Koiran uintireissut ja tehoaine imidaklopridi
Vaikka kesä alkaa olla jo lopuillaan, ovat punkit liikkeellä vielä pitkälle syksyyn. Punkit ovat jokavuotinen riesa ja ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia ihmisille ja lemmikeille. Monet lemmikin omistajat pyrkivätkin ehkäisemään lemmikkien sairastumisen valitsemalla punkkikarkotteeksi punkkipannan tai paikallisvaleluliuoksen, jotka voivat sisältää tehoainetta imidaklopridia.
Olet saattanut törmätä uutisiin imidaklopridin käytöstä kasvinsuojeluaineena, eli aineena, joka suojelee kasveja kasvintuhoajilta kuten tuholaisilta, kasvitaudeilta ja rikkakasveilta. Imidaklopridi kuuluu neonikotinoideihin ja sitä käytettiin ennen kasvinsuojeluaineena Euroopassa. Tämän tehoaineen todettiin kuitenkin vaikuttavan haitallisesti mehiläisiin ja pölyttäjiin, joten Euroopan unioni kielsi sen käytön kasvinsuojeluaineena vuonna 2018. Imidaklopridia saa käyttää vielä esimerkiksi muurahaisten torjuntatuotteissa sekä aiemmin mainituissa lemmikkieläinten punkkikarkotteissa. Euroopan kemikaaliviraston sivuilla imidaklopridin vaaralausekkeissa mainitaan sen olevan erittäin myrkyllistä vesieliöille ja sillä on pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
Palataan ihmisen parhaaseen ystävään. Kesällä koiran uintihetki luonnon vesistöissä on mukavaa ajanvietettä ja tuo helpotusta kuumiin päiviin. Joillekin vesistöissä pulikoiville koirille punkkikarkotteiksi on voitu valita imidaklopridia sisältävä paikallisvaleluliuos tai punkkipanta. Kahden Suomessa myytävän imidaklopridia sisältävän valmisteen valmisteyhteenvedoissa kerrotaan niiden olevan tai voivan olla vaarallisia vesieliöille. Lisäksi varoitetaan, ettei punkkipannat saa joutua vesistöihin tai että paikallisvaleluliuoksen laiton jälkeen on noudatettava 48 tunnin varoaikaa, jolloin koiraa ei saa päästää kahlaamaan tai uimaan. Mutta ovatko nämä varokeinot riittävät, vai voiko imidaklopridia päästä näistä valmisteista vesistöön?
Törmäsin Perkins ym. (2024) tutkimukseen, jossa kerrottiin Ison-Britannian pintavesissä esiintyvän imidaklopridia ja toista punkkikarkotteissa käytettävää ainetta, fiproniilia. Tutkimuksessa tutkittiin kuinka paljon paikallisvaleluliuoksella hoidettujen koirien, omistajan käsien ja lemmikin vuoteen pesusta pääsi pesuveteen imidaklopridia ja fiproniilia. Näitä aineita löydettiin kaikista tutkimuksessa otetuista näytteistä.
Turun ammattikorkeakoulun tutkijat löysivät syksyllä 2023 NonHazCity3-hankkeessa omakotitaloalueelta kerätystä hulevesinäytteestä imidaklopridia. Vaikka aineen alkuperää ei pystytä tarkasti osoittamaan, voi se mahdollisesta olla peräisin lemmikkien punkkientorjunta-aineista. Voisiko siis olla mahdollista, että imidaklopridia pääsee irtoamaan punkkikarkotteista ympäristöön ja vesistöön?
Punkkien häätö on tarpeen nyt ja tulevaisuudessakin puutiaisten levittämien tautien takia. Punkkikarkotteilla on siis oma paikkansa, mutta niitä käytettäessä kannattaa pitää mielessä myös tuotteiden haittavaikutukset. Käytä kaikkia karkotteita siis vain tarpeeseen, käyttöohjeen mukaan ja yritä estää aineen pääsy vesistöihin.
Kaikille karvaan katsomatta turvallisia loppukesän uintihetkiä! 🙂
Artikkeli on osa Vesi ja ympäristötekniikkan tutkimusryhmän julkaisutoimintaa.
Aihe blogitekstille on saatu Turun ammattikorkeakoulun LIFE ChemBee -hankkeelta. EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE ChemBee -hankkeessa keskitytään arjen haitallisten kemikaalien aiheuttamiin riskeihin ja niiden vähentämiseen. Hankkeen tavoitteena Suomessa on Helsingin kaupungin sekä muiden Suomen ekotukiorganisaatioiden ekotukihenkilöiden kemikaaliosaamisen kasvattaminen sekä haitallisten kemikaalien vähentäminen työpaikalla. Projektissa tuotetaan ekotukihenkilöille koulutusta ja materiaaleja liittyen haitallisiin kemikaaleihin ja niiden vähentämiseen työpaikalla. Materiaaleihin sekä Kemikaaliviisas työympäristö -työkaluun voit tutustua osoitteessa turkuamk.fi/kemikaalikoulutus.
Lähteet:
ECHA. Imidacloprid Substance Infocard. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://echa.europa.eu/fi/substance-information/-/substanceinfo/100.102.643 [viitattu 28.6.2024].
Euroopan komissio. s.a. Neonicotinoids. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://food.ec.europa.eu/plants/pesticides/approval-active-substances-safeners-and-synergists/renewal-approval/neonicotinoids_en [viitattu 28.6.2024].
Perkins, R., Barron, L., Glauser, G., Whitehead, M., Woodward, G. & Goulson, D. 2024. Down-the-drain pathways for fipronil and imidacloprid applied as spot-on parasiticides to dogs: Estimating aquatic pollution. Science of The Total Environment 917. Verkkolehti. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969724003103?via%3Dihub [viitattu 26.6.2024].
NonHazCity 3. Occurrence of substances of concern in Baltic Sea Region buildings, construction materials and sites https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2024/06/Occurrence-of-SoC-in-BSR-final_smaller.pdf
Kuvat: Adobe Stock
