Poistoilmalämpöpumpun tuottama hyöty suurelle asuinkerrostalolle
Lämpöpumppujen kasvava suosio näkyy Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2022 lämpöpumppujen myynti kasvoi jopa 50 %. (Suomen lämpöpumppuyhdistys, 2023) Suosio voidaan selittää muun muassa energianhinnan nousulla ja motivaatiolla hyödyntää mahdollisimman riippumattomia lämmitysratkaisuja. Lisäksi ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi aloitetut kampanjat edesauttavat asunto-osakeyhtiöitä vihreään siirtymään. Suomessa esimerkiksi Isännöintiliiton 2023–2027 hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluva Taloyhtiöiden vihreä siirtymä -kampanja ohjeistaa ja motivoi asunto-osakeyhtiöitä kiinteistöjen energiatehokkuuden kestävään edistämiseen. Euroopan sisällä Euroopan Unioni ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kasvihuonepäästöjen pienentämiseksi. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin avulla ohjataan Euroopan Unionin rakennusalaa, jonka tavoitteena on saada vähennettyä kasvihuonepäästöjä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. (Mäkinen, 2023) Lämpöpumppuratkaisut ovat suosittuja kaiken tyyppisissä rakennuksissa, ja energianhinnan nousun myötä lämpöpumppujen kannattavuus on noussut entisestään.
Talteenotetun poistoilman edut
Asuinkerrostaloissa erityisesti poistoilmalämpöpumppujen asentaminen olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle on kasvattanut suosiotaan. Poistoilmalämpöpumpulla saadaan kiinteistöstä poistuva hukkalämpö hyötykäyttöön sekä kiinteistön että käyttöveden lämmitystä varten. Poistoilman mukana poistuva hukkalämpö sisältää jopa 25–35 % talteen otettavaa lämmitysenergiaa, joten lämmöntalteenottamisella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä asuinkerrostalon lämmitysenergian kulutuksissa ja kustannuksissa. Poistoilman lämmöntalteenotolla voidaan saavuttaa jopa 50 % säästö kaukolämmön kulutuksessa megawattitunneissa, kun poistoilmalämpöpumppujärjestelmä on suunniteltu ja toteutettu hyvin. Tämän myötä saadaan vähennettyä myös kiinteistön lämmityksen huipputehon tarvetta. Asuinkerrostaloissa poistoilmalämpöpumppu asennetaan olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle, joka useimmissa tapauksissa on kaukolämpö. Tämä johtuu siitä, että asuinkerrostalojen lämmitystehontarve on kohtuullisen suuri, joten pelkällä poistoilman lämmöntalteenotolla sitä voi olla hankala kattaa. Kohteen mukaan, on kuitenkin mahdollista saada tuotettua lämpöä tasaisella teholla ympäri vuoden, mikäli poistoilmanvaihto ei ole aikaohjattu. Tällöin ilmanvaihdon ilmamäärät pysyvät tasaisina. (Mäkinen, 2023)
Kuva: Poistoilmanlämmöntalteenoton periaate (Yle, 2016)
Poistoilmalämpöpumpun asentamista varten on kiinteistön täytettävä tietyt tekniset ominaisuudet, jotta järjestelmä on mahdollistaa toteuttaa kohteeseen. Suomessa kuitenkin erityisesti 1960–1990 -luvuilla rakennetut saneerauskohteet hyötyvät poistoilmalämpöpumpun asentamisesta ja ovat yleisesti järjestelmää varten teknisesti soveltuvia. Saneerauskohteilla on suurin potentiaali energiataloudelliseen parannukseen, koska suurimmassa osassa tapauksia poistoilma puhalletaan kiinteistöstä suoraan ulos. Järjestelmän asentamista varten tekniset ominaisuudet täyttyvät, kun kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihto, vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä sekä lämpöpumppujärjestelmälle sopivat lämmitys- ja patteriverkoston lämpötilatasot kovimmilla pakkasilla. Näin ollen poistoilmalämpöpumppujärjestelmän asentaminen ei vaadi taloyhtiöltä kovin isoja toimenpiteitä, jos kohteesta löytyy vielä sopiva tila järjestelmän sijoittamista varten. Yleisesti lämmönjakohuone on tarpeeksi tilava järjestelmän asentamista varten ja lämmönjakohuoneesta saadaan vietyä putkitukset katolle asti. (Mäkinen, 2023)
Kokonaisuudessaan poistoilmalämpöpumppujärjestelmän asentaminen asuinkerrostaloissa on sekä taloudellisesti että energiatehokkuuden kannalta kannattava sijoitus, jota taloyhtiöiden on hyvä harkita omiin kohteisiinsa energiaremonttien yhteydessä.
Lähteet:
Suomen lämpöpumppuyhdistys, 2023
Mäkinen, I. 2023. As Oy Yliopistonkatu 6 poistoilmanlämpöpumpun mitoitus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.