Miksi Suomessa ei kierrätetä tekonurmia – ja miten ongelma tulisi ratkaista?
Tekonurmien kierrätys on lähiaikoina eteen tuleva suuri ongelma, mutta kierrätystä ei ole Suomessa juurikaan pohdittu. Kierrätysvaihtoehtoja on maailmalla kuitenkin olemassa. Menetelmiä vertailemalla voidaan selvittää parhaat tavat tekonurmien kierrätykseen Suomessa tulevaisuudessa.
Tekonurmipäällysteisiä jalkapallokenttiä on Suomessa noin 450, ja uusia tekonurmia asennetaan vuosittain noin 20 kappaletta. Tekonurmikentät ovat olleet puheenaiheena viime vuosina, sillä tekonurmikenttien täyteaineena käytettävän kumirouheen on epäilty aiheuttavan jopa syöpää. Kumirouhe aiheuttaa myös merkittävästi mikromuovipäästöjä, joita on Suomessa tutkittu lähiaikoina. Yleinen huoli ja keskustelu ei ole vielä kuitenkaan koskenut tekonurmien loppukäsittelyä.
Suomessa virallisilla jalkapallokentillä elinkaarensa loppuun tulleet tekonurmikentät on tähän asti siirretty harjoittelukentiksi tai esimerkiksi koulujen pihoille. Myös nämä kentät alkavat kuitenkin tulla elinkaarensa loppuun, ja kenttien omistajat ovat havahtuneet kierrätyksen hankaluuteen.
Rakenne tuo haasteensa
Tekonurmi koostuu muovista valmistetusta matosta ja nukkalangasta. Maton päällä on alempana täyteaineena hienojakoista hiekkaa, joka pitää maton paikoillaan. Ylempänä täyteaineena käytetään autonrenkaista rouhittua kumirouhetta, joka antaa kentälle joustoa ja pitää nukkalangan pystyssä.
Tekonurmien kierrätys on haastavaa, sillä tekonurmen matossa on useita materiaaleja liimattuna toisiinsa. Tekonurmissa täyteaineena käytettäviä kumirouhetta ja kvartsihiekkaa on myös vaikeaa erottaa matosta ja toisistaan. Kenttien kuljetus on kallista ja päästöintensiivistä, sillä kentät ovat painavia ja suurikokoisia.
Kierrätysteknologioita maailmalla
Tekonurmien kierrätykseen on olemassa teknologioita, mutta ne eivät vielä toimi Suomessa. Euroopassa on useampia kierrätyslaitoksia, jotka on tarkoitettu tekonurmien kierrätykseen. Laitoksissa matto rouhitaan ja materiaalit erotellaan toisistaan. Muovista voidaan valmistaa uusia muovituotteita ja kumirouhetta, ja hiekkaa voidaan käyttää uudelleen uusilla tekonurmikentillä.
Tekonurmien kierrätykseen on myös olemassa liikuteltavia kierrätyslaitteita, jotka irrottavat matosta hiekan ja kumirouheen ja erottelevat ne kentän luona, jolloin mattoa ei tarvitse kuljettaa. Materiaaleja voi käyttää uudelleen, mutta niille ei välttämättä löydy hyvää jatkokäyttöä paikallisesti. Kvartsihiekkaa ja kumirouhetta voitaisiin mahdollisesti käyttää uusilla tekonurmikentillä. Liikuteltavia laitteita ei kuitenkaan ole Suomessa toiminnassa.
Paikallinen kierrätyskokeilu pilotoi kierrätystä itse tekemällä
Liedon kaupungin tuli hävittää vanha tekonurmikenttä uuden tieltä ja alkoi selvitystyö kentän hävittämisestä. Selvisi, ettei tekonurmikentille ole kierrätysvaihtoehtoja. Kenttien sijoitus kaatopaikoillekaan ei ole sallittua.
Liedon kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto kokeilivat kierrättää yhdessä kentän ja selvittää, onko kentän kierrätys mahdollista ilman asiaan tarkoitettuja laitteita. Ensin täyteaine irrotettiin matosta, jotta materiaalit voitaisiin uusiokäyttää. Liedon kaupunki huolehti täyteaineen irrottamisesta. Täyteaineseos irrotettiin paloittelemalla matto ja ravistamalla se koneellisesti ja käsin. Erottelu oli rankkaa fyysistä työtä ja vei useamman päivän neljältä työntekijältä.
Kun täyteaineet oli eroteltu, matto poltettiin Salossa Lounavoima-voimalaitoksessa, jossa se tuotti kaukolämpöä ja energiaa. Matto paloi hyvin, sillä se oli tehty kokonaan muovista. Täyteaineseos odottaa yhä parhaan kierrätystavan selvittämistä.
Tekonurmien käyttöön tulossa rajoituksia
Euroopan unionissa on valmistelussa uusi mikromuovien käyttöä rajoittava laki. Tällä hetkellä laista on valmistelussa kaksi vaihtoehtoa, joista jompikumpi tulee todennäköisesti voimaan. Ensimmäinen ehdotus on rajoittaa mikromuovipäästöjä niin, että kentältä saa poistua kumirouhetta enintään 7 grammaa neliömetriltä vuodessa. Toisessa ehdotuksessa kumirouhetäytteiset kentät kielletään kokonaan.
Jos kumirouhekentät kielletään tulevaisuudessa, kenttien kierrätys tulee ajankohtaiseksi jokaiselle tekonurmikentän omistajalle. Voi olla, että kumirouhe pitää poistaa kentistä, vaikka mattoa ei tarvitsisi vaihtaa vielä. Luultavasti alalle syntyy uusia teknologioita, kun on pakko toimia.
Uusia tekonurmikenttiä hankittaessa olisi hyvä ottaa huomioon tulevat mahdolliset rajoitukset ja hankkia kenttä, joka kestäisi käytössä mahdollisimman hyvin. Kentän toimittajilta tulisi varmistaa tekonurmikenttien kierrätystavat ja se, että kierrätys on mahdollista teknisesti ja taloudellisesti.
Tekonurmikenttien kierrätyksen tulevaisuus
Tekonurmet ovat yleensä kuntien tai seurojen omistuksessa. Kentillä ei ole suuria yksittäisiä omistajia, joten eri toimijoiden yhteistyötä tarvitaan ratkaisemaan kierrätysongelmaa. Yhteistyöhön tarvitaan kuntia, seuroja ja suurempia toimijoita, kuten Palloliittoa ja kenttien toimittajayrityksiä.
Tekonurmien kierrätykseen tarvitaan tulevaisuudessa lakeja, sillä tällä hetkellä kierrätys on vain omistajan vastuulla. Kun kierrätys on pakollista, on todennäköisempää, että tapoja kierrätykseen syntyy. Jos tulevaisuudessa kumirouhetäytteiset kentät kielletään, luultavasti orgaanista täyteainetta sisältävien kenttien kierrätys on helpompaa.
Lähteet:
Raitis A. 2022 Tekonurmikenttien kierrätys Suomessa – Theseus Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö