Luontopohjaisten ratkaisujen arviointi suomalaisessa rannikkokohteessa – kokemuksia kansainvälisen työkalun soveltamisesta
Luontopohjaiset ratkaisut nähdään yhä useammin vastauksena aikamme ympäristöhaasteisiin. Mutta miten niitä oikeastaan arvioidaan käytännössä? Entä toimivatko kansainväliset työkalut suomalaisessa ympäristössä? Opinnäytetyössä toteutettu arviointityökalun soveltaminen suomalaiseen rannikkokohteeseen osoittaa menetelmän vahvuudet ja kehityskohteet.
Vaikka luontopohjaisia ratkaisuja hyödynnetään laajasti, niiden arviointiin kehitettyjä työkaluja on käytetty Suomessa vielä vähän. Esimerkiksi alalla kattavammaksi viitekehykseksi nousseen maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n kehittämän luontopohjaisten ratkaisujen arviointityökalun soveltuvuudesta suomalaisiin rannikkokohteisiin on niukasti tietoa.
Mitä ovat luontopohjaiset ratkaisut?
Ennen kuin yhtenäisen viitekehyksen tarvetta oli edes pohdittu, kaipasi koko luontopohjaisten ratkaisujen termi määrittelemistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana luontopohjaisten ratkaisujen käsitettä onkin pyritty määrittelemään ja täsmentämään useissa eri yhteyksissä.
Tuoreimpana määritelmänä toimii vuonna 2022 hyväksytty YK:n ympäristökokouksen (UNEA) päätöslauselman 5/5 sivu 2, jossa määritellään luontopohjaiset ratkaisut ”toimiksi, joilla suojellaan, varjellaan, ennallistetaan, käytetään kestävästi ja hallinnoidaan luonnollisia tai muokattuja maa-alueiden, makean veden, rannikon ja meren ekosysteemejä ja jotka vastaavat yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin tehokkaasti ja mukautuvasti, tarjoten samalla ihmisten hyvinvointia, ekosysteemipalveluita, muutosjoustavuutta ja monimuotoisuushyötyjä.”
Luontopohjaiset ratkaisut ja niiden arviointi suomalaisissa kunnostushankkeissa
Suomessa rannikko- ja kosteikkoalueiden kunnostushankkeet ovat keskeinen esimerkki luontopohjaisten ratkaisujen käytännön soveltamisesta. Erityisesti lintulahdilla tehtävässä työssä elinympäristöjen tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen kytkeytyvät suoraan ekosysteemiin kohdistuvien hyötyjen lisäksi alueiden virkistyskäyttöön ja sen tarjoamiin sosiaalisiin hyötyihin eri sidosryhmille.
Opinnäytetyössä arvioinnin kohteena oli Paraisilla sijaitseva Brattnäsinlahti, joka toimii luontopohjaisia ratkaisuja edistävän Supported by Nature -hankkeen pilottikohteena. Alueella kunnostetaan ruovikoitunutta lintulahtea niiton ja laidunnuksen avulla sekä kehitetään alueen käyttöä oppimisympäristönä eri tahoille, kuten koulutus- ja tutkimuslaitoksille.
Arviointi toteutettiin IUCN:n luontopohjaisten ratkaisujen maailmanlaajuisella standardilla ja sen arviointityökaluilla. Itsearviointityökalun avulla käyttäjä arvioi indikaattorien toteutumista neliportaisella asteikolla (vahva, riittävä, osittainen tai puutteellinen). Arvioinnin tueksi kirjataan perustelut sekä lisätään tarvittavat dokumentit, jotka muodostavat arvioinnin tietopohjan. (IUCN 2020, 38.)
Suurimman hyödyn sai arvioinnista itsestään – ei sen antamista tuloksista
Arviointityökalun vahvuudeksi nousi itsearviointiprosessin aikana erityisesti se, että lopputuotoksen sijasta jo itsearviointia varten kerätty tietotausta toimii keskeisenä menetelmänä arvioinnissa. Kun jokainen arvio piti perustella ja määritellä selkeä tietopohja, hanke sai samalla hyvän tilaisuuden tarkastella omia toimintatapojaan kriittisesti ja suhteessa kansainvälisiin laatukriteereihin.
Arviointityökalusta nousseiden haasteiden tai kehityskohteiden ilmetessä niihin pystytään reagoimaan parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Yhtenäisen standardin tarjoama läpinäkyvyys ja projektien jatkuva kehityshalu eivät ainoastaan paranna yksittäisten hankkeiden laatua, vaan ne raivaavat tietä laajemmin hyväksytylle muutokselle. Luontopohjaiset ratkaisut voidaan nähdä jatkuvina prosesseina ja IUCN:n viitekehys kannustaakin luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvia hankkeita toistamaan arviointiprosessin useasti hankkeen elinkaaren aikana parempien lopputulosten saavuttamiseksi.
Kun globaali kohtaa paikallisen
Viitekehyksen maailmanlaajuisen luonteen pystyi huomaamaan standardin painotuksissa. Siinä missä IUCN-standardi korostaa oikeuksia, läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoisuutta varmistaakseen prosessien laadun globaalisti, Suomessa nämä arvot ovat pitkälti vakiintunut osa hallintoa ja lainsäädäntöä. Suomalaiselle yhteiskunnalle ominainen keskinäinen luottamus ja vahva viranomaisohjaus voivat vähentää tarvetta standardin vaatimalle julkiselle dokumentoinnille, joka voi olla monissa muissa maissa välttämätöntä prosessien uskottavuuden takaamiseksi.
Tuloksia tarkasteltaessa nousi esiin myös kysymys arvioinnin mittakaavasta suhteessa Suomeen. Vaikka tutkimus rajattiin koskemaan Brattnäsin lintulahtea, osa standardin indikaattoreista oli paikoitellen niin korkeatasoisia, että ne vaativat tarkastelua yksittäistä kohdetta laajemmin. Supported by Nature -hankkeen monikansallisen luonteen takia tämä ei vaikuttanut tuloksiin merkittävästi.
Kohti paikallisesti toimivaa soveltamista
Vaikka indikaattoreiden korkeatasoisuus ei haitannut tämän tutkimuksen tuloksia, se voi heikentää standardin sovellettavuutta muihin suomalaisiin vesistökunnostushankkeisiin. Kun arvioinnissa painottuvat yksittäisten toimien lisäksi laajat hallinnolliset teemat, standardin soveltuvuus pienten paikallisten vesiensuojelutoimijoiden kohdalla nousee kysymykseksi.
Standardin soveltamiseen suomalaisessa kontekstissa vaaditaan siis lisää näyttöä. Jatkotutkimuksen osalta voisi olla suositeltavaa tarkastella kansainvälisen hankkeen sijasta vieläkin paikallisempaa hanketta. Jatkotutkimukseen olisi syytä ottaa eri tasoisia Suomessa toteutettuja vesistökunnostushankkeita, sillä vasta useiden lähtökohdiltaan erilaisten kohteiden vertailu paljastaisi standardin täyden potentiaalin suomalaisessa hankekentässä.
Koko tutkimuksen voi lukea Theseuksessa julkaistusta opinnäytetyöstä Luontopohjaisten ratkaisujen arviointi suomalaisessa rannikkoelinympäristön kunnostuksessa – Case Brattnäsin lintulahti
Lähteet
Artikkelikuva: Boroiu Cosmin, Pixabay https://pixabay.com/fi/photos/phragmites-australis-j%c3%a4rvi-ruoko-4237339/
Koukka, N (2026). Luontopohjaisten ratkaisujen arviointi suomalaisessa rannikkoelinympäristön kunnostuksessa – Case Brattnäsin lintulahti, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Linkki opinnnäytetyöhön tulossa.
IUCN. 2020. Guidance for using the IUCN Global Standard for Nature-based Solutions. A user-friendly framework for the verification, design and scaling up of Nature-based Solutions. First edition. Gland, Switzerland, 38. https://doi.org/10.2305/IUCN.CH.2020.09.en
United Nations Environment Assembly. (2022). Nature-based solutions for supporting sustainable development: Resolution adopted by the United Nations Environment Assembly on 2 March 2022 (UNEP/EA.5/Res.5). United Nations, 2. https://docs.un.org/en/uNEP/EA.5/Res.5