin kuinka hienosti, ei verkostokunnostuksiakaan voida unohtaa. Hallintasuunnitelmaa laatiessa voidaan kuitenkin saada uusia työvälineitä kunnostuksien kohdistamiseen, jotta resurssien käyttö kohdistuisi mahdollisimman tehokkaasti.

Hulevesien laadulle uusia vaatimuksia?

Uusia velvollisuuksia toimijoille voi tulla myös direktiivin vaatimuksista hulevesille, sillä ne eivät saa aiheuttaa riskiä vastaanottavalle vesistölle (Direktiivi (EU) 2024/3019 Liite V: 1 c). Rehevöityneen Itämeren rannalla se voi tarkoittaa vaikkapa vaatimuksia vähentää taajamavesien mukana huuhtoutuvia ravinteita. Hulevesien mukana huuhtoutuu merkittäviä määriä fosforia, mikä on merkittävin rehevöitymisen aiheuttaja Itämeressä.

Kaupunkialueiden vedet sisältävät myös paljon muita haitallisia aineita. Näistä monet ovat sitoutuneena kiintoainekseen, jota vesistä poistamalla saadaan erityisesti raskasmetalleja vähennettyä. Tämä on mahdollista erilaisilla viivytys- ja biosuodatusratkaisuilla. Kuitenkin on olemassa haitta-aineita, kuten niin sanotut ikuisuuskemikaalit (PFAS-yhdisteet), joiden poistaminen luonnonvesistä on hyvin hankalaa. Näiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden täytyy siksi olla käyttöä sääteleviä. (Vahtera Ym. n.d.)

Mikromuovien loppu?

Direktiiviin on liitetty myös mikromuovien vähentäminen vesistöissä. Tähän pyritään puuttumalla makromuovien käsittelyyn puuttumalla. Makromuovit hajoavat pienemmiksi muovinpaloiksi ja tuottavat paljon mikromuovia. Muoviroskaa leviää erityisesti rakennustyömailta ja maataloudesta. Yleisin muoviroska on kuitenkin edelleen tupakan tumppi, joka hulevesiviemäriin päätyessään huuhtoutuu vesistöön. (Fjäder ym. 2022, 18).

Muovien vähentämiseen vesistöissä tarvitaan yhteistyötä. Työmaiden ja maatalouden toimia voidaan mahdollisesti ohjata säädöksillä, mutta yksittäisten ihmisten toimintaan puuttuminen on vaikeaa. Viestinnällä ja roskiksia lisäämällä voitaneen ainakin vaikuttaa yksittäisten ihmisten aiheuttamaan roskaantumiseen.

Yhteistyöllä eteenpäin

Hallintasuunnitelmat tehdään aina valuma-alueittain (Direktiivi (EU) 2024/3019 1 a). Tämä tarkoittaa, että kuntien on toimittava yhteistyössä vesienhallinnan parantamiseksi. Samoin jätevesiverkostot ovat usein laajoja, monen kunnan alueelle levittyviä. Kunnassa tapahtuvat ylivuodot voivat siis olla täysin toisilla alueilla tapahtuneiden vuotojen ja sateiden aiheuttamia. Tämä tarkoittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien välillä.

Jätevesidirektiivi alkaa sanoilla ”Vesi on yhteinen hyödyke, joka kuuluu kaikille”. Samoin vesien tilan hyvänä pitäminen on työ, joka kuuluu kaikille. Vaikka vesistöjen tilan parantamiseksi on Suomessa tehty jo paljon työtä, voi jätevesidirektiivin tarkoittama yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma olla työkalu, jolla yhteistyötä taajamien ympärillä lisätään ja vesistöjen kuormitusta entisestään vähennetään.

Lisää voit lukea opinnäytetyöstä Kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma – case Piikkiö. Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun hanketta Turun alueen kaupunkivesien kokonaisvaltainen hallinta.

Artikkeli on osa Vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet:

Hupponen, A. Kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma : case Piikkiö – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Direktiivi (EU) 2024/3019 of the European Parliament and of the Council of 27 November 2024 concerning urban wastewater treatment.  Viitattu 23.1.2025. https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2024/3019/oj  

Fjäder, P., Korkalainen, M., Kauppi, S., Lehtiniemi, M., Salminen, J., Selonen, S., Setälä, O., Sillanpää, M., Sorvari, J., Suikkanen, S., Talvitie, J., Turunen, T., Virkkunen, H., Ala-Ketola, U. 2022. Muovien haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144561/SYKEra_17-2022_Muovien-haitalliset-vaikutukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Laitinen J., Juntunen J., Kotamäki N., Laukka V., Siimes K., Laikari A., Dubovik M., Rinta-Hiiro V., Wendling L., Miettinen I., Meriläinen P. Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutus vastaanottavissa vesistöissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:2. Valtioneuvoston kanslia 2022. Viitattu 29.1.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163912/VNTEAS_2022_22.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Vahtera, H., Männynsalo, J., Turtiainen, H. n.d. haitalliset ’ikuisuuskemikaalit’ vesiympäristössä. Vesiensuojelun keskusliitto ry. Viitattu 10.2.2025. https://vesiensuojelu.fi/muut-ajankohtaiset/haitalliset-ikuisuuskemikaalit-vesiymparistossa/?privacy=updated 

Artikkelikuva Anna Hupponen