Lajitteluasemapilotti osana Turun telakan jätehuoltoa
Nykymaailmassa teollisuus elää murroksessa, jossa uudet kiertotalouden liiketoimintamallit sekä ympäristökysymykset ovat yhä keskeisemmässä roolissa osana yrityksen päätöksentekoa. Erityisesti paine jätehuollon kehittämiseen on lisääntynyt huomattavasti etenkin kiertotalouden vaatimusten sekä kiristyvän jätelainsäädännön seurauksena. Siksi jätehuollon merkitys on myös korostunut osana vastuutyötä.
Turun telakalla noin viidesosa syntyvästä jätteestä on sekalaista laivanrakennusjätettä. Se on lajiteltua jätettä huomattavasti kalliimpaa, mikä tekee siitä telakalle sekä taloudellisen että toiminnallisen haasteen. Siksi tulevaisuudessa on tärkeää, että jätehuollon toiminnot ohjataan vähentämään alueelta ulos lähtevän sekalaisen jätteen määrää. Yksi ratkaisu tähän on lajitteluasemapilotti, jonka tavoitteena on tehostaa telakan sisäistä lajittelua mahdollistamalla kaiken sekalaisen laivanrakennusjätteen käsittelyn jo telakka-alueella. Lajitteluasemalla halutaan pienentää jätehuollosta aiheutuvia kustannuksia valmistelemalla jäte uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jatkokäsittelyyn.
Lajitteluaseman merkitys telakalle
Rakennettavien laivojen koko lisää vuositasolla syntyvän jätteen määrää. Kasvava jätemäärä lisää myös sekalaisen laivanrakennusjätteen määrää. Se ei ainoastaan ole kalliimpaa kuin lajiteltu jäte, vaan sekalaisen laivanrakennusjätteen joukossa voi olla materiaaleja, joiden erottelulla voi olla telakalle jopa taloudellista hyötyä.
Lajitteluasema luo mahdollisuuden käsitellä sekalainen jäte jo telakka-alueella. Se luo sekalaiselle laivanrakennusjätteelle tarkastelumahdollisuudet. Tarkastelemalla jätteen koostumusta voidaan tunnistaa jätteen joukosta sellaista materiaalia, jonka erilliskerääminen telakan alueella olisi kannattavaa. Esimerkiksi kuparikaapelia päätyy paljon sekalaiseen laivanrakennusjätteeseen. Ilman lajitteluasemaa kaapeli päätyisi lajittelemattomana ulos alueelta heikentäen Turun telakan kierrätysastetta.
Kierrätysmateriaalien lisäksi lajitteluasema varmistaa, että uudelleenkäytettäviä materiaaleja ei lähde jätevirtana alueelta ulos. Standardisoidut puulavat, lavojen kaulukset ja puiset kaapelikelat, joilla jokaisella on telakalla pantillinen arvo, voidaan palauttaa takaisin käyttöön. Näin voidaan edistää telakan vastuullisuutta myös toimimalla jätehierarkian mukaisesti.
Rejektijäte likaa muuta jätettä
Vaikka lajitteluasemalla on telakalle paljon etua ja hyötyä, tuo pilotti myös ikävän näkökulman syntypaikkalajittelun nykytilanteesta. Yksi merkittävä seikka on, miten jäte pakataan telakka-alueella ennen sen päätymistä lajitteluasemalle.
Jätesäkit ovat pakkaamiseen liittyvä haaste. Suuri osa lajitteluasemalle päätyvästä sekalaisesta laivanrakennusjätteestä on pakattu jätesäkkeihin. Jätesäkkien koostumus on usein monipuolinen. Monipuolinen koostumus vaikeuttaa lajitteluaseman toimintaa, sillä lajittelija ei välttämättä voi tunnistaa jätesäkin sisältöä, jolloin säkki päätyy suoraan rejektijätteeksi.
Jätesäkit lisäävät siis rejektijätteen määrää. Rejekti on sellaista jätettä, joka kuljetetaan telakalta suoraan poltettavaksi ilman energiantuotantoa. Rejektijäte on likaista ja märkää. Sen päätyminen sekalaisen laivanrakennusjätteen joukkoon likaannuttaa muuta jätettä. Muun jätteen likaantuminen vähentää puolestaan kierrätysastetta, sillä osa erilliskerättävistä materiaaleista tulisi olla puhdasta.
Tulevaisuus?
Lajitteluasemapilotti on tärkeä osa Turun telakan nykyistä jätehuoltoa, sillä sen avulla kaikki jäte voidaan käsitellä ennen sen päätymistä ulos alueelta. Lajitteluasema tulisi siis vakiinnuttaa osaksi Turun telakan jätehuoltoa.
Lajitteluaseman vakiinnuttamisen lisäksi telakalla tulisi keskittyä alueen syntypaikkalajittelun tehostamiseen, jotta rejektijätteen määrää voidaan vähentää. Näin voidaan vähentää syntyvää rejektijätteen määrää, koska pienempi osa jätteestä likaantuu. Syntypaikkalajittelu tehostaa myös erilliskeräysvelvoitteisten materiaalin keräystä. Kun esimerkiksi pahvi- ja paperijäte päätyy oikeaoppisesti omaan keräysastiaansa, pysyy se puhtaana, mikä säilyttää materiaaliarvoa.
Lähteet
Oksanen, V. 2025. Meyer Turku Turun telakan lajitteluasemapilotin seuranta ja analysointi. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837959
Kuva: Oksanen Ville. Turun ammattikorkeakoulu.