Viemärikuvaukseen käytettävä zoom-kamera.

Kuntotutkimukset: Avain viemäriverkostojen tehokkaaseen kunnossapitoon

16.12.2024

Vesihuoltoverkostojen keski-ikä Suomessa lähentelee 50 vuotta, mikä tarkoittaa, että suuri osa vesijohdoista ja viemäriputkista on tulossa saneerausikään. Ennakoiva kunnossapito ja säännöllinen seuranta ovat avainasemassa verkostojen toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden varmistamisessa.

Suomen vesihuoltoverkostojen ikääntyminen asettaa suuria haasteita kunnossapidolle. Vaikka putkien tekninen käyttöikä on yleensä noin 50 vuotta, osa tätä vanhemmista putkista voi olla yhä hyvässä kunnossa, samalla kun nuoremmat verkoston osat saattavat jo osoittaa rapistumisen merkkejä. Yksi selkeä merkki verkoston heikentyneestä kunnosta on putkivuotojen yleistyminen. Suomessa vesijohtoverkostoon pumpatusta vedestä 17–18 prosenttia jää laskuttamatta, mikä viittaa merkittäviin vuotoihin ja hukkaan menevään veteen. Tämä ilmiö korostaa ennakoivan kunnossapidon ja verkoston kunnon säännöllisen seurannan tärkeyttä, jotta vesihuolto pysyisi luotettavana ja tehokkaana myös tulevaisuudessa.

Viemäriverkostojen kuntotutkimukset

Viemäriverkostojen kuntotutkimukset ovat kunnossapidon kulmakivi. Ne tarjoavat arvokasta tietoa putkiston tilasta, mahdollistavat ongelmien ennakoimisen ja varmistavat, että toimenpiteet kohdistuvat tarkasti oikeisiin kohteisiin. Kunnossapidon tarve kasvaa, kun verkosto vanhenee ja kaupunkialueiden infrastruktuuri kohtaa uusia haasteita. Esimerkiksi vuotovedet, tukokset ja rakenteelliset ongelmat voivat pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä haittoja niin taloudellisesti kuin ympäristöllekin. Kuntotutkimuksilla nämä ongelmat voidaan tunnistaa ja ratkaista ennen kuin ne kehittyvät suuriksi kriiseiksi.

Kattavaa tietoa verkoston kunnosta

Kuntotutkimuksissa hyödynnetään erilaisia menetelmiä, kuten viemärikuvauksia, vuotovesianalyyseja ja savukokeita. Esimerkiksi zoom-kameramenetelmä on nopea tapa kartoittaa viemärin kuntoa. Se mahdollistaa verkoston yleiskuvan saamisen asettamalla kameran viemärikaivoon ilman laajempia valmisteluita. Läpiajettavalla kameralla puolestaan saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa, kuten putkistossa olevista halkeamista tai esteistä. Näiden tulosten avulla voidaan luoda tarkat toimenpidesuunnitelmat, joiden perusteella huolto- ja korjaustoimet kohdennetaan tehokkaasti.

Ennaltaehkäisyn hyödyt

Säännöllisten kuntotutkimusten avulla voidaan merkittävästi vähentää yllättävien ongelmatilanteiden riskiä. Esimerkiksi tukosten ja vuotojen havaitseminen ajoissa estää niiden kehittymisen suuriksi vahingoiksi. Tämä ei ainoastaan säästä kustannuksia, vaan myös vähentää huoltojen aiheuttamaa häiriötä asukkaille ja yrityksille. Vuotovesien vähentäminen on keskeinen tavoite erityisesti taajama-alueilla. Vesi, joka turhaan virtaa jätevesiviemäriin, kuormittaa pumppaamoja ja puhdistamoja, lisää energiankulutusta ja kasvattaa käyttökustannuksia. Näin ollen jokainen korjattu vuotokohta tuo konkreettisia säästöjä.

Toiminnan jatkuva kehittäminen

Kuntotutkimusten tarjoama tieto on korvaamatonta myös viemäriverkostojen pitkän aikavälin suunnittelussa. Kuntotutkimusten rooli viemäriverkoston kunnossapidossa ei siis rajoitu pelkkään ongelmien kartoittamiseen. Ne ovat osa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla pyritään parantamaan verkoston tehokkuutta, kestävyyttä ja toimintavarmuutta. Jatkuva tiedonkeruu ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet auttavat pitämään verkoston toimintakykyisenä ja vähentävät sen käyttökatkoja.

Kohti käytännön sovelluksia

Viemäriverkostojen kuntotutkimukset muodostavat vankan perustan ennakoivalle kunnossapidolle. Niiden tuottama tieto auttaa tehokkaasti kohdentamaan resursseja ja investointeja niihin verkoston osiin, joissa toimenpiteet ovat kiireellisimpiä ja vaikuttavimpia. Kuntotutkimusten avulla voidaan kehittää kokonaisvaltaista strategiaa, joka parantaa verkoston toimintavarmuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Kun tutkimustulokset integroidaan kunnossapidon prosesseihin, voidaan vähentää kustannuksia, lyhentää käyttökatkoja ja pienentää ympäristövaikutuksia. Tämä systemaattinen lähestymistapa ei ainoastaan turvaa verkoston toimintaa, vaan myös edistää vastuullista vesihuoltoa ja tukee pitkäjänteistä infrastruktuurin kehittämistä.

Lähde:

Niiniviita, N. 2024. Jätevesiverkoston ennakoiva huolto ja säännöllinen kunnossapito : Raision Vesi Oy – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.