• kiertotalous
• kiertotalousverkostot
• tiedon jakaminen

Nykyaikana puhumme paljon kiertotaloudesta ja sen tuomista ympäristöhyödyistä. Kuluttajille kiertotalous on tullut tutummaksi kirpputorien ja jätteiden lajittelun avulla. Pinnan alla kiertotalous on kuitenkin monimutkainen muutosvoima, jonka ytimessä on verkostomainen toiminta ja laaja yhteiskunnallinen yhteistyö (Sitra 2016, 46). Verkostoissa onkin helppo edistää jäsenten vuorovaikutusta sekä tiedon ja osaamisen jakamista eri tavoin (Järvensivu 2019, 109–108). Näitä tapoja voidaan kutsua tiedon jakamisen toimintamalleiksi.

Tässä artikkelissa esittelen viisi erilaista tiedon jakamisen toimintamallia, jotka vuonna 2022 haastattelemani kiertotalousverkostot nostivat esille. Haastattelut ovat osa Kiertotalousverkostojen parhaat toimintamallit tiedon jakamiseksi (2022) opinnäytetyötä. Opinnäytetyö käsittelee, miten kiertotalousverkostot jakavat tietoa muille osapuolille. Tarkennus kohdistui juuri kiertotalousverkostojen käyttäämiin tiedon jakamisen toimintamalleihin sekä jaetaanko näitä eteenpäin. Haastattelin kuutta kiertotalousverkostojen edustajaa, joilta sain kerättyä aineistoon kiertotalousverkostojen käyttämiä toimintamalleja sekä haastateltujen kokemuksia niistä.  

Kiertotalousverkostojen haastatteluista selvisi, että niiden käyttämät tiedon jakamisen toimintamallit ovat tuttuja työelämästä ja vapaa-ajalta. Haastatteluista nousi esiin viisi erilaista tiedon jakamisen toimintamallia, joita ovat

• sähköiset alustat
• tapahtumat
• työpajat
• kokoukset sekä
• teemaryhmät.

Kiertotalousverkostot jakoivat näiden toimintamallien avulla tietoa mm. verkostojen jäsenille sekä muille kiertotalousverkostoille. Esittelen näitä toimintamalleja seuraavaksi.

Verkostot hyödyntävät tuttuja toimintamalleja tiedon jakamisessa

Viimeistään koronapandemian myötä erilaiset sähköiset alustat valtasivat etätyöpisteet. Kiertotalousverkostoille sähköiset alustat ovat yleisesti hyvä väylä jakaa tietoa. Haastatellut kertoivat, että esimerkiksi Howspace ja Microsoft Teams toimivat matalan yhteydenoton paikkoina, jossa tietoa voi jakaa helposti. Verkostot voivat hyödyntää myös sosiaalisen median alustoja tiedon jakamisessa. Esimerkiksi LinkedInissa on mahdollista jakaa nopeasti uutisia verkoston jäsenille.

Tapahtumien avulla kiertotalousverkostojen jäsenet voivat oppia uutta sekä jakaa yrityksien positiivisia uutisia. Kiertotalousverkostojen tapahtumissa on mahdollista luoda uusia yhteyksiä, kun eri kokoisia yrityksiä kutsutaan samaan tilaan. Haastatteluissa selvisi, että tapahtumat voivat sisältää esityksien ja koulutuksellisen osuuden lisäksi työpajoja. Työpajoissa on mahdollista ensin työstää yhdessä vaikeitakin kiertotalousaiheita, minkä jälkeen verkosto voi jatkaa aiheen parissa työskentelyä.

Sähköisten alustojen ja tapahtumien lisäksi verkostot voivat järjestää kokouksia ja muodostaa erilaisia teemaryhmiä. Haastateltujen mukaan kokouksissa on mahdollista kertoa jäsenille uusista asioista sekä kerrata yhteisiä päätöksiä. Erityisesti tiiviitä vuorovaikutussuhteita tarvitsevat verkostot hyötyvät kokouksista, kun jäsenet saavat mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia säännöllisesti. Haastatellut kertoivat, että sen sijaan teemaryhmien avulla verkostot edistävät yhteistyön muodostumista ja ratkaisevat samalla laajoja kiertotalousongelmia. Teemaryhmät voivat olla koko verkoston kattavia tai pienempiä projektiryhmiä.

Ongelmien ratkaisussa ei tarvitse keksiä uutta

Kiertotalousverkostot valitsevat tiedon jakamisen toimintamallit verkoston tarpeita kuunnellen. Erään haastatellun mukaan, niin sanotusti pyörää ei tarvitse lähteä keksimään uudelleen, vaan jo olemassa olevat toimintamallit ovat varsin toimivia. Tästä huolimatta haastatellut tiedostivat, että alussa valitut tiedon jakamisen toimintamallit muuttuvat verkostotyön aikana.

Haastateltujen mukaan verkoston muuttuneet tarpeet tai jäsenten aktivoiminen voivat olla syitä, minkä takia muutetaan nykyisiä tiedon jakamisen toimintamalleja. Haastatteluissa selvisi, että toimintamallin voi muuttaa esimerkiksi julkisesta keskustellusta pien- tai kahdenvälisiin keskusteluihin. Tällöin jäsenet pystyvät keskustelemaan luottamuksellisemmin keskenään ja tiedon jakaminen lisääntyy. Verkostot pystyvät kehittämään jo olemassa olevia toimintamalleja yhteisillä tiedon jakamisen säännöillä ja uusien jäsenten perehdyttämisellä. Kommunikaation jatkuva parantaminen on myös tärkeää. Esimerkiksi teemaryhmissä hyvään kommunikaatioon kannattaa panostaa, jotta asioita ei tehdä päällekkäin.

Tiedon jakamisen toimintamallien tulevaisuus

Tiedon jakamisen toimintamallien kehittymiseen tulevaisuudessa riippuu monesta tekijästä. Kiertotalousverkostojen on välillä vaikea ennakoida tulevaisuutta, jos verkostossa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kiertotalousverkostot toivoivat toimintamallien kehittyvän muun muassa, että ne lisäävät aktiivisuutta sekä jatkavat osaamisen kasvattamista tasapuolisesti. Tulevaisuudessa onkin kiinnostavaa nähdä, miten toimintamallit kehittyvät tukemaan kiertotaloutta vai syntyykö täysin uusia toimintamalleja. 

Lähteet:

Järvensivu, T. (2019). Verkostojen johtaminen. Opi ja etene yhdessä. Helsinki: BoD TM – Books on Demand.

Markuksela, A. (2022). Kiertotalousverkostojen parhaat toimintamallit tiedon jakamiseksi. Opinnäytetyö. Energia- ja ympäristötekniikan koulutus. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Noudettu osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/784330

Sitra. (2016). Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025. Helsinki: Sitra. Haettu 19. 07 2022 osoitteesta https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia117-3.pdf