Rakennuksen hyvän eristyksen merkitys energiankulutuksen vähentämisessä
Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat yli kolmasosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa näistä päästöistä syntyy rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Suomessa jopa 75 % maamme rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä koostuu rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Jäljelle jäävästä neljänneksestä puolet syntyvät rakennusmateriaaleista ja puolet muun muassa työmaatoiminnoista ja kuljetuksista. Miten tähän suureen päästömäärän on mahdollista vaikuttaa ja miksi se on tärkeää?
Koska rakentamisenalan päästöt ovat tällä hetkellä niin suuret, on niillä valtava merkitys ilmastonmuutoksen kannalta. Päästöjen suuri määrä viittaa siihen, että työtä niiden pienentämiseksi on paljon tehtävissä, ja näillä teoilla tulee olemaan merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Keinoja näiden päästöjen vähentämiseksi on monenlaisia. Kaiken kaikkiaan tärkeintä on ottaa rakennuksen koko elinkaari ja sen hiilijalanjälki huomioon, sillä päästöjä on vähennettävä rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa.
Hiilijalanjäljen pienentämiseksi rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi ja vähän korjaustarpeita vaativiksi.
Hiilijalanjäljen pienentämiseksi rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi ja vähän korjaustarpeita vaativiksi. Myös materiaalitehokkuudella ja materiaalien valinnalla on merkitystä. Lisäksi rakennusten energiankulutus ja –käyttö on suunniteltava mahdollisimman vähäpäästöisiksi. Rakennusten energiatehokkuutta on lisättävä, ja tähän voidaan vaikuttaa rakennuksen hyvällä eristyksellä.
Energiatehokkuuteen on panostettava, koska tällä hetkellä rakennuskanta ei ole energiatehokas. Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta. Rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan E-luvulla, joka on laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku. Tehokkain tapa taata rakennukselle alhainen E-luku eli hyvä energiatehokkuus, on suunnitella rakennukset energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi. Muutoksia päästöjen vähentämiseksi on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän elämän saavuttamiseksi, mutta myös lainsäädännöllä ollaan vaikuttamassa asiaan. Suomessa uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alusta. Rakentamislaissa nostetaan esille vähähiilinen rakentaminen ja rakentamisen kiertotalous. Lisäksi EU päivitti oman energiatehokkuusdirektiivinsä EPBD:n, jonka tavoitteena on vähentää rakentamisen päästöjä ja lisätä energiatehokkuutta. Direktiivi on liitettävä osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2026 mennessä.
Rakennusten energiatehokkuus tarkoittaa, että vähemmällä panoksella saadaan sama hyöty jostakin. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi lämmitykseen tarvittavan energian määrä. Siksi eristämisellä on energiatehokkuuteen niin suuri vaikutus. Kun rakennus on hyvin eristetty, säilyttää se lämpötilan rakennuksen sisällä. Näin ollen lämmityksen panos säilyy rakennuksessa eikä mene hukkaan. Lisäksi rakennusta voidaan lämmittää tasaisemmin, sillä hyvin eristetty rakennus ei ole niin herkkä lämmitykseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksille. Tätä kutsutaan resilienssiksi.
Rakennuksen resilienssillä tarkoitetaan siis muutoksensietokykyä esimerkiksi ulkolämpötilan laskemiseen. Kylmän sään iskiessä hyvä resilienssi takaa, ettei rakennuksen lämpötila ala laskea välittömästi ulkolämpötilan laskiessa. Näin ollen voidaan myös tasoittaa yhtäkkisiä lämmitystarpeen kulutuspiikkejä. Rakennuksen resilienssi on sitä parempi, mitä paremmin rakennus on eristetty.
Kuten todettua, eristys vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energian kulutukseen. Parantamalla rakennusten eristystä, parannetaan samalla energiatehokkuutta. Tämä taas vähentää päästöjä ja torjuu ilmastonmuutosta. Lisäksi energiatehokas rakentaminen pienentää käyttökustannuksia, parantaa usein asumismukavuutta ja hillitsee kustannusten nousua energian hinnan noustessa.
Lähde:
Nuutila, U. 2024. Hyvin eristetty talo säästää energiaa, mutta myös varastoi sitä – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Kuva: Unsplash