Miten kotitaloudet voivat kuluttaa vastuullisemmin?
Olet ehkä kuullut sanottavan ”Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa.” Tämän ikävän väitteen taustalla on ylikulutus, joka tarkoittaa, että ihmiset toiminnallaan kuluttavat yli maapallon luonnonvarojen. Halusin tutkia aihetta opinnäytetyöni avulla ja löytää vastauksen siihen, millaisia tekoja kotitaloudet voivat tehdä vastuullisempaan kuluttamiseen liittyen.
Yhdistyneet kansakunnat on laatinut kestävän kehityksen tavoiteohjelman, joka sisältää 17 päätavoitetta. Tavoiteohjelman pyrkimys on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Tässä artikkelissa esittelen, millä eri keinoin kotitaloudet voivat olla osallisena kestävän kehityksen tavoitteen 12. ”Vastuullista kuluttamista” edistämisessä. Tavoitteen päämäärä on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Sen saavuttamisen tärkein keino on hallita tehokkaasti yhteisiä luonnonvaroja sekä turvata jätteiden ja kemikaalien kestävä käsittely.
Selvitin opinnäytetyössäni Kotitalouksien rooli ”Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa”, miten kotitaloudet voivat valinnoillaan vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Työn tutkimusmenetelmänä käytin asiantuntijahaastatteluja, joissa haastattelin viittä eri kestävän kehityksen asiantuntijaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
Elinkaaren pidentämisen suosiminen
Kotitaloudet ostavat nykyään yhä enemmän uusia tavaroita ja tuotteita. Tästä esimerkkinä pikamuoti, joka on lisääntynyt hurjasti viimeisten vuosien aikana. Uusia vaatteita ostetaan yhä useammin ja niiden elinikä on lyhyt. Tarpeettomista hetken mielijohteen hankinnoista tulee helposti jätettä, josta yli puolet päätyvät polttojätteeksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa syntyy reilu 85 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä. Uusi jäteasetus edistää tekstiilijätteen oikeaoppista kierrätystä, sillä vuodesta 2023 alkaen kunnat ovat vastuussa järjestää asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanottoa aluettain. (Suomen tekstiili & muoti, 2021.)
Käytettyjä vaatteita ja tavaroita suosimalla kotitalous voi pidentää tuotteen elinikää sekä samalla säästää luontoa. Lisäksi tuotteiden elinkaarta pystyy pidentämään suosimalla niiden korjaamista uuden ostamisen sijaan. Tuotteen korjaaminen aina kun mahdollista vähentää luonnon kuormitusta ja on kuluttajalle yleisesti ottaen halvempaa kuin uuden ostaminen. Haastattelut asiantuntijat nostivat esille, että suosimalla korjauspalveluita kuten suutareita ja ompelijoita, tukee myös paikallisia pienyrittäjiä.
Ruokavalion vaikutus ilmastoon
Lihatuotannosta syntyy monikymmenkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin vaihtoehtoihin verrattuna (Sitra, 2017). Ruokavaliolla on ilmastoon suurempi vaikutus, kuin moni kuluttaja uskookaan, ja siksi on tärkeä tiedostaa, millainen ruokavalio tukee parhaiten vastuullisia valintoja.
Asiantuntijat korostivat ruokavalion olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä kotitalouksien vastuulliseen kuluttamiseen liittyen. Kotitalouksissa ruokaa valmistetaan päivittäin ja sen seurauksena syntyy myös huomattavan paljon pakkausmateriaalia. Pakkausmateriaalin jaottelu ja oikeaoppinen lajittelu on merkittävää myös toimivan jätteiden kierrätyksen kannalta. Pakkausmateriaalin vähentämiseen ja minimointiin on tärkeää kiinnittää huomiota myös ruuan ostossa sekä valmistuksessa.
Haastatellut korostivat lihapainotteisesta ruokavaliosta siirtymistä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihapainotteisessa ruokavaliossa syntyy paljon ilmastopäästöjä, ja se on paitsi ympäristön myös terveyden ja korkeamman hinnan puolesta huonompi vaihtoehto kasvisruokaan verrattuna. Asiantuntijat painottavatkin planetaarisen ruokavalion suosimista, jossa vaalitaan kestävästi tuotettua kasvispainotteista ruokaa.
Osta vähemmän – myös jätettä syntyy vähemmän
Kun katsotaan ruokahävikin jakaantumista koko ravintoketjussa, kotitalouksissa syntyy eniten ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä. Kotitaloudet voivat vähentää ruokahävikin muodostumista parhaiten kiinnittämällä huomiota ostokäyttäytymiseen sekä suunnitelmallisuuteen. Asiantuntijahaastatellut korostivat myös punalaputettujen tuotteiden suosimista sekä sovellusten hyödyntämistä hävikkiruokaa vastaan. Jätteen määrä pienentyy ja sen seurauksena tarvittavien toimenpiteiden määrä vähentyy, jos tuotteiden ostamiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja se on harkitumpaa. Vuonna 2021 Suomeen on astunut voimaan uusi jätelaki, jonka mukaan yli viiden huoneiston taloyhtiöissä tulee olla jätepisteet seitsemälle eri jätejakeelle: seka- ja biojätteelle, kartongille, paperille, lasille sekä metalli- ja muovipakkauksille. Uusi jätelaki tukee vastuullisen kuluttamisen tavoitetta, ja helpottaa kotitalouksia perusteellisessa kierrättämisessä.
Opinnäytetyössäni haastatellut asiantuntijat nostivat esille teemoja, joiden avulla kotitalouksissa kierrättäminen, jätteiden lajittelu sekä niiden vähäisempi muodostuminen helpottuisi asukkaille. Seuraavat teemat edistävät vastuullisen kuluttamisen tavoitetta:
- Keittiöiden jätejakeiden suunnittelu
- Koulutus ja valistus kierrätykseen liittyen
- Isännöitsijöiden vastuu kierrättämisessä
- Vanhojen tavaroiden kierrätys- ja vaihdantahuoneet asukkaille
- Hävikkiruuan muodostumiseen huomion kiinnittäminen
Kotitalouksien vastuullinen tulevaisuus
Kotitaloudet muodostavat ison kuluttajakunnan, joten niiden kestävillä valinnoilla on merkittävä vaikutus nyt ja tulevaisuudessa. YK:n kestävän kehityksen tavoite 12. ”Vastuullinen kuluttaminen” pitää sisällään monta laajaa teemaa, jotka koskettavat päivittäin jokaisen kotitalouden arkea. Kotitalouksilla on suuri vaikutusvalta päättää, millaisia tuotteita he ostavat ja kuinka pitkä elinkaari näillä tuotteilla on. Kotitaloudella on vastuu, että tuote hankitaan harkiten ja käytetään sekä kierrätetään vastuullisesti.
Lähteet:
Pasanen H. 2023, Kotitalouksien rooli Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Sitra. 2017, Miksi ruokavaliolla on väliä? Viitattu 23.5.2023 osoitteesta https://www.sitra.fi/blogit/miksi-ruokavaliolla-valia/
Suomen tekstiili & muoti. 2021, Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa Suomessa 1.1.2023 – velvollisuudet koskevat myös yrityksiä. Viitattu 24.5.2023 osoitteesta https://www.stjm.fi/uutiset/tekstiilijatteen-erilliskerays-alkaa-suomessa-1-1-2023-velvollisuudet-koskevat-myos-yrityksia/