Muuttuvat sähkömarkkinat haastavat tasevastaavia – ratkaisuja kulutusjouston ennakointiin
Tasevastaavien päivittäiseen toimintaan kuuluu kulutusennusteiden laadinta, jotta he voivat käydä sähköpörssissä kauppaa optimaalisesti minimoiden kustannusriskit. Muuttuva sähkömarkkinakenttä ja kuluttajien käyttäytymisen ennakoinnin haastavuus on vaikeuttanut tätä työtä. Kuinka kuluttajakäyttäytymisen ennakointia voidaan parantaa?
Energiamurros on aiheuttanut muutoksia niin sähköjärjestelmän tarpeisiin kuin sähkömarkkinoihin. Sähköjärjestelmän toimivuus ja sähkön saatavuus on yksi yhteiskunnan peruspilareita ja välttämättömyyksiä. Sähkö tuotteena poikkeaa ominaisuuksiltaan kuitenkin monista muista perustarpeista, kuten ruuasta. Sähkön varastointi, siirtäminen ja tuotanto aiheuttavat haasteita. Sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteet poikkeavat muista markkinoista merkittävästi, sillä niiden avulla pitää sekä turvata sähkön saanti, että pitää sähköjärjestelmän taajuus 50 hertsissä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että sähkön tuotanto ja kulutus pitää olla vuoden jokaisella hetkellä tasapainossa.
Miten sähköjärjestelmän tasapainoa ylläpidetään?
Sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi on kehitetty taseselvitysjärjestelmä, jossa jokaisella sähköä tuottavalla tai kuluttavalla täytyy olla niin sanottu avoin toimittaja, joka pitää omalta osaltaan huolen siitä, että heidän kulutuksensa ja tuotanto pysyy tasapainossa. Tavallisen kuluttajan tasapainosta vastaa heidän valitsemansa sähkön myyjä, sähkön myyjän tasapainosta tasevastaava ja tasevastaavan tasapainosta kantaverkkoyhtiö Fingrid. Tasevastaavan rooli tässä niin sanotussa avoimen toimituksen ketjussa on merkittävä. Tasevastaava voi hoitaa omaa tasettaan, ja/tai tarjota palveluita esimerkiksi sähkön myyjille, sähkön tuottajille tai suurille kuluttajille. Tasevastaava kantaa tässä siis vastuun siitä, että tehotasapaino säilyy niiden osalta, joiden tasetta se hoitaa. Tasevastaavan työhön kuuluu esimerkiksi kaupankäynti sähköpörssissä, ja jotta hän osaa käydä kauppaa siten, että kulutus ja tuotanto (tai ostettu sähkö) pysyy tasapainossa, täytyy hänen pystyä ennustamaan tuotanto ja kulutus. Koska vuorokausimarkkinoilla, niin sanotuilla spot-markkinoilla, kauppaa käydään joka päivä seuraavalle vuorokaudelle, tulee tasevastaavan ennakoida seuraavan päivän kulutusta ja tuotantoa. Mikäli hän ei onnistu pitämään niin sanottua tasettaan tasepainossa, joutuu hän tasaamaan sen avoimen toimittajansa kantaverkkoyhtiön Fingridin tarjoamalla tasesähköllä, joka on lähes aina kalliimpaa kuin spot-hinta.
Sähkönkäytön muuttamista hinnan perusteella kutsutaan kulutusjoustoksi
Kulutus- ja tuotantoennusteiden laatiminen on yksi peruspilareista, kun käydään kauppaa sähköpörssissä. Loppukäyttäjien sähkönkäyttö seuraa pitkälti vuorokaudenaikoja ja vuodenaikoja. Kuitenkin loppukäyttäjien tietoisuus sähkön hinnasta on kasvanut merkittävästi viime vuosina niin pörssisähkösopimusten kasvun ja median vaikutuksesta. Yhä enemmän sähkönkäyttäjät muuttavatkin kulutustaan sähkön spot-hinnan perusteella, ja tätä ilmiötä kutsutaan kulutusjoustoksi (myös kysyntäjousto).
Kulutusjouston ennustaminen
Tasevastaavien tulee tietää miten kulutusjousto vaikuttaa sähkönkäyttäjien kulutukseen. Erityisen hankalaa tämä on silloin, kun sähkön hinta on erityisen korkealla tai matalalla, jolloin kuluttajakäyttäytyminen ei ole välttämättä johdonmukaista. Ratkaisuja kulutusjouston ennakoinnin kehittämiseen haettiin käyttäytymisteorioista, joiden avulla voisi mallintaa ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavia asioita kuten sosioekonominen asema ja mukavuudenhaluisuus. Katsausta tehtiin myös markkinoilla olevista ennakointiohjelmistoista, jotka tällä hetkellä perustuvat muun muassa kuluttamisen historiadataan, koneoppimisen malleihin ja regressioanalyyseihin. Saatavilla olevan tiedon perusteella, tällä hetkellä markkinoilla olevista ohjelmistoista vain harva osaa ottaa huomioon ihmisen käyttäytymisteorioita. Kirjallisuuskatsaus sekä haastattelut tasevastaavien ja asiantuntijoiden kanssa nostivat esiin erityyppisiä ratkaisuja ennakoinnin parantamiseen ja tasevastaavien kustannusriskien pienentämiseen.
Tulevaisuuden ratkaisuja kulutuksen ennakoinnin parantamiseen ja kustannusriskin pienentämiseen
Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että tarve ennakoinnin kehittämiselle on erityisesti korkeiden spot-hintojen aikana. Tutkimuksen perusteella suurimmat mahdollisuudet liittyvät ennakointiohjelmistojen kehittymiseen siihen suuntaan, että ne pystyvät ottamaan monia kulutusjoustoon vaikuttavia muuttujia kuten historiadataa, ihmisen käyttäytymismalleja ja tasevastaavan alla olevien asiakasryhmien eri käyttäytymistä. Muita ratkaisuja tasevastaavan kustannusriskien pienentämiseen ja ennakointitarkkuuden parantamiseen esitetään kulutusjouston yleistymistä, reaaliaikaisen mittausdatan saatavuuden parantamista, tasepoikkeamahinnoittelun muutosta ja uudenlaisia sähkösopimustyyppejä.
Lähteet
Suutari, E. 2025. Kuluttajien kysyntäjouston ennakointi tasevastaavan näkökulmasta : kuluttajakäyttäytymisen ennakointi kalliina vuorokausimarkkinoiden aikoina – Theseus. Opinnäytetyö (AMK), Energia- ja ympäristötekniikka. Turku: Turun ammattikorkeakoulu
Kuva: Vectrorjuice, n.d. Freepik. https://www.freepik.com/free-vector/businessman-green-city-electric-car-using-alternative-fuel_12085765.htm#fromView=image_search_similar&page=1&position=4&uuid=eff7221e-6aaa-4255-aaf8-85d201e1ff57&query=electricty+markets